SYKSYN SADON HERKKUJA JA LUOMUA SUONENJOEN VANHAMÄELLÄ

Ysitien varressa Suonenjoen länsipuolella opastaulu ohjaa kulkijan Vanhamäelle luomumyymälään ja lounaalle. Kyltti ja nimi eivät paljon kerro, mutta tätä lounaspaikkaa kannattaa käydä vilkaisemassa myös lähempää. Tien päässä avautuu todellinen paratiisi: jykevä keltainen päärakennus, lukuisat punamultaiset piharakennukset, maneesi ja ratsastuskentät, Metsämansikka-toimintapuisto sekä rantasauna pienen järven rannalla. Kokonaisuutta ympäröivät kukkiva puutarha ja vehreät luomupellot. Tämä luomuparatiisi on tullut minulle vuosien varrella tutuksi etenkin töiden kautta, mutta silti pihapiirin näkymä sykähdyttää joka kerta. Tällä kertaa minut on pyydetty paikalle tekemään blogijuttua Ruokaretkeen.

Vanhamäen päärakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, joka on rakennettu 1930-luvulla.

Vanhamäellä lounasaika on klo 11-13, ja kun saavun paikalle klo 11, keltaisen päärakennuksen eteisessä käy melkoinen kuhina. Vanhamäen johtajana toimiva Sari Granander ottaa vastaan maksuja lounaasta. Lounaspöydässä asiakkaan toivottavat tervetulleeksi vastapaistetut sämpylät ja perunarieskat. Vanhamäen ruokatarjonta pohjautuu kotimaisiin luomu- ja lähiraaka-aineisiin, joista osa tulee omalta tilalta. Salaattipöydässä on Vanhamäen lehtisalaattia, tomaattia, lehtikaali-punasipulisalaattia sekä kuuluisaa Vanhamäen kurkkurelissiä. Lounaan pääruokana on sekä lihaa, kalaa että kasviksia ja talon omista perunoista tehtyä muusia. Vanhamäen omassa yhteisössä työskentelee niin maahanmuuttajia kuin kansainvälisiä vierastyöläisiä, joten lounaalla on aina myös kasvisvaihtoehto tarjolla.

Vanhamäen lounaspöydässä on aina myös lämmin kasvisruokavaihtoehto.

 

Kielen mukanaan vievä perunamuusi on tehty Vanhamäen omista luomuperunoista.

Juomapöydässä yllätykset jatkuvat, sillä perinteisen vesi-kotikaljalinjan lisäksi Vanhamäellä tarjoillaan myös oman tilan tuorepuristettuja mehuja, kuten omenaa, mustaherukkaa ja aroniaa. Lautanen täyttyy kukkuroilleen, sillä pakko on maistaa vähän sitä ja tätä. Täällä ei ainakaan ole vaikeaa saada lautaselleen riittävästi kasviksia! Tänään jälkiruokana on savolaisittain mustikkakukkoa ja vaniljakastiketta. Mihin mahaan tämä syödään?

Tunnelma Vanhamäen lounaalla on kotoisa, ikään kuin kaikki olisivat yhtä perhettä. Istun henkilökunnan pöydässä rupattelemassa syksyn säistä, sadonkorjuusta – ja totta kai ruoasta! Emäntä Kirsi Nuutinen kertoo, että viime viikolla yksi asiakas kysyi, mistä perunamuusi oikein on tehty, kun se on niin hyvää. Vastaus on yksinkertainen: luomuperunasta! Myös henkilökunta on aidosti sitä mieltä, että täällä on ehdottomasti seutukunnan parhaat eväät.

Pakkasmarjan työntekijät käyvät säännöllisesti Vanhamäellä lounaalla.

Paikalliset asukkaat ja työpaikkaruokailijat ovat löytäneet tiensä Vanhamäen lounaspöytään vasta viimeisen vuoden aikana. Tehokkaan markkinoinnin lisäksi matkassa on ollut ripaus tuuria ja sattumaa. Kun lounaskyltti oli pystytetty tien varteen, niin jonkin ajan kuluttua yksi kaupungin keskustan lounaspaikoista lopetti toimintansa. Samoihin aikoihin myös toinen ravintola piti ovensa kiinni pari viikkoa remontin takia. Kun yksi rohkea työporukka uskaltautui maistamaan Vanhamäen herkkuja, niin sana maittavasta luomu- ja lähiruoasta kiiri nopeasti pienellä paikkakunnalla Tätä juttua kirjoittaessani Vanhamäen lounaalla käy parhaimmillaan 160 ruokailijaa päivässä. Tämä on valtava määrä, kun ottaa huomioon sijainnin vajaan 8000 asukkaan kaupungissa keskustan ulkopuolella. Aiemmin ruokaa laitettiin Vanhamäellä vain oman talon henkilökunnalle ja lastenkodille eli noin 30-50 hengelle.

Eivät Vanhamäen emännät ruoanlaitossa kuitenkaan mitään aloittelijoita ole. Juhliin ja kokouksiin herkkuja on loihdittu jo vuosien ajan menestyksekkäästi. Vanhamäellä on loistavat tilat erilaisille tapahtumille ja teemajuhlille. Aikanaan Suonenjoen kaupungin kunnalliskotina toiminut paikka jäi tyhjilleen vuonna 1995, kun vanhainkoti siirrettiin kaupungin keskustaan. Heti seuraavana päivänä tilalle tuli Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Savon piirin toiminta, jonka keskeisenä muotona oli sosiaalinen lapsi-, nuoriso- ja perhetyö. Myöhemmin toiminta siirrettiin yksityiselle Vanhamäki säätiölle. Ensimmäiset lasten leirit olivat menestys, vaikka vanhat ja rapistuvat tilat vaativat koko ajan korjausta.

Vuosien myötä Vanhamäellä on tehty valtava työmäärä vanhojen rakennusten entisöimiseksi. Työtä ovat tehneet niin Vanhamäki säätiön palkatut työntekijät kuin lukuisat vapaaehtoiset. Kun paikkoja on saatu kohennettua, on palveluja vähitellen voitu suunnattu myös ulkopuolisille asiakkaille. Vanhamäki on nykyään kaunis ja monipuolinen kokonaisuus, joka palvelee niin ohikulkevaa matkailijaa kuin paikallisia asukkaita. Sosiaalinen lapsi- ja perhetyö muodostavat edelleen toiminnan perustan, sillä Vanhamäen pihapiirissä toimii lastenkoti ja kaupungin keskustassa alaikäisten turvapaikan saaneiden perheryhmäkoti. Pelloilla ja jatkojalostuksessa työllistetään edelleen pitkäaikaistyöttömiä ja kuntoutujia.

Vanhamäellä uskotaan puhtaaseen luomuruokaan ja kotimaisten kasvisten ja marjojen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Myynnissä on myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Liisa Suihkonen haluaa viedä viestiä terveellisen luomukasvisruoan positiivisista vaikutuksista.

Vanhamäkeä on pyöritetty voimakkaalla tahdolla tulevaisuuteen luottaen. Yksi Vanhamäen kantavia voimia istuu seurassani lounaspöydässä. Olympiahiihtäjänä tunnettu Liisa Suihkonen on jo eläkeiässä, mutta hyväkuntoisena työmyyränä hän ahertaa edelleen Vanhamäen pelloilla ja jatkojalostuspajassa. Liisa uskoo henkeen ja vereen terveellisen luomukasvisruoan positiivisiin vaikutuksiin ja haluaa tätä viestiä viedä eteenpäin Vanhamäen toiminnassa. Vanhamäellä saattaa nähdä talkootöissä myös paikallisen sieni- ja omenaguru Kirsti Eskelisen, joka on räätälöinyt pitkän elämänsä aikana satoja reseptejä ja reseptikirjoja. Myös Kirsti kokee Vanhamäen toiminnan erittäin tärkeänä sekä kotimaisen luomuruoan ja ravitsemuksen että yhteisöllisyyden takia.

Vanhamäen tilamyymälä sijaitsee entisessä navettarakennuksessa.

Vanhamäellä toimii myös tilamyymälä, josta voi ostaa oman tilan tuotteita mukaan. Tuotteita on myynnissä niin päärakennuksen ruokalassa kuin entisessä navettarakennuksessa. Tilamyymälän tuotevalikoima vaihtelee sesonkien mukaan, sillä Vanhamäellä viljellään luomuvihanneksia, – juureksia ja marjoja sekä tehdään omia jatkojalosteita. Pääosa Vanhamäen peltojen tuotannosta käytetään oman talon keittiössä, mutta jatkojalostuspajassa on vuosien varrella kehitetty myyntiin kuivattuja marjajauheita, kuivattuja juureksia ja kurkkusalaattia. Lisäksi Vanhamäellä toimii mehuasema, jossa puristetaan syksyisin tuhansia kiloja seutukunnan omenoita.

Tilamyymälässä on myynnissä mm. kuivattuja marjajauheita ja kuivattuja juureksia.

Vanhamäen kurkkurelissi on klassikko, jota asiakkaat hakevat luomumyymälästä vuodesta toiseen.

Yhteystiedot

Vanhamäki

Vanhamäentie 122, 77600 Suonenjoki
Puh. 050 463 2115
info@vanhamaki.fi

Vanhamäen nettisivut

Vanhamäen Facebook-sivut

Tallenna

Kuppikakkuja Karoliinan Kestikievarissa

Karoliinan Kestikievari kestitsee kiireisenkin kulkijan

Nelostiellä Leivonmäen kohdalla kannattaa keventää kaasujalkaa ja pitää tauko. Paikkakunta lienee saanut nimensä leivosen (kiurun) mukaan, mutta Karoliinan Kestikievaria ajatellessa Leivonmäki tuo heti mieleen ihanat leivonnaiset!

Pirjo Soilu perusti Karoliinan Kahvimylly -kahvilan vuonna 1998 Joutsaan. Kahvila sai nimensä Soilun mummon, Elin Karoliinan mukaan – tämä kun antoi Pirjon lapsena jauhaa kahvia kahvimyllyllään. Aivan nelostien varressa sijainneen viehättävän kahvilan piha alkoi vähitellen täyttyä herkuttelevien matkalaisten autoista. Saksassa kondiittorin taitonsa hankkinut Soilu toi tarjolle muun muassa valikoiman komeita kakkuja, pullia, sämpylöitä ja suolaisia piiraita. Täytyy myöntää, että paikka herkkuineen ehti tulla hyvin tutuksi niinä vuosina, kun oli suorastaan pakko testata eri kakkumakuja.

Karoliinan Kestikievarin kyltti

Nelostien jättiremppa jätti alkuperäisen kahvilan hankalamman kiertotiereitin taakse, mutta asiakkaiden onneksi yrittäjä löysi helppokulkuisemman liiketilan Leivonmäeltä, edelleen ihan nelostien kupeesta. Samalla tuli myös reilusti lisää parkkitilaa ja paikka tunnetaan nykyään Karoliinan Kestikievarina. Karoliinan naapurina samassa kiinteistössä on Jukolan juusto, jonka tuotteisiin kuuluu juustojen lisäksi muun muassa sahtivierre.

Karoliinan Kestikievaria sisältä

Ulkoapäin Kestikievari ei ehkä silmiä hivele, mutta sisäpuolella odottaa iloinen yllätys lukuisine yksityiskohtineen, joita riittää ympäri kahvilaa. Iloiset räsymatot koristavat lattioita, mutta toimivat lisäksi niin pöytäliinoina kuin penkkien peittoina. Pöydiltä löytyy luonnollisesti vanhoja kahvimyllyjä ja kahvipurkkeja, jotka nyt palvelevat servettitelineinä. Entisaikojen tunnelmiin virittävät myös vanhat huonekalut, puusukset ja muu aito, rustiikki rekvisiitta. Wc-tiloista löytyy myös hauskaa tutkittavaa.

Karoliinan Kestikievarin vitriini

Kahvilassa voi paitsi pitää tauon tuoreiden herkkujen äärellä, myös ostaa sieltä tuotteita mukaan. Koeteltu vinkkini esimerkiksi läheiseen Leivonmäen kansallispuistoon menijöille: täältä saa päivittäin mukaan tuoreet sämpylät täytteillä. Ja jos herkulliset pullat näyttävät liian isoilta eväiksi, yhden pullan voi aina jakaa toisen retkeläisen kanssa. Kuten myös muhkean suklaamuffinsin.

 

Lihapiirakkapaloja, Karoliinan Kestikievari

Yksi suosituista suolaisista tuotteista on perinteinen levylihapiirakka, jota myydään paloittain. Yhdellä palalla lähtee ainakin meikäläiseltä nälkä.

Kestikievari tarjoaa päivittäin lounasta kello 10.30-14.30, mutta pizzoja saa uunista pidempäänkin. Keittolounaan vaihtoehtona lounaaksi voi nauttia ruokaisan salaatin. Maalaispizzojen täytteisiin kuuluu kasvisvaihtoehdon ohella esimerkiksi kotimaista hirveä ja karitsaa, Kaartilan maalaispossua ja savumuikkua.

Marjaisa kakku, Karoliinan Kestikievari

Marjaisat kakut sekä suklaakakku ovat kakkuherkuttelijoiden suosikkeja, eikä voi unohtaa ihania pullia – reilun kokoinen korvapuusti tai rahkapulla vie kyllä kielen mennessään. Kakkuvalikoimasta osa on gluteenittomia ja laktoosittomia, esimerkiksi vadelmahyytelö- ja jogurtti-marjakakku. Jos ei satu olemaan makeannälkä, vitriinistä löytyy kivasti erilaisia suolaisia piiraita.

Karoliinasta voi ostaa matkaan myös viereisen juustolan tuotteita, joiden valmistusta voi seurata kahvilankin puolelta lasin lävitse. Naapurin tuotteita hyödynnetään luonnollisesti Karoliinan keittiössä, missä pyritään muutenkin käyttämään lähituottajien antimia mahdollisuuksien mukaan.

Tiedän kyllä, mistä ostan eväät Leivonmäen kansallispuistoretkelle myös ensi kerralla…

 

P.S. Karoliinan Kestikievari palkittiin 8.9. 2017 yhtenä Keski-Suomen maistuvimmista maaseutuyrityksistä.

 

Yhteystiedot

Karoliinan Kestikievari

Kuusirinne 11, 41770 Leivonmäki

Karoliinan Kahvimylly & Kestikievarin www-sivut

Karoliinan Facebook ja Karoliinan Kahvimylly Instagramissa

Tallenna

Nurmeksen Kaneli kutsuu nauttimaan ympäri vuoden

Nurmeksen asema on seissyt paikallaan radan varressa jo 106 vuotta. Nyt kiskobussi pysähtyy asemalla kaksi kertaa päivässä. Lipunmyyntiä tai muuta VR:n toimintaa asemarakennuksessa ei enää ole, mutta silti heinäkuisena päivänä aseman odotushuone on täynnä väkeä.

Aseman odotussali on muuttunut viihtyisäksi lounasravintolaksi

Asemalla on vuodesta 2011 toiminut kahvila-ravintola Kaneli, joka tarjoaa lounasta, kakkuja ja leivonnaisia sekä tilauksesta muita ruokaan liittyviä palveluja. Kanelista saa myös erikoiskahveja, jotka valmistetaan vastajauhetuista pavuista käsityönä italialaisella Nuova Simonelli -espressokoneella.

Asema sijaitsee upealla paikalla, jossa rata kulkee aivan Pielisen rantaa pitkin. Lounaalla on tarjolla buffet, jossa on alkusalaatin lisäksi kaksi lämminta ruokaa. Lisäksi vaihtoehtoina ovat päivän burger sekä päivän keitto. Kasvisvaihtoehto löytyy lounaalta aina, välillä se on keitto tai burgeri. Jos joskus listalla ei suoraan kasvisruokaa ole, valmistetaan kasvisyöjälle sopiva annos tilauksesta.

Päivän lounasvaihtoehdot

Olimme heinäkuussa kahden lapsiperheen voimin mökiltä Nurmeksen keskustassa kauppareissulla ja kävimme Kanelissa nauttimassa lounaaksi hampurilaisia ja keittoa. Kalahampurilainen ranskalaisineen oli maukas ja pinaattikeitto sopivan täyteläistä.

Upeita kakkuja emme voineet ohittaa. Tarjolla oli useita vaihtoehtoja: mustaherukkakakkua, raparperi-marenkitorttua sekä salted caramel -juustokakkua. Näistä viimeksi mainittu sai seurueessamme suuren suosion, ja katosi lautasilta vauhdilla (kuvaa ei ehditty ottaa).

Herkulliset kakut tehdään Kanelissa itse

Yrittäjät Janne ja Sirpa Tiainen perustivat Kanelin muuttaessaan pääkaupunkiseudulta takaisin kotipuoleen. Kaneli on auki ympäri vuoden arkisin, ja suljettuna vain parina lomajaksona. Yrittäjäpariskunnan ja yhden työntekijän voimin lounasruuat ja kakkuvitriinin herkut tehdään itse paikan päällä. Leipäkin paistetaan omassa keittiössä eli tarjoillaan tuoreena suoraan uunista. Eniten asiakkaita käy kesäaikaan, kun mökkiläiset saapuvat Nurmekseen. Aseman vieressä on uimaranta ja pienvenesatama, eli Kaneliin voi saapua myös Pielisellä veneilevät.

Suuntaa Kaneliin, jos kaipaat maukasta lounasta, herkullista kakkua tai hyvää kahvia!

Yhteystiedot

Ravintola Kaneli

Raatihuoneenkatu 24

75500 Nurmes

Kanelin Facebook-sivut ja Instagram

Tallenna

Maissinpoimintaa Pikkalan kartanolla Siuntiossa

 

Pikkalan kartanon maissipellolla Siuntiossa. Viljelijä Thure Lindeberg. Kuvaaja: Milla von Konow.

Pikkalan kartanon isäntä, viljelijä Thure Lindebergin mielestä sokerimaissi on perkuleen hyvää.

– Syön aamiaiseni maissipellolla, kun tulen keräämään satoa kukonlaulun aikaan. Napsautan kypsän sokerimaissin varrestaan, kuorin sen ja rouskutan ahnaasti. Rakastan maissia, kahdesta tähkästä vatsani kiittää, sanoo maissinviljelijä, Pikkalan kartanon isäntä Thure Lindeberg.

Nyt on maissin sesonki huipussaan. Sokerimaissi on makeimmillaan mahdollisimman tuoreena. Silloin se on paitsi makea, myös mehevä ja rouskuva. Kun tähkän irrottaa varresta ja kuorii suojalehdet, maissin sokeri alkaa muuttua tärkkelykseksi. Jos suojalehtiä ja tyviosaa ei poista, maissi säilyttää makeutensa pidempään; kahdesta kolmeen päivään. Keitettäessä ja grillatessa maissi tulee yhä makeammaksi. Onkin olemassa sanonta: ”Miksi maissia kasvatetaan rinteessä? Siksi, että sieltä pääsee alamäkeä nopeasti maissin keittoon.

Jättimaissi tervehtii ja ohjaa maissitilalle autoilijoita rantatie viisykkösellä.

Jättimaissi tervehtii ja ohjaa maissitilalle autoilijoita rantatie viisykkösellä.

Myyntikojulla käy kuhina.

Myyntikojulla käy kuhina.

Sesongin aikana Pikkalan kartanon maissitilaa ei voi olla huomaamatta. Pumpattu jätttimaissi näkyy kauas rantatie viisykkösen ylittävältä sillalta. Itse maissipelto näkyy myös tielle.

Koska tilalla voi poimia itse maissinsa, käy vierailu hupaisasta ruokaretkestä. On maissi sen verran eksoottinen viljeltävä näillä leveysasteilla. Lapsetkin kannattaa ottaa mukaan poimintaan melkein miehen korkuiseen maissiviidakkoon.

Maissit kasvavat pikkupojan pää yläpuolelle. Maissien poiminta on hauskaa.

Maissit kasvavat pikkupojan pää yläpuolelle. Maissien poiminta on hauskaa.

Thure Lindeberg on kasvattanut sokerimaissia 18 vuotta Siuntion Pikkalassa. Innostus lajiin tuli, kun Lindeberg oli harjoittelemassa Yhdysvalloissa.

– Siellä syötiin aina T-luupihviä sokerimaissin kanssa ja se oli niin perkuleen hyvää! Otin maissinsiemeniä mukaani tuliaisiksi Suomeen.

Suomen kesän lämpösumma ei tahdo aina riittää maissille. Lindebergillä meni ensimmäiset kymmenen vuotta kokeillessa, miten saisi huijattua Suomen ilmastoa, suojeltua taimia kevään kylmältä. Jos toukokuussa tuli halla, harso ei lämmittänyt tarpeeksi, mutta sitten Lindeberg keksi keinon:

– Levitän muovia pellolle taimien päälle ja teen muovin sivuille reikiä. Taimet ovat ikään kuin kasvihuoneessa varhaisvaiheensa. Sokerimaissia kasvaa Pikkalassa 0,8 hehtaarin alueella, muovituksessa on kyllä hommansa, mutta eipähän taimiparat palellu.

– Syyshalloihin ei auta muu kuin toivoa parasta. Vuonna 1997 tuli viiden asteen pakkanen elokuussa, juuri kun sato valmistui. Kilon kiloa en silloin myynyt, muistelee Lindeberg.

Pikkalan kartanon maissipellolla Siuntiossa. Viljelijä Thure Lindeberg. Kuvaaja: Milla von Konow.

Viljelijä Thure Lindeberg näyttää miten maissi kuoritaan. Maissi on paras popsia siltä seisomalta..

Tänä vuonna sadonkorjuu alkoi 24. elokuuta, ja kausi jatkuu noin neljä viikkoa. Pikkalan kartanolla on myös itsepoimintaan mahdollisuus. Kassillinen maissia on kerätty parissa minuutissa. Pellolla on lupa maistaa maissia, rouskutella kuten isäntä itsekin.

Viljelijä antaa vinkkejä maissiruokiin.

Viljelijä antaa vinkkejä maissiruokiin.

Maissit punnitaan.

Maissit punnitaan.

Kausi jatkuu noin neljä viikkoa ensimmäiseen kovaan hallayöhön saakka.

Hiilaritankkaus makealla maissilla on houkutellut pyöräretkeilijät paikalle.

Hiilaritankkaus makealla maissilla on houkutellut pyöräretkeilijät paikalle.

Yhteystiedot

PIKKALA KARTANOMAISSI

Pikkalan kartano 1,
02580 Siuntio

Myyntiajat voit tarkistaa Pikkalan kartanomaissin kotisivuilta.

Tallenna

Tallenna

Jäätävän hyvä Kuura Cider

Fiskars Village on saanut taas yhden uuden lähiruoan tuottajan joukkoonsa. Tai tässä tapauksessa juoman. Kuura Ciderin siiderimön avajaisia vietettiin kesäkuussa. Yrittäjä Petri Halmetoja valmistaa 100 prosenttisesti vain suomalaisesta omenista tehtyjä siidereitä. Ei lisättyä vettä, tiivisteitä tai aromeja. Petrin ja Kuuran myötä suomalainen siiderikulttuuri teki taas harppauksen eteenpäin.

Petri etsii, kokeilee ja kehittää uudenlaisia pohjoisia siidereitä suomalaisista omenista. Suunnitteilla on myös jalostaa omenalajeja. Työtä varten Fiskarsin pelloilta on vuokrattu useampi hehtaari omien omenapuiden kasvatusta varten. Puiden istutus on suunnitteilla kesällä 2018. Puhtaasti oman sadon siideriä on tulossa vasta vuosien päästä.

Haluan olla etsimässä täydellistä suomalaista siideriomenaa keräämällä hyviä villilajeja ja kehittämällä niistä tulevaisuudessa omanlaisia siideriomenalajikkeita; sopivan tanniinista, hiukan pahan makuista, sanoisinko lähes syöntiin kelpaamaton omenalajike olisi ihanteellinen. Mehustamisen jälkeen makea, mutta raakana syötynä paha.

Petrille saa siis tuoda maistiaisia pahan makuisista omenoista, jospa juuri sinun omenapuusta syntyisi osa suomalaista siideriperinnettä.

KUURA SIIDERI 16 on valmistettu vuoden 2016 omenasadosta.

Nyt Kuura siideri valmistetaan Katteluksen tilalta lainatusta noin 200 omenapuusta, joiden lisäksi Petri ostaa omenoita paikallisilta, tutuilta viljelijöiltä.

Tuotevalikoimassa on kuivaa villihiivoilla käynyttä real cider -tyyppistä maalaissiideriä, kuplivaa samppanjamenetelmällä tehtyä kuohusiideriä sekä pakkasen puraisemaa jääsiideriä, Ice Cideriä. Ensimmäisen kokonaisen tuotantovuoden eli 2017 aikana myyntiin pääsee hiukan reilu 10 000 litraa siideriä. Kilosta omenia syntyy noin 7 desilitraa valmista siideriä.

Kuuran erikoisuuteen, Ice Cideriin, tarvitaan omenoita vielä enemmän. Ensimmäisen puristuksen jälkeen mehu jätetään jäätymään pimeään pakkassäähän, keväällä mehu sulatetaan, ja maukkain ja makein aines otetaan talteen. Hiljainen käyminen, pakkasen puraisu ja hidas kypsyminen on makean ja hapokkaan jälkiruokasiiderin salaisuus.

Kuura Cuvée on Petrille rakasta kokeellista erikoistuotantoa. Perinteisellä samppanjamenetelmällä syntyy kuohusiideri, kuiva ja pirskahteleva siideri.

Jotta siiderin tai viinin tuottaja saa tilaviinistatuksen Suomessa, edellyttää se omassa hallussa olevaa tarhaa, josta tuotetuista raaka-aineista tuotteita valmistetaan. Omavaraisuuden ei tarvitse olla 100 %, mutta raaka-aineiden on oltava suomalaisia ja ne täytyy tuottaa valmistuspaikan läheisyydessä. Siiderinvalmistajia Suomessa on vielä vähän, mutta Petri uskoo, että siideribuumi on vasta tulossa Suomeen. Pinnan alla kuplii paljon kokeiluja. Kuulostaa hyvältä.

Oman tuotantotilojen yhteydessä sijaitsevan myymälän lisäksi Kuura siidereitä on myynnissä muutamissa ravintoloissa ja paikallisesti. Mutta tarkoitus ei ole tulevaisuudessakaan tehdä suurella volyymillä. Raaka-aineiden alkuperä ja lopputulos ovat tärkeämpää kuin valtava tuotanto.

Petri (vas). ja Juho hoitelevat siiderin valmistuksen ja myynnin ammattilaisen ottein.

Siidereistä Petri on ollut innostunut jo kauan. Lähipiiri on saanut nauttia erilaisista kokeiluista useamman vuoden ajan. Oman työn ohessa Petri suoritti myös tilaviinituottajan ammattitutkinnon. Ensimmäiset vakavammat kokeilut Petri teki 2014 yhteistyössä Rekolan panimon (nykyisin Fiskarsin panimo) kanssa. Syksyllä 2016 Petri heittäytyi täysipäiväiseksi siiderinvalmistajaksi.

Pullot tanssitetaan päivittäin, käsityönä.

Tuotantotilojen yhteydessä oleva myymälä on jaettu kahteen osaan. Toiselta puolelta saa ostaa mukaan Kuura siidereitä, toiselta puolelta paikallisten tuottajien ruokatuotteita; juustoja, lihavalmisteita, jauhoja, suklaata, hilloja, mehuja… Herkkukauppa kerrassaan.

Yhteystiedot:
Kuparivasarantie 7
10470 Fiskars

Kohde kartalla I Google Maps

Verkkosivut
Kuura Facebookissa
Instagram

 

 

 

 

 

 

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kallenaution Kievari on pyörittänyt lähiruokapisnestä jo vuodesta 1778!

”Orivereltä se lähtee pohjoiseen, päättyy Lapualla kirkon kupeeseen. Se on uus, ValtaTiä kuuskytkuus!”

Jaa mitä tekoo on tommottella MusiikkiKipaleella RuakaPlokissa? No kattokaas, kumä suamennan: Kun lähtee ajeleen juur tota mainittua tiätä Orivereltä, nin ei tartte kotteroira kun vajaat PariKymmentä kilsaa Virroille päin päästäkseen Kallenaution Kiavariin!

Oliham mukava mennäk kylään, kun oli ninkun sukulainen vastassa.

Me lährettiin äiten kanssa käymään siällä ja kyä kannatti. Hiano, vanha PihaPiiri, mahrottoman mukava VastaanOtto ja tiätysti se tärkein pisnes, makosat syätävät! Mää vähäm miätiskelin, että mikä ihme se on se KestiKiavari?

Kattokaa ny! Kun suaraav vanhasta Suami-Vilmistä.

Johanna Kallenautio, emäntä selvitti sen nii hianosti, että määkin älläsin heti. Tää mainittu Kiavari alotti pisnekset vuanna 1778. Mää en oiken noista VuasiLuvuista ymmärrä muuta kun sen, että se on viä äiteekin vanhempi. Nin että vanha on!

Ja tommottet KestiKiavarit oli EnnevVanhaan ninkun AaPeeSeet nykyjään. Että siällä sai AjoPelit ja matkalaiset tankattua samalla kertaa. Sillon liikuttiin Kärryillä, joita kisko MunkkiMaakarit, nin että niihin tankattiin heinää, ekä sunkan sitä MenoVettä, mitä äitenkin kottero syä.

Tommottija ne MunkkiMaakarit vissiin kisko ennem muinoiv vanhaa.

Äite oli sopinu kahvilan emännän Piia Paavolan kans, että me saatiin mennä sinne aamulla, vähän aikasemmin, kun kahvila aukee. Saatiin sitte rauhassa kattella paikat ja äite napsia Votoja. Kallenautio om muuten kovasti meikäpojan miäleen, se on KoiraYstävällinen paikka. KahvilaRakennuksen seinustalle on tällätty koiria vasten JuamaVesiKippo. Siä on mukava pötkötellä puitten varjossa kaikessa rauhassa! Mää meinaten tesmasin, kun äite jutteli Piian kans sisämpualella.

Piia on ny ekaa kesää emäntänä kahvilassa, muttei sunkan yksistänsä siä huhro. Sillon Apumiähinä sen omat pojat, Jesse ja Jimi, irenttiset kaksoset. Nelijätoista vee. Äite tekee ympyrijäisiä päiviä, mutta pojat, kun ovat nuaria, ahkeroittee kuus tuntia. Myyvät tuatteita ja rahastaavat. Tiskaavat Ruaka-Astijoita ja muutonkin auttavat, missä tarvitaan. Kolmikolla on sitte kesän päätteeks haaveena tehrä yhteinem matka ahkeroinnin palkaks.

Pääsin samaan Votoon Piian ja Jessen kans.

KahvilaRakennuksessa on semmonen iso pirtti, johka mahtuu peräti ViisKymmentä ihmistä syämää. Pirtissä Piia on järjestäny pitoja, EsiMerkiks RippiJuhlat. Sitte on piänempi Topeliuksen kamari, jossa myäs voi juhlija piänempi VäkiMäärä kaikessa rauhassa. Kahvila on auki ÄitienPäivästä EloKuun LoppuPualelle joka päivä AamuKymmenestä IltaKuuteen.

Viihtysää ja mukavav viileetä syärä pirtissä kesähelteellä.

Lounasta tarjotaan yhrestätoista nelijääntoista. Lounaaseen kuuluu keitto, ruakajuamat, Piian itteleipomat sämpylät ja saaristolaisleipä. Ruisleipä tulee mualta. Kahveeta saa hörpätä ruuan päälle. Äite veteli lautasellisen hyvää, kotosemmakusta nakkisoppaa, jota oli sinä päivänä tarjolla. Piian ajatus RuakaPisneksessä on selkeys, yksinkertasuus ja TasaLaatusuus. Jokaselle pitää löytyä jotakim miäleistä SuuhumPantavaa!

Piia tykkää kokeilla kaikellaista ja sitä kautta löytää hyviä makuja. Marjat ja liha tulee LähiTuattajilta. Piia leipoo itte kaikki KahveeLeivät ja voi herrajjukkerik, kun on hyvää! Joka päivä on kuus makeeta ja nelijä, viis sualasta asiakkaittev valkattavaks. Siinnon kyä yks huano puali, kun ei pystyp päättääm, mitä ottas. Äitee EsiMerkiks alko iham pyärryttään, kun siikaili tarjontaa. Ratkas asijan sillain, että osti montaa sorttija mukaan, nin saatiin sitte yhressä kotona maistella! Hyvä irea mum miälestäni. Sai papparainenkin suunsa makoseks.

Topelius-leivos, Kiavarin RaparperiPiirakka, Kiavarin perinteinen JuustoKakku mansikkasoosilla, mitäs meinaatte?

Mistähän tosta ny alottas?

LähiTuattajilta on myynnissä kahvilassa KuusenKerkkäSiirappia, TalkkunaJauhoo ja Metsäkylän Highland LihaJalosteita. Olihan muksa AamuPäivä KestiKiavarissa ja viilikset viä parani Retu-pojalla, kun päästiin kotijo. Aljettiin maistaan KahveeHerkkuja! Kauheen vaikee oli pirätellä ittensä kurissa, kun äite halus ottaa viä muutaman Voton tuamisistamme. Mää saim maistaa KorvaPuustija ja VoiSilmäPullaa äiten kanssa. Kyä oli hyvää nisusta, ninkun Äitenäite sanoo! Vahtasin viäressä, kun äite hörppi kahveeta ja otti palan jokasesta paakkelssista. Ei pystyny päättään, mikä oli parasta, kun jokanen oli nin KertaKaikkisen hyvää!

Hollituvasta!

Muuton viä yks tärkee juttu! Siinä Kiavarin PihaPiirissä on vanha HolliTupa, jossa ny Maarit Lindfors pitää Käsityäläistupaa. Äite kävi siä kattelemassa ja joutu väkisin pitään kätensä taskussa, ettei olis ostanu kotteronperää täyteen. Myytävänä on MoniPualisesti LähiAlueen KäsiTyäläisten valmistamia tuatteita!

Olihan taas muksa RuakaRetki meitillä!

Terveisir Retu ja äite

Yhteystiedot:
Kallenautiontie 327
35500 Juupajoki

Kartalla I Google Maps

Kahvila avoinna kesällä päivittäin klo 10.00-18.00, 25.8.2017 asti.
Muina aikoina tilauskäytössä ja ryhmille.

Verkkosivut

Tallenna

Tallenna

Tallenna

5-tien kulkijan kannattaa koukata Heinolan Heilaan!

Vilkkua päälle Lahden tien varrella, Heinolan pohjoisen liittymän kohdalla. Heinolan Heilan kahvila-ravintola on paikka, jossa saa mahansa täyteen maittavaa lähiruokaa. Ja myymälän puolelta saa ostettua tuoretta ja lähellä tuotettua ruokaa mukaansa yllin kyllin.

Koska nälkä ja sulkemisaika painoivat päälle, kohti ravintolaa. Aukioloajat ovat matkalaiselle ystävälliset, sekä puoti että kahvila-ravintola ovat avoinna arkisin klo 19 asti, perjantaisin 20.00. Vain kolmena päivänä vuodesta Heila pitää ovensa kiinni; juhannuspäivänä ja jouluaattona ja -päivänä.

Tuottajatori on ollut toiminnassa jo yhdeksän vuotta. Sama taho on pyörittänyt viihtyisää ja valoisaa ravintolaa  marraskuusta 2014 lähtien. Seuraavana vuonna avautui oma leipoma ja kaikki makeat ja suolaiset leivonnaiset valmistuvat siellä. Tänne mahtuvat sekä satunnaiset ohikulkijat, etukäteen paikkansa varanneet ryhmät sekä lähialueen lounastajat.

Uudet perunat ja tilliä, eihän sitä muuta. No hyvää kalaa kanttarellikastikkeen kera.

Annokseen sisältyy aina salaattibuffa ja kahvi. Kahvipavut jauhetaan täällä itse, vielä illalla puoli seitsemän aikaan kahvi oli tuoretta ja hyvää. Iso plussa myös tälle.

Jälkiruoaksi nautimme talon suklaakakkua jäätelön kera.

Heilan munkit ovat Heinolan parhaan munkin maineessa.

Myös kaikki vitriinituotteet näyttivät raikkailta lähellä sulkemisaikaakin. Ja valikoima oli runsas, oli lohta, lihaa, makeaa, pitkää ja pyöreää. Mitä ei tehdä paikan päällä itse, tulee paikallisilta lähituottajilta. Tuottajat ovat tarkkaan valittuja, yhdeltä saa gluteenittomat leivonnaiset, toiselta Salpausselältä pyydettyä kalaa, lähellä kasvatettua lammasta, luomuviljeltyjä kasviksia ja kotimaisista marjoista valmistettuja juomia.

Lounaspiirakka on yksi paikan suosituimista take away -tuotteista. XXL kokoinen karjalanpiirakka tuoreilla täytteillä.

Pikapysähdyksellä ehdimme kiertää kaupan puolen vain nopeasti. Mutta tarjonta vakuutti ja päätimme tulla uudelleen ajan kanssa. Heinolan Heila kertoo olevansa Suomen juurevin tuottajatalo. Ja siltä se totisesti näytti; muhkea lihatiski, leipomo, viinipuoti ja kymmenien lähialueen tuottajien elintarvikkeita tarjolla. Toriemäntä Minna esitteli ylpeänä juuri avatun olutpuodin ja lupasimme tulla pian uudelleen tosi tarkoituksella.

Heilan katon alle kätkeytyy paljon enemmän mitä ensi silmäyksellä uskoisi.

Yhteystiedot:

Työmiehentie 35, 18200 Heinola
Heinolan pohjoinen liittymä, 24
Kartalla Google Maps

010 239 2397
ravintola@heilan.fi

Verkkosivut
Facebook

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Take away eväsretki onnistuu helposti Helsingissä

Aurinkoinen ilma, sopivasti vapaata ja tekisi mieli herkutella taivasalla. Piknik-kori ja viinilasit jäivät kotiin, mutta se ei haittaa, sillä rento take-away retki tekee ihan yhtä hyvää.

Kauppatorilla on turistimeininkiä vuoden ympäri. Tänne on helppo solahtaa joukkoon:)

Päätimme poimia helpot eväät mukaan ja tutustua samalla Helsingin kahteen suurimpaan toriin; Kauppatoriin ja Hakaniemen toriin. Suunnitelmissa oli myös testata, miten helposti Helsingissä onnistuu hetken mielijohteesta singahtaa eväsretkelle. Carpe diem!

Kotimaisuusaste näytti hyvältä Tiina Seren kojussa. Mukaan tarttui nippu retiisejä. Kuva Sari Selkälä, Ruokaretki.fi

Torielämä ja myytävät tuotteet muuttuvat ajan hengessä. Seitsemän päivän torityöviikkoa tekevä Anneli tietää, mikä liikkuu nykyisin Kauppatorilla; Mix Box.

Alunperin pari vuotta sitten tmi J. Vaahtokarin myyjän Annelin ideasta lähtenyt Mix Box on sekoitus kauden marjoja; kirsikoita, mustikoita, vadelmia, mustikkaa ja tietysti mansikoita. Nyt Mix Boxeja näkyy jokaisella kojulla. Kauppatorilla on turha kaupitella puolukkalaatikkoa. Mix Box lähti meidänkin eväsretken jälkkäriksi.

Tmi J. Vaahtokarin Anneli on torikonkari.

Kun marjat ja kasvikset oli valittu, oli aika siirtyä kalaosastolle. Heille, jotka nauttivat valmiista kalaherkuista, suosittelemme laskeutumista Linnean veneelle, joka toimii kelluvana kalatiskinä torin kupeessa.

Linnea ajaa veneensä Sipoosta Kauppatorin rantaan kesäaamuisin seitsemältä. Työpäivä on käynnistynyt jo paljon ennen sitä, sillä silakkapihvien massan teon Linnea aloittaa puoliltaöin. Kokeneella tekijällä silakkapihveissä menee aikaa 20 minuuttia per pannu. Lohipihvit paistuvat ”siinä sivussa”. Molempia tiedetään torilla kysyä, niitä on ollut tarjolla jo kauan.

Linnean silakkapihvejä tiedetään kysellä.

Linnea aloitti kalan myynnin äitinsä kanssa 70-luvulla, silakkapihvien resepti taitaa olla äidin perintöä. Lohipihvit on omalla erikoisreseptillä, jota kysellään usein. Vielä ei Linnea ole maukkaiden ja mureiden pihvien salaisuuden verhoa raottanut. Meidän take away -evääksi lähti molempia, sekä silakka- että lohipihvejä.

Torikahvit ja munkki, kesän must!

Kauppatorin jälkeen suuntasimme Hakaniemen torille. Perinteinen tori avattiin joulun alla vuonna 1897. Torilla käydään kauppaa edelleen maanantaista lauantaihin. Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Hakaniemen torilla on perinteiset Maalaismarkkinat klo 10 – 16.

Tmi Tarvainen on tehnyt torikauppaa Hakaniemessä reilut 30 vuotta. Intoa riittää edelleen.

Tarvaisen myyntikojusta löytyi suomalaista uutta superperunaa, Jussia. Kaikki Tarvaisen tuotteet tulevat suoraan viljelijöiltä. Torilla ollaan varhaisesta keväästä syys-lokakuuhun asti eli niin kauan kuin kotimaista satoa riittää myyntiin.

Torin vieressä on jyhkeä punatiilirakennus. Arkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema Hakaniemen kauppahalli avasi ovensa 1914. ”Ehtaa söörviisii kahdessa kerroksessa” luvataan edelleen. Kaksikerroksisessa hallissa on 60 erikoisliikettä, joista 38 myy elintarvikkeita. Valinnan varaa siis löytyy retkieväiden hankintaan.

Syksyllä alkavassa peruskorjauksessa Hakaniemen halli korjataan alkuperäiseen loistoonsa. Myynti hallissa ei kuitenkaan keskeydy, toiminta jatkuu väliaikaisissa tiloissa aivan nykyisen hallin läheisyydessä.

Katso videoklippi Hakaniemen hallista,jos uskallat…

Lihaa, kalaa, kasviksia, leipää, juustoja, herkkuja, hilloja… täältä saa kaikkea!

Iris pakkasi meille Mouhijärven voita retkelle mukaan. Piknik-väki saa voin kyytipojaksi myös puisen veitsen, hyvä palvelu!

Lentävän Lehmän juustopuodin avasivat sisarukset Hanne Hirvonen ja Laura Mauno vuonna 2011. Puoti on alusta pitäen keskittynyt luomuun ja lähiruokaan. Alku oli kivistä, mutta nyt rytmi on ihan toinen ja lähi- ja luomu kuuluvat normaaliin arkeen. Lentävän Lehmän valikoimissa on sekä kotimaisia pienten juustoloiden tuotteita että kansainvälisiä klassikkoja.

Perinteinen Juustopuoti Oy on erikoistunut erityisesti kotimaisiin juustoihin.

Perinteinen Juustopuoti Oy panostaa kotimaisten pientuottajien juustoihin; on Vilhoa ja Hilmaa, Kiuruveden paistettua munajuustoa, itkevää mustaleimaa Toholammilta… Tiskin takana hymyili tuore yrittäjä Saara, joka vakuutti meidät juustotiedollaan. Täällä tunnetaan juustot.

Helsinkiläisten oma juuston valmistaja on Helsingin Meijeriliike Oy. Juustot nimetään Helsingin kaupunginosien mukaan. On Hakaniemi, Hanasaari, Ullanlinna, Linnunlaulu, Klippan. Mukaan lähti pala Hanasaarta.

Mikä valikoima vaikka mitä!

Lihatuotteita ja makkaroita Hakaniemen hallissa on metreittän, taatusti tuoretta ja maukasta. Eli jos suunnitelmissa on grillipiknik, tänne vaan. Yhtä vanha kuin itse halli on lihakauppa E. Hakkarainen, jossa on myyty tuorelihaa jo vuodesta 1914. Pitkät perinteet on myös vuonna 1957 avatulla Holmbergillä, täältä saa erityisesti ranskalaisia herkkuja ja hiukan harvemmin lihatiskillä kohdattua ankkaa ja kania. Roinisten perheyritys on keskittynyt italiaisiin herkkuihin, ja muhkeat valikoimat makkaroita ja lihaa löytyy myös Kestoleike Oy:n, Liha-Hakan ja Reinin Lihan tiskeiltä.

Retkieväidemme kalakiintiö täyttyi jo Kauppatorilla Linnean silakka- ja lohipihveistä. Mutta on Hakaniemen hallissakin mistä valita. Rosendahlin vuonna 1939 avatun kalakaupan erikoisuus on erittäin ohuiksi siivuiksi leikattu miedosti graavattu lohi, mahtava valikoima on myös Ekströminin ja Marja Nättin kalapuodissa, Kala Patagónicossa ja Reitin kalassa, joka myy tuoretta kalaa suoraan ammattikalastajilta Porvoon saaristosta.

Marianna pakkasi meille mukaan auringonkukan siemeniä sisältävän pehmeäkuorisen luomuruisleivän.

Olen 110 % leipäihminen eli ilman leipää ei retkeä synny. Tuffen leipä- ja leivonnaismyymälässä kaikki leivät ovat juureen itseleivottuja. Itse Tuffe on Marokosta kotoisin ja leiponut leipää Espoon Olarinluomassa lähes 30 vuotta. Myymälän erikoisuutena on perinteisempien leipien lisäksi beduiinileipä. Suosittelen!

Leipäihminen tai ei, Hakaniemen hallista on vaikea lähteä pois ilman tuoretta leipää, pullaa, kakkua tai muita leivottuja herkkuja. Helsingin leipä, Kakkugalleria, LeipätoriKeliapuodissa on Suomen laajin gluteeniton valikoima, tuoreiden leipomotuotteiden lisäksi on myslejä, pastaa, nuudeleita ja jauhoja. Marian konditoria ja eväsmyymälä leipoo kaiken kotimaisesta lähimyllyn viljasta ilman lisä- ja säilöntäaineita. Täältä saa myös Liperin ruiskuorisia piirakoita, vink vink. Sanna Ekströmin myymälässä on lähileipomoiden leipä- ja konditoriatuotteiden lisäksi erikoiskahveja ja mm. ranskalaisittain valmistettua Frambois-leipää.

Tuffen ruisleipä, Mouhijärven voita ja Linnean silakkapihvit. Kesäevästä parhaimmillaan.

Aika nopealla kierroksella saimme kokoon upea kattauksen kotimaista lähiruokaa, toreilta ja Hakaniemen hallista poimittua.

Hetken mielijohteesta syntynyt Take away -piknik onnistui täydellisesti. Helsinki on täynnä ihania rantoja, viheralueita, mattolaitureita ja puistoja. Suuntasimme Tervasaaren mattolaiturille, emme valloittaneet matonpesupaikkaa, vaan laiturin vieressä olevan pöydän. Viltti pöydälle ja herkuttelemaan!

Kauppatori

Ma-pe 6.30 – 18.00, la 6.30 – 16.00
kesäsunnuntaisin 10.00 – 17.00

Hakaniemen tori

Ma-la 6.30 – 16.00,

Hakaniemen kauppahalli

ma-pe 8-18, la 8-16
su suljettu

Listan kaikista Helsingin toreista löydät tästä linkistä.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tunnetko Tuusan Tuvan?

Tuusan Tupa on pieni kahvila Vihdissä, keskellä Nummelan keskustaa. Mutta mukavasti suurten puiden takana niin piilossa, että satunnainen ohikulkija ei sitä helposti löydä. Mutta jos paikallisilta kysyy, kaikki tuntevat Tuusan Tuvan.

Paikka on nimittäin ollut täällä kauan. Tilan nimeltä Tuusa omisti Johan August Salenius vuodesta 1869 alkaen. Kun kylää halkovaa rautatietä (Hyvinkää-Hanko rataa) alettiin rakentamaan 1900-luvun alussa, Salenius myi tilan leipuri Anton Kristian Sjelfmanille. Leipuri alkoi tienata leipänsä ja rikastua myymällä leipäänsä rautien työmiehille. Pian Tuusan tilalla oli leipomon lisäksi kauppa. Päärakennusta laajennettiin, tila vaurastui ja Tuusan mäelle nousi hulppean päärakennuksen lisäksi työväenasuntoja, navettaa ja saunatupaa. Paikan historia on värikäs ja siihen kannattaa tutustua Nummelan kylähistoriasta kertovassa artikkelissa.

Kahvila Tuusan Tupa toimii tilan entisessä saunarakennuksessa.

Entisestä saunatuvasta tehtiin aikoinaan tilat nykyiselle kahvilalle. Tuusan Tuvalla on erityinen paikkansa myös Osuuskunta Ruokaretken historiassa. Tuusan Tuvassa nimittäin allekirjoitettiin tammikuun 2016 paukkupakkasella Osuuskunnan perustamisasiakirjat. Ja päälle tietysti juotiin hyvät kahvit.

Tuusan Tupa on tunnettu leivonnaisistaan, suolaisista ja makeista. Kaikki tehdään täällä itse, ja siltä ne myös maistuvat. Ylivoimaisesti suosituin on mango-passion-sitruunapiirakka, suosittelen! Herkkuja voi tilata kotiin, yksittäin tai vaikka kokonaisen pitopalvelun henkilökuntineen.

Tuusan Tuvasta tarjoillaan maukasta keittolounasta tai lounassalaattia. Salaatit ovat runsaita, niillä pysyy nälkä kurissa. Astetta kevyimmissä lounaissa on se hyvä puoli, että tilaa jää myös kahviherkulle. Ellei makealle piirakalle, niin vastapaistetulle pullalle. Keskiviikon lounaalla on aina tarjolla jokin tukevampi vaihtoehto, esimerkkinä vaikka fetalla ja basilikalla maustettu possupannu. Tuusan Tuvan lounas on tarjolla klo 11.00-14.00.

Lauantaina noutopöytään laitetaan tarjolle brunssi klo 10.00 – 13.00. Paikka kannattaa varata etukäteen, kahvilan sisätilat ovat pienet. Mutta kesä on sitten oma lukunsa. Tuusan Tuvan pihapiirissä on tilaa ja tunnelmaa. Helposti unohtuu, että kivenheiton päässä on Nummelan keskustan hyörinä. Tänne voi huoletta tulla pientenkin lasten kanssa, suojaisassa pihapiirissä on tilaa viipottaa.

Tuusan Tupa kätkeytyy puiden ja pensaiden suojiin.

Tuusan Tupaan on lyhyt poikkeama Turun moottoritieltä tai Porin tieltä. Jos kesälomamatkalla houkuttaa ajatus rauhallisesta tauosta matkan varrella, Tuusan Tupaan kannattaa poiketa!

Yhteystiedot:

Tuusan Tupa
Tuusantie 2, 03100 Nummela

Puhelin: 045 113 9910
Sähköposti: posti@tuusantupa.fi

Avoinna ma-la, sunnuntaisin suljettu.
Kotisivut

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Iloisen rempseää palvelua Savon sydämessä: Ravintola Hetki, Rautalampi

Rautalammin kirkonkylän läpi kulkiessa katseen vangitsee korkealle nostettu keltainen kyltti aivan kirkon vieressä: Ravintola Hetki 100 m. Ravintola Hetki ei näy päätielle eli Rautalammin raitille, joten opasteet ovat enemmän kuin tarpeen. Ravintola sijaitsee kunnantalon alakerrassa ja sisäänkäynti on piilossa rakennuksen takana. Matalaan ravintolasaliin on kuitenkin löytänyt tiensä joukko asiakkaita. Lounaspaikassa tapaavat niin haalaripukuiset työmiehet, kravattikaulaiset virkamiehet kuin lähitalojen ikäihmiset.

Ravintola Hetkessä asiakkaita palvellaan iloisen rempseästi, vas. yrittäjä Titta Tarvainen.

Ravintola Hetki on mukana Rautalammin kunnan hallinnoimassa Ruokaelämyksiä-hankkeessa, joka kutsui Ruokaretken tekemään juttua paikallisista lähiruokayrityksistä. Ravintola Hetki jatkaa edeltäjänsä Piilopirtin jalanjäljissä tarjoten asiakkailleen lähiruokalounasta, pitopalvelua ja leivonnaisia.  Joulukuussa 2015 aloittaneet uudet yrittäjät Titta Tarvainen ja Henriikka Miskala ovat molemmat Rautalammin tyttöjä, Henriikka vain teki ensin melkoisen lenkin maailmalla ennen kuin asettui takaisin kotiseudulleen. Titta puolestaan on työskennellyt saman katon alla jo yli kymmenen vuotta eli myös kahden edellisen yrittäjän aikana.

Ravintola Hetkessä asiakas tulee heti huomatuksi ja palvelu on iloisen rempseää. Ikäihmisiä autetaan tarjottimien kantamisessa, työmiesten kanssa nauretaan ja vitsaillaan ja samalla asenteella palvellaan kaikkia asiakkaita vauvasta vaariin. Iloisen vastaanoton jälkeen asiakas pääsee nauttimaan Hetken tarjottavista. Päätuote on lounas seisovasta pöydästä, jossa on tarjolla runsas salaattivalikoima, keitto, kaksi pääruokavaihtoehtoa, itse tehty leipä ja lisäksi jälkiruoka sekä kahvi tai tee.

Lounaan salaattipöytä on värikäs ja monipuolinen.

Kesällä Ravintola Hetkessä voi lounaan lisäksi tilata annoksen paistettuja muikkuja.

Hetken ruokafilosofia on yhdistelmä lähiruokaa ja eksoottisempia makuja. Yrittäjä Titta Tarvainen on lähiruoan ystävä ja hän kokkaa mielellään perinteisiä suomalaisia ruokalajeja. Ravintolassa käytetään mahdollisimman paljon lähialueen kalaa, kasviksia ja marjoja. Lounaan toinen pääruoka on siis aina perinteisempi, mutta toisen vaihtoehdon makumaailma voi tulla kauempaa. Yrittäjä Henriikka Miskala on työskennellyt Itämerellä ja asunut pitkään Intiassa, joten hänen mukanaan keittiöön kulkeutuu eksotiikkaa, joka näillä leveysasteilla on harvinaista. Keittiössä käytetään eksoottisia mausteita, joilla lähiruokaan saadaan luotua itämaisia vivahteita.

Lounaaseen kuuluu myös jälkiruoka, joka kuvauspäivänä oli paahtovanukas.

Ravintola Hetken päätuote on lounas, mutta vitriinissä on aina myös itse tehtyä kahvileipää ja pientä suolaista kahvila-asiakkaille. Hetkessä pyöräytetään päivittäin lounaalle tuoreet patongit tai sämpylät ja loihditaan erilaisia suolaisia ja makeita leipomuksia tilausasiakkaille. Ravintolasta voi tilata täytekakut yritys- tai perhejuhliin ja tarvittaessa Hetken tiimi hoitaa myös tarjoilutyön alusta loppuun. Juhlia toteutetaan sekä ravintolan omissa tiloissa että asiakkaan valitsemassa paikassa. Tilaisuuksien menu räätälöidään teemaan sopivaksi yhdessä asiakkaan kanssa.

Hetkestä voi tilata myös täytekakkuja yritys- ja perhejuhliin.

Ravintola Hetki sijaitsee keskellä Rautalammin kirkonkylää, josta on noin 10 km matkaa Etelä-Konneveden kansallispuiston patikkareiteille Kalajan kierrokselle ja Kolmen vuoren vaellukselle. Kansallispuiston kävijät voivat noutaa Hetkestä retkieväitä, kunhan tilaus tapahtuu edellisenä päivänä. Hetken kautta melojat ja retkeilijät voivat vuokrata myös saunatiloja, jotka sijaitsevat viereisessä talossa. Ravintola Hetkeen on Äijäveden rannasta n. 200 metriä.

Ravintola Hetki on sisustustyyliltään värikäs ja retrohenkinen.

 

Ravintola Hetki

Alatie 8

77700 Rautalampi

P. 050  4521 519

info@ravintolahetki.fi

Kotisivut

Facebook

 

 

 

Tallenna

Härkätallin herkkuja hakemaan Billnäsiin

Lauantaiaamuna suuntasimme Fiskarsin ruukkiin maastopyörätapahtumaan. Olin Facebookista bongannut, että viereisen Billnäsin ruukin Härkätalli avaisi ovensa klo 10.00, tarjolla olisi vastapaistettuja sitruunarahkamunkkeja. Näistä munkeista olin kuullut niin paljon hyvää, että nyt täytyi tarttua tilaisuuteen. Lähdimme siis matkaan hyvissä ajoin ja perillä olimme klo 9.55, kahvia ja tuoreita munkkeja luvassa!

Härkätallin kahvila on nimensä mukaan perustettu vanhaan härkätalliin. Paikan historiasta kertovat rakennuksen jykevät kiviseinät, kattoparrut ja hämyinen tunnelma sisällä. Nykyisen kahvila-myymälän tiloissa on aikoinaan ollut lantala, yläkerran tilat olivat ruukin tiluksilla työskennelleiden härkien asuinsija.

Härkätallia pyörittää Sami Paatero. Sami on mies Ruukkikylän herkkujen takana. Samin yritys valmistaa käsityönä marinoituja valkosipuleita,  oliiveja, useita palkintoja napsineita sinappeja, hyytelöitä, majoneeseja, salaatinkastikkeita, etikkaa, pirskotteita ja juomia. Oma talven glögisuosikkini on Ruukkikylän habanero-glögi, tuhtia potkua ilman tippaakaan alkoholia. Tänä keväänä Sami kehitti  Fiskarsin Ägräs Distelleryn kanssa Gin Tonic-, Vodka Russian ja Akvavit hyytelöt. Oman tuotannon lisäksi Ruukkikylän herkut myy Italiasta tuotuja herkkuja kuten balsamicoja ja öljyjä. Kaikkia Ruukkikylän valmistamia tuotteita voi ostaa Härkätallista.

Mutta tänään ajoimme tänne nimenomaan vastapaistettujen sitruunarahkamunkkien takia. Ja siellähän ne olivat, höyryävän lämpimät munkit, jotka olivat ylivertaisesti parempia mitä olin edes osannut kuvitella. Jos munkkien jälkeen herkkuhammasta olisi jäänyt kolottamaan, tarjolla oli muitakin makeita ja suolaisia herkkua mm. vastaleivottua suklaakakkua ja juustopiirakkaa.

Juuri uunista ulos tullut juustopiirakka näytti herkulliselta.

Limonadivalikoima yllätti iloisesti!

Härkätallissa on mukavan hämyinen tunnelma. Muhkeiden kiviseinien sisällä on niin paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, että aikaa kannattaa varata myös niille. Tällaisiä paikkoja ei löydy joka kylästä!

Härkätallin kahvila on avoinna toista kesää. Talvisaikaan jyhkeiden kiviseinien viilentämän tilan pitäminen lämpimänä olisi lähes mahdoton urakka. Samin Ruukkikylän herkkujen tuotteita on onneksi saatavilla ympäri vuoden lukuisissa ruokatapahtumissa ja Fiskarsin ruukista Paateron keramiikkaverstaalta. Myös Härkätallissa järjestetään ruokaan liittyviä tapahtumia eri vuodenaikoina, yksi herkullisimmista on pääsiäismarkkinat.

Samin ja Ruukkikylän herkut voi bongata monissa ruokatapahtumissa.

Koska tänne tultiin tänään munkkeja ostamaan, niitä myös lähti mukaan. Vaikka kotona munkit eivät enää olleet höyryävän kuumia, maistuivat ne silti taivaallisille.

Yhteystiedot

Härkätalli, Ruukkikylän herkut

Billnäsin puistotie 3
10330 Billnäs
050 328 2127 sami.paatero@gmail.com

Tarkista Härkätallin aukioloajat ja tapahtumatiedot
Facebook-sivuilta.

Ajo-ohjeet  I Google Maps

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kahvila Korppu

Kahvila Korppu Sumiaisissa: pieni suurella sydämellä

Päivikki Linna, kahvila Korppu

Kahvila Korppu ei ole lainkaan niin kuivakka paikka kuin sen nimi antaa ymmärtää. Persoonallista kahvilaa ja lounaspaikkaa emännöi Äänekosken itäosassa Sumiaisissa Päivikki Linna, joka pyörittää myös Sumiaisjärven rannalla  Kuokanniemessä kesäisin toimivaa leirintäaluetta. Korppu palvelee hyvin myös aamuvirkkuja, avautuuhan se arkiaamuisin jo seitsemän kieppeissä. Päivikki toivottaa tervetulleiksi paikallisten asiakkaiden ja kesäsumialaisten ohella myös ohikulkijat.

Korppu sijaitsee Keski-Suomessa Sumiaisten läpi kulkevan 637-tien varrella keltaisen, entisen kunnantalon eteläisessä päädyssä, samoin kuten lahjatavarapuoti-matkailuinfopiste Sumiaisten Vanharouva. Sumiainen oli itsenäinen kunta aina vuoteen 2007 saakka, jolloin Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski liittyivät yhteen ja muodostavat nyt uuden Äänekosken kaupungin.

Korpun pannukakkua ja Ellun leipää

Olen itse käynyt nauttimassa Korpun antimista useita vuosia, kuulunhan kesäsumialaisiin, Sumiaisten mökkiläisiin. Useasti on tullut pysähdyttyä Korppuun turisemaan teelle ja leivonnaiselle, joko makealle tai suolaiselle. Erityistä iloa on ollut siitä, että koska Korppu on toisinaan avoinna myöhempään perjantai-iltaisin, olemme haukanneet siellä välipalaa matkallamme mökille. Mikäli vitriinissä on ollut jäljellä vain makeita herkkuja, on Päivikki ystävällisesti tehnyt meille nälkäisille voileivät paikallisen leipojamestarin ihanasta leivästä. Tätä leipää saa Korpusta ostaa myös  mukaan, mikäli Ellun ruisleivän leivontapäivä osuu sopivasti kohdalle.

Korpun tuoretta pullaa

Sumiaisten raitti on vuosien saatossa sen verran hiljentynyt, että  kahviloita tai ruokapaikkoja on kylällä jäljellä niukalti. Korppu tarjoaa kahvilaherkkujen ohella arkisin myös lounasta – ehtaa kotiruokaa, jonka valmistukseen käytetään usein paikkakunnalta tai lähiseudulta saatavia aineksia. Sesongit näkyvät ruokalistassa. Oma heikkouteni kahvilassa on vakio: tuore pulla.

Kahvila Korpun tiski ja Päivikki Linna

Kahvila paitsi ravitsee, toimii myös leppoisana kohtauspaikkana ja tiedonlähteenä, jossa voi päästä juttusille sekä tyylikkään tiskin takana häärivän emännän että muiden asiakkaiden kanssa. Jutun juurta voi hakea vaikkapa seinälle ripustetusta, vaihtuvasta  taidenäyttelystä, jos muut ajankohtaiset asiat eivät ole mielessä päällimmäisenä. Asiakaspöytiä on kodikkaan kahvilan puolella pari kappaletta ja lisää istumapaikkoja löytyy tarvittaessa viereisen Sumiaisten Vanharouvan puolelta sekä ulkosalta.

Suomen pienin kauppa

Sumiaisissa on hyvin palveleva lähikauppa, mutta sillä on kahvilassa myös pienimuotoinen kilpailija: Suomen (ja kenties maailman) pienin kauppa! Piskuinen nurkkakauppa ei voi koolla ja valikoimalla kilpailla, sillä kauppapuoti majailee kahvilapöydän takaisessa komerossa. Valikoima ei ymmärrettävästi ole suuren suuri, mutta perustarvikkeita sieltä löytyy, joskus hieman muutakin. Onnekas voi päästä hankkimaan vaikka lähellä kasvatettua tyrnimarjaa.

Korpun nukkekoti

Toinen Kahvila Korpun erikoisuuksista on hykerryttävän hieno nukkekoti, jossa riittää valtava määrä yksityiskohtia tutkittavaksi useammallekin käyntikerralle. Tämä nukkekoti on taatusti käsityötä, pieniäkin yksityiskohtia myöten. Monikerroksisesta nukketalosta löytyy esimerkiksi kouluhuone, hieroja, sauna ja paikallisen suoramyyntipiste Aittatorin soppi. Nukkekodin sisustusta päivitetään aika ajoin, vuodenajat ja juhlapyhät huomioiden, ja aina välillä hirsitalo saa uumeniinsa uusia pieniä somisteita kahvilan asiakkailta. Tätä taidonnäytetttä kelpaa kahvilapöydästä tutkailla.

Kahvilaan voi poiketa paitsi kupposelle tai lounaalle, myös lasilliselle, sillä Korpussa on A-oikeudet. Toisinaan Korpussa vietetään pidennetyn aukioloajan merkeissä pizzaperjantaita.

 

Kahvila Korppu

Sumiaisraitti 19
44280 Sumiainen
Puh. 040 8466158

Avoinna yleensä arkisin noin klo 7-16, la-su klo 9-13.
Lounasaika arkisin klo 11-13.

Sijainti kartalla

Tallenna