Kurjen tila tuottaa puhdasta ruokaa

Kuljen pitkin Klaus Kurjen historiallista tietä Vesilahdessa. Vaikka syyspäivä on pilvinen, loistaa auringonkukkapelto tien vieressä. Ne kuuluvat Kurjen tilalle, joka pitää tänään lauantaina kesätoria.

Kurjen tila ei ole aivan perinteinen suomalainen maatila. Talot ovat lähellä toisiaan ja ikään kuin ympäröivät pihapiiriä. Tämä kuuluu olevan jonkinlainen ekokylä, mutta mitä se sellainen tarkoittaa?

Ekokylän talot on rakennettu lähelle toisiaan.

Ekokylän talot on rakennettu lähelle toisiaan.

Kylän asukkaisiin kuuluva Ira Hellstén valaisee asiaa. Ekologisuus tulee energiatehokkaasta rakentamisesta, yhteisestä lämpövoimalasta ja ruoantuotannosta. Talojen sijainnille on tehokkuuden lisäksi sosiaalisiakin syitä.

– Kun lähdettiin kylän ideaa kehittelemään, niin haluttiin ihan tietoisesti sellainen melukylän tunnelma. Yhteisöllisyys syntyy arjen kohtaamisista, kun naapuriin törmää väkisinkin kun lähtee ulos, Hellstén kertoo.

Ruoantuotanto on tärkeä osa Kurjen Tilan ekokylän toimintaa. Kurjen tilalla on monipuolisesti erilaisia kasveja, kanoja, suomenlampaita ja kyyttökarjaa. Ira Hellstén vastaa miehensä Arin kanssa Kurjen maatilan toiminnasta ja tuottaa ruokaa koko ekokylän tarpeisiin.

– Siinä etsikkovaiheessa pohdimme, että jos ekokylä ilman ruoantuotantoa, niin se olisi aivan kuin mikä tahansa nukkumalähiö, Hellstén sanoo.

Eläimet ovat tärkeä osa biodynaamisen tilan kiertokulkua.

Eläimet ovat tärkeä osa biodynaamisen tilan kiertokulkua.

Kurjen tilan tuotteet ovat paitsi luomua myös biodynaamisia. Tilalla harjoitettava Rudolf Steinerin oppeihin perustuva biodynaaminen viljely pyrkii hyödyntämään tilan luonnollista kiertoa. Tilan kokoon sopiva karja tuottaa lannoitetta, jota kasvit tarvitsevat. Kun kaikki on tasapainossa, ei tila tarvitse ulkopuolisia ravinteita. Oikealla ajoituksella ja luonnollisten ravinteiden yhdistelmällä  saadaan aikaiseksi ravinteikas maaperä.

– Tehdään huolella komposti, joka on pelloille kuin aarre, Hellstén kertoo.

Kurjen tila ekokylineen on rakennettu historialliseen maalaismaisemaan.

Kurjen tila ekokylineen on rakennettu historialliseen maalaismaisemaan.

Pellot tuottavat enemmän kuin ekokylä tarvitsee. Ira Hellsténin mukaan Kurjen tilan tuotteet myydään lähtökohtaisesti suoraan kuluttajille ilman välikäsiä.

Yksi myyntitavoista on lauantaisin järjestettävä toripäivä, jolloin lähiseudun asukkaat voivat ostaa Kurjen tilan tuotteita. Tänään toripöydälle on koottu satokauden tuotteita eri väreissä. On kurpitsoja, sipuleita, maissia ja vaikka mitä. Näin syksyn puolivälissä satokausi on parhaimmillaan.

Toripöydällä riitti väriä.

Toripöydällä riitti väriä.

Satokausi on syyskuun puolivälissä parhaimmillaan.

Satokausi on syyskuun puolivälissä parhaimmillaan.

Toripäivän aikana palvelee myös ulkoilmakahvila. Tarjolla on muun muassa erikoisreseptillä tehtyä pitsaa. Pitsapohjan päälle on laitettu lehtikaalia, saksanpähkinöitä ja aurajuustoa – herkullinen yhdistelmä!

Herkullisen pitsapalan päällä oli lehtikaalia, saksanpähkinöitä ja aurajuustoa.

Herkullisen pitsapalan päällä oli lehtikaalia, saksanpähkinöitä ja aurajuustoa.

Syön myös omenapiirakkaa, joka eroaa tavallisesta, sillä resepti ei ole aivan perinteinen suomalainen. Omenapiirakan ovat loihtineet Kurjen tilan vapaaehtoistyöntekijät. Tilalla työskentelee kesäisin kansainvälisiä EVS-vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka oppivat työnsä aikana kulttuurista ja biodynaamisesta viljelystä.

Omenapiirakka oli mukavan mehevä. Suomalaiset raaka-aineet ja ulkomaalainen respeti yhdistyvät loistavasti.

Omenapiirakka oli mukavan mehevä. Suomalaiset raaka-aineet ja ulkomaalainen respeti yhdistyvät loistavasti.

Kesätori tarjoaa seudun asukkaille paitsi mahdollisuuden hankkia lähiruokaa, myös hyvän paikan istua kiireettömästi kahvilla ja vaihtaa kuulumiset. Juuri tällaista maaseudun elämän toivoisikin olevan.

 

Yhteystiedot:

Kurjen tila
Rautialantie 419
37470 Vesilahti

Nettisivu

Facebook

Iloisen Pojan Lähiruokakauppa matkustaa lähellesi

Kauppa-auto kuuluu menneisyyden maaseutumielikuviin, joten missäpä olisikaan oudompaa törmätä sellaiseen kuin Töölön torilla? Siellä se silti seisoo joka torstai. Auto kuuluu pirkanmaalaisille Iloisen Pojan Lähiruokakaupan yrittäjäpariskunnalle Pasi ja Anna Tanniselle.

Anna ja Pasi Tanninen aloittivat pientuottajina ja päätyivät lähiruoka-auton kauppiaiksi.

Anna ja Pasi Tanninen aloittivat pientuottajina ja päätyivät lähiruoka-auton kauppiaiksi.

Tanniset ovat Töölön torilla nyt kahdeksatta kertaa, ja asiakkaita kauppa-autossa tuntuu riittävän. Iloisen Pojan Lähiruoan myymäläauto on kaikkea muuta kuin pelkkä pyörillä kulkeva lähikauppa. Suurinta osaa tuotteista ei löydä isoista marketeistakaan. Autosta löytyy muun muassa pienjuustoloiden juustoja, pienpanimoiden oluita, aivan uusia kasvisruokia, lihaa strutsista karhuun ja 300 vuotta vanhaan juureen leivottua ruisleipää.

Iloisen Pojan lähiruoka-auto Töölön torilla.

Iloisen Pojan lähiruoka-auto Töölön torilla.

– Oikeastaan idea lähti siitä, että pientuottajan on vaikea saada markettien hyllyille tuotteita, kun pitää olla toimitusvarmuus, ja pienien erien kohdalla ei aina voida antaa takeita siitä, että hyllyt ovat täynnä, kertoo Anna Tanninen.

Iloisen Pojan kauppa-auto kulkee pääasiassa Pirkanmaalla. Pysäkkejä on lähes joka puolella, yhteensä noin sata. Töölössä auto on joka toinen torstai kesäasukkaiden pyynnöstä. Moni haluaa ostaa Iloisen Pojan lähituotteita talviaikaankin. Vaikka Tanniset aloittivat toimintansa perinteisen kauppa-auton tavoin maaseudulla, on kysyntää palvelulle heidän mukaansa etenkin kaupungissa.

Kasvissyöjä löytää hyllyiltä mielenkiintoisia uutuuksia.

Kasvissyöjä löytää hyllyiltä mielenkiintoisia uutuuksia.

– Ihmiset on täällä rohkeampia, uskalletaan kurkata sisälle, Anna kertoo.

Iloisen Pojan lähiruoka-auton valikoimassa on laajennettu lähiruoan käsittävän Suomessa valmistetut tuotteet. Monet tuotteet päätyvät kyytiin kauppa-auton reitiltä, joten hiilijalanjälki ei kasva, vaikka ne kulkisivat kauemmaksi.

– Tänäänkin otettiin luomukananmunia mukaan matkalta, Pasi kertoo.

1700-luvun juureen leivottu ruisleipä on monelle asiakkaalle riittävä syy ostosreissulle.

1700-luvun juureen leivottu ruisleipä on monelle asiakkaalle riittävä syy ostosreissulle.

Autosta löytyy myös kattava valikoima pienpanimoiden oluita.

Autosta löytyy myös kattava valikoima pienpanimoiden oluita.

Tanniset pyrkivät keräämään kyytiin pieniäkin eriä erilaisia tuotteita. Siinä on selvästi onnistuttu, sillä aivan vieraiden tuotteiden määrä jaksaa ihmetyttää. Miten näin pieneen autoon mahtuukaan näin paljon kaikkea uutta ja ennennäkemätöntä.

Mainita täytyy myös Iloisen Pojan omat tuotteet. Pasi Tannisen reseptiikalla syntyy muun muassa säilöntäaineettomia valmislounaita, oluita, sahtia, hilloja, oma maustesarja ja nyt joulun alla myös glögiä.

Iloisen Pojan omassa keittiössä syntyy säilöntäaineettomia valmisruokia.

Iloisen Pojan omassa keittiössä syntyy säilöntäaineettomia valmisruokia.

Aitoon kauppa-autokokemukseen kuuluu keskeisenä osana palvelualtis kauppias. Siinä Tanniset loistavat. Pasilla riittää juttua niin tuotteista kuin raaka-aineista, ja moni asiakas löytää mukaansa monta asiaa, joita ei ollut edes osannut kysyä. Jos jotain ei löydy, pyrkii kauppias toimittamaan sitä myöhemmin. Perinteet ovat kunniassa myös kauppiaan ja asiakkaiden välisessä luottamuksessa.

 – Meillä on perinteinen sininen ruutuvihko, johon merkitään, jos jollain ei ole rahaa mukana, niin voi maksaa sitten myöhemmin, Pasi Tanninen sanoo.

Yhteystiedot:

Nettisivu

Facebook

Villa Sofiassa opetellaan kokkaamaan lähiruoka-aineksilla

Tilaisuus Villa Sofian talo on poikkeava Tampereen Puu-Tammelassa, sillä se on rakennettu kivestä. 1920-luvulla rakennetun talon tilat palvelivat aikanaan kolmen perheen asuntoina, mutta viimeisimmän kymmenen vuoden ajan siellä on järjestetty juhlia ja kokkauskursseja. 

Heini Niklas-Salminen esivalmistelee ruokaa illan cocktail-tilaisuutta varten.

Heini Niklas-Salminen esivalmistelee ruokaa illan cocktail-tilaisuutta varten.

Kun Heini Niklas-Salminen alkoi järjestää kokkauskursseja, ei vastaavaa ollut Tampereella tarjolla. Resepti on periaatteessa yksinkertainen: ryhmä ihmisiä valmistaa Niklas-Salmisen opastuksella lähiruoka-aterian, ja he syövät sen yhdessä yläkerran ruokasalissa.

– Tehdään mitä tahansa, niin tehdään mahdollisimman aidosti. Teimme esimerkiksi vegaaneille sopivan juhlamenun, joka voidaan tarjota koko porukalle. Emme lähteneet imitoimaan joulukinkkua, vaan teimme sellaista, joka on alunperin tarkoitettukin kasvisruoaksi, hän kertoo.

Lähiruoka on tärkeässä asemassa Tilaisuus Villa Sofian kokkauskursseilla. Esimerkiksi suosittu Pirkanmaan herkut -kurssi pohjautuu lähiruokiin.

Niklas-Salminen painottaa, että laatu on ensisijaista myös lähiruoassa. Lähiruoasta pyritään kurssilla tekemään mahdollisimman helposti lähestyttävää.

– Ajatuksena on näyttää kurssilaisille, että lähiruokaa löytää kotikeittiöihin nykyään myös normaalista ruokakaupasta, Niklas-Salminen kertoo.

Heini Niklas-Salminen kävi ostamassa hilloja lähiruokakauppa Lempistä illan tilaisuutta varten.

Heini Niklas-Salminen kävi ostamassa hilloja lähiruokakauppa Lempistä illan tilaisuutta varten.

Kokkauskurssi taipuu moneen eri muotoon, vaikkapa kokkaussynttäreiksi. Tamperelainen Riikka Franttila päätti viettää syntymäpäivänsä kokaten ruokaa ystäviensä kanssa.

– Olin ollut Villa Sofiassa aiemmin työporukalla kokkauskurssilla. Se oli todella kiva tapa viettää aikaa, hän sanoo.

Ruoan esivalmistelut oli tehty ennakkoon, joten he pääsivät aloittamaan suoraan ruoanlaitolla.

– Saatiin mukavampi osuus, eli tutustuttiin resepteihin, että millainen menu on tarkoitus nauttia ja kokkailtiin pienissä ryhmissä.

Kokkauskurssilla tutustutaan lähiseudun tuotteisiin.

Kokkauskurssilla tutustutaan lähiseudun tuotteisiin.

Franttila ystävineen valmisti sienikeittoa, siikacevicheä, naudan ulkofilepihvejä viheripippurikastikkeella ja röstiperunoilla, paahdettuja kasviksia, juustopähikinäsalaattia ja jälkiruoaksi vielä lämmitettyjä juustopaloja omena-aprikoosihillon kera.

Syntymäpäiväsankarin mukaan itsetehty ruoka maistui jopa paremmalta kuin ravintolassa.

– Onnistui aika hyvin. Täytyy sanoa, että hyviä kotikokkeja meistä siellä kuoriutui. Oli oikein maukas illallinen, ja kaikki saivat ruokaa. Jokainen ryhmä esitteli ruokapöydässä tekemänsä ruokalajin.

Riikka Franttila kertoo, että kurssista jäi osaamista myös kotiinviemisiksi. Hän sai uutta tietoa muun muassa pihvin kypsyysasteen määrittämiseen ja ruoan monipuoliseen maustamiseen. Lisäksi Franttilan mieleen jäi hyviä muistoja ystävien kanssa vietetystä laatuajasta.

Yhteystiedot

Kullervonkatu 28
Tampere

Kotisivut

Facebook

Ylämaankarja viihtyy Mäki-Laurilan tilalla

Isot karvaiset sonnit löntystävät hiljalleen Punkalaitumella Mäki-Laurilan pihamaata reunustavassa aitauksessa. Osa niistä katselee minua kiinnostuneina, osaa ei voisi vähempää kiinnostaa kameran kanssa heiluva ihminen.

Isot karvaiset lehmät ovat ylämaankarjaa. Nämä eivät kuitenkaan ole mahdottoman isoja. Kuvittelin niiden olevan enemmän biisonin kuin tavallisen lehmän kokoisia.

Tilan omistajat Timo ja Anne Mäki-Laurila kertovat, että osa on paljon isompia. Anne lähtee näyttämään minulle siitossonnia, jonka pitäisi kuulemma olla paljon aitauksessa olevia yksivuotiata isompi.

Kuinkahan iso tuo isoin oikein on?

– Se painaa noin tuhat kiloa, Anne Mäki-Laurila vastaa.

Suurimmat sonnit painavat lähemmäs tonnin!

Suurimmat sonnit painavat lähemmäs tonnin!

Sonnit kävelevät verkkaisesti. Niitä eivät tunnu hirveästi kiinnostavan paikalle sattuneet ihmiset. Epäilen kuitenkin, pitääkö ohut sähkölanka tosiaan jättiläiset aitauksessa. Noilla sarvilla tekisi pahaa jälkeä, eikä edes pakeneminen pakettiauton sisään tuskin riittäisi. Anne kertoo, että eläimet ovat rauhallisia. Sähköaita tosin ei hänen mukaansa eläimiä pidättelisi, jos ne niin päättäisivät.

– Nämä sonnit eivät tarvitsisi sähköä aidassa ja portin voi jättää vaikka auki hetkeksi, eivätkä ne karkaa, hän rauhoittelee.

Uskottava on. Tosin näyttää aika hurjalta, kun sonnit kolisuttavat sarviaan vastakkain. Eläimet ovat kuitenkin tottuneet vieraisiin, sillä Mäki-Laurilalla on myös vuokramökkejä, ja majoittujat käyvät usein ihmettelemässä karvaisia lehmiä.

Ylämaankarjan lisäksi Mäki-Laurilan tilalla on mökkejä. Mökkien pihoista löytyy lämmitetyt porealtaat.

Ylämaankarjan lisäksi Mäki-Laurilan tilalla on mökkejä. Mökkien pihoista löytyy lämmitetyt porealtaat.

Käymme katsomassa toista aitausta. Anne Mäki-Laurila menee lauman sekaan. Eläinten huomio kiinnittyy häneen. Omistaja käy päivittäin ruokkimassa eläimet ja tarkastamassa jokaisen yksilön. Moni eläin tulee lähemmäksi päästäkseen harjattavaksi.

– Tykkään eläimistä ja tässä työssä saa olla eläinten kanssa tekemisissä, Mäki-Laurila sanoo.

Eläimet tunnistavat emäntänsä ja tulevat paikalle ruoan toivossa.

Eläimet tunnistavat emäntänsä.

Tilalla oli aikaisemmin hevosia, mutta ylämaankarjan hoitaminen on Annen mukaan paljon huolettomampaa. Hevoset tulee viedä ulos ja sisälle, mutta ylämaankarja viihtyy ulkona hyvin vaikka talvipakkasella. Anne kertoo, että kova helle tai häiritsee eläimiä enemmän. 

Ylämaankarjan liha muistuttaa tavallista nautaa, mutta on vähärasvaisempaa. Anne kertoo, että maku on hieman tavallista nautaa riistamaisempi. Mäki-Laurilan luomulihaa voi ostaa suoraan tilalta tai Tilatori.fi -verkkokaupasta. 

Yhteystiedot:

Luojunseläntie 181
31900 Punkalaidun

050-5466757/Anne
050-5489660/Timo

Nettisivu

Facebook

Ilmianna parhaat joulunajan ruokamarkkinat

Keski-Euroopan joulumarkkinoilla tuoksuvat kastanjat, omenat ja höyryävä glögi. Millaisista eväistä ovat suomalaiset joulumarkkinat tehty? Lähdimme etsimään ruokamarkkinoita, niitä parhaista parhaita, joissa herkutellaan lähituottajien mausteisilla makkaroilla ja muhevilla joululeivonnaisilla.

Kysyimme vinkkejä ympäri Suomen, mihin kannattaa suunnata hakemaan joulutunnelmaa, hörppäämään kuppi kuumaa ja täyttämään korinsa kotiin viemisillä. Alla olevassa listassa ensiaskeleet, kaikki makoisat markkinat eivät listalta löydy, mutta vinkkaa ja lupaamme täydentää listaa aina aattoiltaan asti. Joulu on vain kerran vuodessa, fiilistellään kunnolla ja herkutellaan huolella!

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, Turku
Suomen virallinen joulukaupunki pullistelee joulumarkkinoita, Vanhan Suurtorin joulumarkkinoita vietetään neljänä viikonloppuna peräkkäin, alkaen 26.11.2016

Jan Karlsgårdin pikkujoulumarkkinat, Kastelholman linna
Ahvenanmaalla pikkujoulumarkkinat ovat iso juttu, perinteinen joulukausi alkaa Jan Karslgårdin tunnelmallisilta markkinoilta. Ei hullumpi paikka glögin tuoksuisille herkkumarkkinoille 26.11.2016

Jouluiset Maan Maut -ruokatapahtuma, Fiskars
Fiskarsin ruukista ei tarvitse lähteä tyhjän korin kanssa pois, tunnelmallinen paikka & hyvät antimet, joulufiilis on taattu, sinne siis 3.-4.12.2016

Maan maut Joulumarkkinat Fiskarsissa 2015. Valokuvaaja: Milla von Konow.

Maan maut Joulumarkkinat Fiskarsissa.

Hakaniemen maalaismarkkinat, Helsinki
Helsingissä Hakaniemen torilla järjestetään maalaismarkkinat aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 10-16. Tarjolla on lukuisten alkutuottajien ja pienten elintarvikealan yritysten ruokaherkkuja. Joulukuun markkinat ovat erityisesti joulumarkkinat, torilla tavataan 4.12.

Porvoon Taidetehtaan joulumarkkinat, Porvoo
Viitisentoista ruokatuottajaa mahtui tänä vuonna mukaan, lähiruoan lisäksi myös lahjatavaroita. Valikoima laadukasta; kalaa, lammasta, leipää, suklaata ja herkullisia säilykkeitä. Bonuksena Hanna Partasen kalakukkoja, kannattaa tehdä hankintoja Porvoon mitalla 9.-10.12.2016

Ahlmanin perinteinen joulutori, Tampere
Yli 40 lähialueen myyjää, tarjolla makeaa ja suolaista jouluherkkua. Myös tunnelmallinen tilapuoti avoinna.
Joulutorilla vipinää klo 10.00 – 16.00.

Joulumarkkinat Rantapromenadilla, Kristiinankaupunki
Kristiinankaupungissa järjestetään useita joulumarkkinoita, mutta 9.-11.12.2016 teemana on ruoka eli tämä kuulostaa lupaavalta!

Malmgårdin joulumarkkinat, Malmgård
Täällä on vipinää, ruokaa läheltä ja oman panimon olutta 10.-11.12.2016

Menneen ajan joulumarkkinat, Lohja
Vanhan kivikirkon kupeessa nenä nappaa glögin tuoksun 10.-11.12.2016

Juonolan joulumarkkinat, Konnevesi
Juonolan tilan joulumarkkinoilla takuulla lähiruokaa, myynnissä erilaisia Juonolan pihvikarjan lihoja- ja lihajalosteita, Konneveden kalan jalosteita, tuoretta lohta ja mätiä paikallisen Taimen Oy:n lohesta, Ruotajärven tilan lampaantaljoja, lisäksi Ilonen Hauki keittää keiton ja Sisustus- ja käsityöliike Hilma ja Onni myy omia tuotteitaan. Tällä tilalla lehmät elää kuulemma ko pellossa – hyvä homma!

Teurastomon joulumarkkinat, Helsinki
Helsinki pullistelee joulumarkkinoita, Teurastomon joulumarkkinat 17.-18.12.2016 valikoitui listallemme, koska sieltä löytyvät Teurastamon omat lähiruokayrittäjät; makkaraa, kahvia, pastaa, leipää, jäätelöä…Kurkkaa kattavampi listaus Helsingin joulu(ruoka)tapahtumista.

Wehmaan joulumarkkinat, Juva
Wehmaan kartanon pihapiiri ja piharakennukset täynnä herkkuja. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös ihana TeaHouse ja Butiken på landet. Ruokaan keskittyneet joulumarkkinat avoinna molempina päivinä 17. – 18.12
klo 12 – 16.

Missä sinä täytät herkkukorisi, vinkkaa & lisäämme listalle!

TallennaTallenna

Tallenna

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Matrocks kuljettaa esteettömästi lähiruoan luokse

Ruokaretkeily on mukavaa, mutta aina ei ole käytössä autoa, eikä julkinen liikennekään kulje jokaiseen maaseudun kohteeseen. Onneksi moneen paikkaan järjestetään kiertoajeluita.

Hämeenkyröläisen Matrocksin yrittäjä Paula Kerola puhuu vapaa-ajan puolesta. Hänen mukaansa vapaa-aika kuuluu kaikille, myös liikuntarajoitteisille.

– Haluamme olla mielekkään vapaa-ajan mahdollistaja, Paula sanoo.

Matrocks tekee lähimatkoja muun muassa erityisryhmille sopivalla bussilla. Myös monet Ruokaretki.fi:n kiertämät paikat ovat Matrocksin kohteita. Haasteena on toisinaan kohteiden esteettömyys. Matrocks tekeekin jatkuvasti esteettömyyskartoituksia löytääkseen matkakohteiksi sopivia paikkoja. Monelta paikalta puuttuu esimerkiksi invavessa, mutta sen Matrocks ratkaisee linja-autonsa invavessalla.

– Sote-asiossa tullaan hyödyntämään entistä enemmän matkailullisia ja kulttuurillisia palveluita, Kerola uskoo.

Matrocks kuljettaa asiakkaansa esteettömästi tilamyymälöiden ja -ravintoloiden luokse. Kuva: Matrocks

Matrocks kuljettaa asiakkaansa esteettömästi tilamyymälöiden ja -ravintoloiden luokse. Kuva: Matrocks

Hän puhuu liikkuvasta päivätoiminnasta. Kun esimerkiksi liikuntarajoitteiset viedään bussikyydillä maatilamatkailukohteeseen, avaa se sellaisia maisemia, joihin muuten ei välttämättä pääsisi.

Esteettömien matkojen lisäksi Matrocks järjestää avoimia matkoja, joille voi osallistua kuka tahansa. Bussi tarjoaa vaivattoman vaihtoehdon päästä kiertämään seudun mielenkiintoisimpiin paikkoihin. Nyt joulun alla Matrocks järjestää esimerkiksi Läheltä laatua lahjaksi -bussiretken, jonka aikana kierretään Suojärven Suklaatilalla, Frantsilan Kehäkukassa ja Mouhijärven Herkkujuustolassa.

– Ruoka on matkoissamme keskiössä. Joko niin, että mennään johonkin ruokapaikkaan, tai sitten käydään lähituottajien luona, Paula Kerola sanoo.

Hän pitää tarinoita tärkeänä osana matkaa. Tiloihin ja yrittäjiin liittyvät tarinat ovat osa lähiruokamatkan kokemusmaailmaa. Paikallinen historia on tärkeässä asemassa myös suosituilla Mallasta & makkaraa -kierroksilla. Joskus niitä tehdään lähialueelle polkupyörällä, toisinaan kauemmaksikin, kuten Kyrö Distilleryyn. Vastikään Matrocks järjesti sahtimatkan Tiltun Makasiinille. Sahtia löytyi kaikista kolmesta ruokalajista, ja historiaan tuli reilu annos matkassa, sillä Hämeenkyrö on tunnetusti sahtialuetta.

Kerola muistuttaa, että bussimatkailu ei ole edes kovin kallista, jos pysytään lähialueella.

– Menemme vaikka maan rajojen ulkopuolelle, mutta jo Pirkanmaalla on kattava tarjonta. Ihan jo ekologisista syistä haluamme suosia lähipalveluita.

Yhteystiedot:

Bussit ja matkat
puh. 040 5544 204
asiakaspalvelu(at)matrocks.fi

Nettisivu

Facebook