Merellisiä makuja kotkalaisittain

Yhteistyössä Visit Kotka

Reilun meiningin merikaupunki, sitä Kotka totisesti on. Nopealla kyselyllä Kotka tuo mieleen meren, satamat, meripäivät, puistot, Kotkan ruusun, merikeskus Vellamon ja Junnu Vainion. Näihin tunnelmiin sukelsin, kun helteinen heinäkuu vaihtui paahteiseksi elokuuksi. Kun Kotkassa viettää merellistä päivää, kuuluu siihen ehdottomasti mukaan tuore kala.

Sapokassa, Merikeskus Vellamon vieressä, on ravintola, joka perustettiin vuonna 1990 intohimosta kalaan. Ja kuinkas sattuikaan, ravintola Wanhan Fiskarin osoite on Juha Vainion katu 2. Niin kotkalaista, eikä syyttä!

Ravintola Wanha Fiskari

1920-luvulla rakennettu rakennus toimi aikoinaan yleisenä saunana. Junnu Vainion isä oli tehdastyöläisenä ja puheiden mukaan miesten saunassa ahkera löylynlyöjä, ilmeisesti Junnukin on päässyt miesten kanssa saunan lauteille.

Tarinaa saunareissuista vahvistaa ravintolan edestä löytyvä riimikivi.

Voiko sopivampaa nimeä olla kotkalaisella kadulla?

Wanha Fiskari on Kotkan perinteisimpiä kalaravintoloita, jonka toiminta-ajatus oli kirkas perustajapariskunnalle, Riitta ja Matti Hortolle, heti alusta alkaen. Matti hankki aikoinaan perheen elannon pöytään ammattikalastajana, ja Riitalta kalaruokien valmistus sujui luontevasti. Uskomaton, asiaansa vihkiytynyt pariskunta, joka on pyörittänyt ravintolaa jo 44 vuoden ajan! Pakko kurkistaa peremmälle.

Onkohan mallina toiminut vanha kalastaja vai omistaja Matti itse?

Kalaa pitää käsitellä kuin lasta

A la carten ja vaihtuvien teemojen lisäksi Wanha Fiskari tunnetaan erityisesti runsaasta Kalastajan buffetista, joka katetaan arkisin klo 11 alkaen. Pöydän antimet vaihtelevat hiukan vuodenajan tai päivänkin mukaan. Runsaiden ja maukkaiden kasvisten lisäksi tarjolla on aina takuuvarmasti eri tavoin valmistettuja kylmiä kaloja, sillejä, graaveja, lämpimällä puolella maukasta liharuokaa lisukkeineen ja artesaanimakkaroita.

Ja tietysti Fiskarin kuuluisaa kalakeittoa, jonka kyytipojaksiksi täytyy napata Reittisen juureen tehtyä ruisleipää. Silmät kiinni, ja voi kuvitella olevansa saaristossa. Maut ovat kohdallaan.

Alueen kansalliskalaa, hailia eli pieniä silakoita, pöydässä on aina saannin mukaan. Lämpimillä vesillä hailit uivat syvissä vesissä, troolarit lopettavat pyynnin kesäkuussa ja kausi käynnistyy taas syyskuussa. Hyvä syy tulla uudelleen!

Fiskarin mehevyydestään kuuluisa savulohi savustetaan Riitan reseptillä vuodesta toiseen tismalleen samalla tavalla ravintolan takapihan omassa savustimessa. Savustusaika on kahdeksan tuntia, ei enempää eikä vähempää, Riitan sanojen mukaan.

Kalaa kuluu vuosittain tuhansia kiloja, mutta raaka-ainetta kunnioitetaan. Keittiöhenkilökunta perehdytetään ruokafilosofiaan Matin sanoilla:

Kalaa pitää käsitellä kuin pientä lasta, sitä ei paiskota ja se lasketaan hellästi pöydälle.

Erikoisuutena Fiskenit eli kalatapakset

Kalastajan buffetin lisäksi ruokalistalla on kalaherkkuja, joita tekisi mieli tilata samantien: Fiskenit eli alkukala”tapakset”, tiikeriravun pyrstöt, voissa paistetut silakat, kuhaa. Suomukalojen päivittäinen saanti varmistuu aina aamupäivisin. Sitä syödään, mitä on parhaiten tarjolla. Säiden ja vuodenajan mukaan. Suomukalan pyynnissä Riitta luottaa paikalliseen luottokalastajaansa, Antero Haloseen.

Kuha, ahven ja siika ovat yleisimmät Kotkan merialueelta saatavat kalat. Turha edes mainita, että olipa kyseessä liharuoka, kala tai jälkiruoka, raaka-aineet tulevat läheltä ja valmistus tapahtuu omassa keittiössä. Moni resepteistä on omia, vuosien mittaan testattuja tai uusia makuja ideoimalla syntyneitä.

Kalastajan buffetti oli mukava päättää kesäisesti marjaisaan mustikka-mansikkapiirakkaan, kaverina loraus vaniljakastiketta ja Fiskarin Veeran itse tehtyä kirsikkahilloa.

Mustikkaa, mansikkaa ja kirsikkaa – maut kohdallaan!

Miellyttävästi ilmastoidusta ravintolasalista siirryimme helteiselle kadulle. Kuulimme, että kotkalaiseen kulttuuriin kuuluu meneminen saarille. Vaikka Kotka itsessään on saari, ympäristöstä löytyy monia muitakin vierailun arvoisia saaria. Suuntana siis Kotkan saaret, hii-ohoi!

Yhteystiedot:

Ravintola Wanha Fiskari
Juha Vainion katu 2, Kotka

Kotisivut ja tuoreimmat uutiset Facebook-sivuilta.

Kotkan saariin seilataan tuurilla

Yhteistyössä Visit Kotka-Hamina ja Visit Kouvola, juttu kuuluu Kaakkois-Suomen ruokakohteita esittelevään sarjaan.

Harva miettii Kotkan kaupungin keskustassa, että tässä ollaan nyt saarella. Kaupungin historia alkaa jo varhain keskiajalta, mutta 1790-luvulla Venäjän valtio lunasti Kotkansaaren alueen Ruotsinsalmen merilinnoituksia varten. Kun historiaa tarkemmin tutkii, päästään kiinnostaviin hetkiin ja Krimin sodan (Oolannin sodan) taisteluihin vuonna 1855.

Kuulin, että vaikka Kotkan kaupunki itsessään on saari, kotkalaisilla on vahva perinne mennä saareen. Kotkalaiset ovat merimiehiä ja -naisia, ja saaret ja saaristolaisuus asunee kai kotkalaisissa vahvasti. Siksi mekin lähdimme  saareen ja tutustumaan saaristolaismakuihin. Valinta ei ollut mikä tahansa saari, vaan vanha merilinnoitus Fort Elisabeth, tutummin kuitenkin Varissaari.

Kotkassa saariin mennään tuurilla (tur-vuoro)ellei omista omaa venettä.

Ravintola Vaakku & Varissaari

Varissaari on suosittu retki- ja ulkoilukohde. Yhteysalus Klippan liikennöi kesä-elokuussa saareen Sapokasta, Kotkan kantasatamasta, tunnin välein, ruuhka-aikoina non-stoppina. Viimeisin vuoro lähtee saaresta klo 21.40, mutta tapahtumailtoina Klippan ajaa yöhön asti. Kippari Petri vakuutti, että kaikki vieraat ajetaan saaresta pois.

Saarella ei nimittäin saa yöpyä. Saareen pääsee myös omalla veneellä, rantautumista varten saarella on kolme laituria. Jääaikaan saarelle pääsee Mansikkalahden uimarannalta lähtevää jäätietä pitkin. Reitti aurataan niin leveäksi, että sitä on helppo kulkea vaikka lastenrattailla tai pyörätuolilla. Mutta nyt on kesä ja meri auki!

Historian merkkejä vuodesta 1788

Varissaaressa on merkkejä jo Kustaan sodan ajoilta eli vuodesta 1788. Tämä vuosiluku on hakattu saaren kallioon, monen muun merkin lisäksi. Varissaaren linnoitus valmistui 1796 ja se kuului osana Ruotsinsalmen merilinnoitukseen. Se kantaa nimeä Fort Elisabeth Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnan mukaan. Linnoitus tuhoutui Krimin sodassa, mutta muistoja ja maamerkkejä historiasta saarella on paljon, muun muassa Ruotsinsalmen meritaisteluissa uponneen fregatin St. Nikolain hylystä nostetut laivanosat ja tykit. Saari on oikea pienten seikkailijoiden (ja isompienkin) unelma; tykkejä, merilinnoituksen raunioita ja merkkejä kalliossa.

Saarella riittää monenlaista tutkittavaa.

Kalliohakkauksia saaren kallioihin on tehty 1900-luvulle asti, tuoreimmat ovat 1960-luvulta. Saaren koillispäähän, muurien suojiin rakennettiin ravintola jo 1960-luvulla. Siinä se on edelleen samalla paikalla. Ja koska Varissaari on kotkalaisille aina ollut Vaakku, myös kesällä 2015 uudelleen avattu ravintola tunnetaan nimellä Ravintola Vaakku.

Ravintola ympäröi Rento-baaria vai miten se meni? Rentoa menoa kuitenkin. Vaakun mottona onkin Fun Dining!

Sisätiloista on hulppeat näkymät merelle. Sisä- ja ulkotilat limittyvät hauskasti yhteen. Lämpimänä iltana on kiva syödä terassilla, mutta oma tunnelmansa on viihtyisissä sisätiloissakin.

Lautasella päivän kalasaalis

Kun meren äärellä ollaan, kala ei voi tulla muualta kuin paikallisilta kalastajilta. Vaakussakin päivän annokset vaihtelevat sen mukaan, mitä kalastajilta saadaan. Aina kuitenkin tuoretta ja maistuvaa.

Tänään keittiössä hääri Mervi, joka nasevalla myyntipuheellaan vakuutti meidät päivän kala-annoksista; savulohisalaattia ja kuhaa. Kyytipojaksi virolahtelaisen panimo Takatalo & Tompurin kylmäsavu- ja ruisolutta. Kylmäsavu palkittiin Suomen parhaana vaaleana lagerina vuonna 2017, eikä syyttä.

Savulohisalaatti oli todella tuhti annos, jossa kahden mehevän lohen kaverina oli rapsakkaa salaattia, parsaa, mansikoita, mustikoita, marinoitua punasipulia ja talon leipää. Ruisoluen kanssa bueno.

Päivän kuha tarjoiltiin uusien perunoiden, tillivoin ja kasvisten kera. Ja huuhdeltiin alas kylmäsavuoluen kanssa.

Vaikka vatsa oli täynnä, viisas ruokailija jättää aina pienen tilan jälkiruoalle. Tänään keittiö sai ylipuhuttua maistelemaan kevyen marjaisaa mascarpone-herkkua, tiramisua Vaakun tapaan suloisesti hillopurkissa.

Saunaan ennen kotiinlähtöä?

Vaakun rannassa kelluu kutsuvasti puulämmitteinen saunalautta Kiulu, jota voi vuokrata vaikka tunniksi kerrallaan. Saunassa on tilaa 12 henkilölle. Jos omat eväät eivät tulleet mukaan, Vaakusta saa mukaansa sopivat saunaeväät. Kiulu on varustettu moottorilla eli sillä pääsee myös kuljettajan vuokraamalla ajelemaan hiukan rantaa pidemmällekin.

Varissaaren ravintolaa pyörittää yrittäjäpariskunta Niina Utter ja Niko Löyttynen. Energisillä yrittäjillä on Kotkassa myös yli 100-vuotias perinteikäs Kotkan Klubi, jonka he laittoivat perinteitä kunnioittaen uuteen loistoon 2017. Vielä yksi hyvä syy tulla uudelleen Kotkaan, makujen kaupunkiin.

Aurinko laski jo, mutta tuurilla pääsimme takaisin Kotkan satamaan.

Yhteystiedot:

Ravintola Vaakku
Varissaari
Verkkosivut ja tuoreimmat uutiset Facebook-sivulta.

Kurkkaa tunnelmia Varissaaresta ja Ravintola Vaakusta:

Muita mukavia kohteita lähialueella:

Matkailijoille Kotka tarjoaa useita kiinnostavia saarikohteita. Vanhat puolustusvoimien saaret Kirkonmaa ja Rankki ovat hiljattain avautuneet matkailukäyttöön, Lehmä-saari on mukava kesäpaikka, mutta sieltä puuttuvat ravintolapalvelut. Oiva piknik-kohde kuitenkin. Kaunissaari on kauimpana ja sinne olimme suunnitelleet menevämme. Huonoksi onneksi (vai huonoa tuuria?) toinen saaren yhteysaluksista oli joutunut korjattavaksi  ja matka siirtyi tulevaisuuteen.

Kaunissaaria Suomessa on useita, mutta kuulemma Itäisen Suomenlahden Kaunissaari on se alkuperäinen. Saarta kehutaan varsinaiseksi kesäparatiisiksi, ja saaren lohikeitto on vertaansa vailla. Saarella on myös kiva pieni saaristolaismuseo, taidegalleria, kauppa, kahvila ja Kaunissaaren maja, jonka loikeittoa jäimme nyt ilman.

Saareen kulkee kaksi yhteysalusta Kotkan satamasta, M/S Otava ja M/S Tekla. Itse saari sijaitsee Pyhtää puolella ja merimatka Kotkasta Kaunissaareen kestää noin 1,5 tuntia.

Kotkan kierroksen yöpymispaikaksi valitsimme kesäisen teeman mukaan leirintäalueen. Eikä minkä tahansa, vaan ehkä yhden Suomen parhaimmista.

Santalahti Resort, 5-tähden lomakeskus meren rannalla, vain 5 kilometrin päässä Kotkan keskustasta. Santalahden ympäristössä on kaksi mukavaa, 2,5 kilometrin mittaista luontopolkua. Toinen on metsäinen polku, toinen polku kiertelee kallioisella rannalla, josta on upeat merimaisemat Suomenlahden saaristoon. Kiersimme tuon ”Sea view track” -nimellä kulkevan polun. Yksi kauneimmista reiteistä, suosittelen!

Elämyksiä alueen luonnossa haluavan kannattaa tutustua Vimpasaaren tarjontaan. Energiatuotannoltaan omavaraisessa saaressa järjestetään toimintaa ja elämyksiä, jotka voivat suuntautua niin saaristoon kuin mantereelle.

Makuja Kymijoen rannalla

Yhteistyössä Visit Kotka-Hamina ja Visit Kouvola, juttu kuuluu Kaakkois-Suomen ruokakohteita esittelevään sarjaan

Kymijoki on yksi vesistöalueelta suurimpia jokia Suomessa. Päijänteen kaakkoiskulmasta alkava joki laskee Suomenlahteen Kotkan ja Pyhtään alueeilla. Pituutta Kymijoella on haarasta riippuen lähes 200 kilometriä. Reitin varrelle mahtuu monta kiinnostavaa kohdetta. Lähdin tutkimaan Kymijoen vartta ruokamatkailun näkökulmasta.

Kymijokea kutsutaan Suomen eteläisimmäksi lohijoeksi. Sitä se on ollut 1800-luvulta asti. Tosin välillä lohet katosivat patoamisen ja teollisuuden alta. Mutta pitkäjänteinen elvytystyö ja istutukset ovat tuoneet lohet takaisin jokeen. Joki ja sen varma kalansaalis houkutti aikoinaan myös Venäjän keisaria. Vuonna 1889 Venäjän keisari Aleksanteri III rakennutti Langinkosken kauniisiin maisemiin kalastusmajan, tai pikemminkin tyylikkään huvilan, jossa keisarillinen perhe seurueineen vietti huolettomia kesäpäiviä.

Langinkoski rakennuksineen on osa Kotkan vuonna 2014 perustettua kansallista kaupunkipuistoa sekä Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema- ja luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueen hoidosta vastaa Metsähallitus, keisarillisen kalastusmajan toiminta siirtyi keväällä 2018 Museovirastolle, tämä vinkkinä kaikille museokorttilaisille.

Itse Keisarillinen kalastusmaja ja sen ympäristö on ehdottomasti päiväretken arvoinen. Meidät houkutti paikalle tutustuminen alueen idyllisiiin kahviloihin, mutta opastettu kierros historiallisessa kohteessa antoi paljon. Langinkosken opas kertoili niin elävästi tsaarin perheen elämästä, että melkein pystyi näkemään Aleksanterin seurueineen viettämässä iltaa ”kalamajansa” pöydän ääressä. Suosittelen opastettu kierrosta lämpimästi.

Alueella on paljon nähtävää ja hyvät opasteet.

Alueella on paljon kiinnostavaa nähtävää, hyvät opasteet ja hyvin hoidetut reitit leppoisaa ulkoilua varten. Runsas kilometri alueen ulkoilupoluista ja puulajipolun reitistä soveltuu liikuntaesteisille. Myös keisarillinen kalastusmaja on esteetön kohde.

Langinkosken kaksi idyllistä kahvilaa

Keisarinmajan kahvila

Ensimmäisenä alueelle tulija kohtaa Keisarinmajan kahvilan, sen josta saa kuulemma maailman parhaat vohvelit. Kahvila on rauhaisasti kallion kainalossa, mäntymetsän siimeksessä heti alueen parkkipaikan läheisyydessä. Täällä on pyöritetty kahvilatoimintaa jo vuodesta 1926.Idyllinen keltainen rakennus houkuttaa astelemaan lähemmäs.

Yrittäjä Tanja Aaltonen ottaa meidät iloisesti vastaan. Tanja on vastannut Keisarinmajan kahvilan toiminnasta jo neljättä kesää. Keväällä 2018 myös joen varrella olevan kahvilan vetovastuu siirtyi Tanjalle. Molemmilla kahviloilla on oma identiteettinsä ja sopivasti erilaiset valikoimat. Päiväretken aikana voi vallan mainiosti nauttia molempien kahviloiden tunnelmasta ja tarjonnasta. Kesäkahvilana toimiva Keisarinmajan kahvila tunnetaan erityisesti hyvistä leipomotuotteista, makeista sekä suolaisista. Myynnissä on myös kahvilan tyyliin ja henkeen sopivia lahjatavaroita ja käyttöesineitä, joita Tanja sinne huolella valitsee.

Keisarinmajan tunnelmallinen kahvila on monen kotkalaisen suosikki kesäkahvila.

Ja se kuuluisa pannukakku. Ensin se oli kaupungin parasta, sitten Suomen ja nyt jo maailman parasta. Näin Tanja meille ainakin kertoi ja pakkohan se on uskoa. Mutta maistaa pitää kuitenkin.

Resepti on ”tarkoin varjeltu salaisuus”, mutta raaka-aineet Tanja suostui paljastamaan; maitoa, vehnäjauhoja, kananmunia, leivinjauhetta, vanilliinisokeria ja kasvismargariinia. Hmm, missä se reseptin salaisuus piilee?  Kuulemma aineiden mittasuhteissa ja sekoittamisjärjestyksessä. Niin tai näin, pannukakku on taivaallisen hyvää, rapsakka kuori pinnalla ja ihanan mehevää. Olkoon maailman parasta, en väitä vastaan.

Jo Muumipappa tunnisti pannukakun terveysvaikutukset. Hillokuppi kannattaa tyhjentää viimeiseen pisaraan ja nauttia rapsakan pannukakun kaverina.

Keisarinmajan kahvila on tunnelmallinen ja täynnä mukavaa katseltavaa, maisteltavaa ja tutkittavaa. Hyvänmielen kahvilaksi majan tekee Tanjan iloinen persoona.

Koiraystävänä kiinnitin heti huomiota oven vieressä sijaitsevaan raksukippoon. Nelijalkaiset ystävät ovat tervetulleita ja heidät myös huomioidaan raikkaalla vedellä ja maistuvilla raksuilla, joita voi kupista poimia. Monen kotkalaisen koiranomistajan ulkoilureitti kulkee kesäisin kahvilan kautta. Kahvila on avoinna joka päivä klo 10.00 – 18.00 vapusta pitkälle syksyyn.

Raikkaan veden lisäksi tarjolla on pientä purtavaa, nelijalkaisille vieraille.

Tällainen palvelu tuo hymyn huulille.

Pannarin jälkeen laskeuduin alas Langinkosken rantamaisemiin, tutustumaan joen rannalla olevaan museokahvilaan.

Idyllinen kahvila keltaisessa talossa

Keltainen kahvila Langinkosken rannalla toimi aikoinaan keisarillisen kalastusmajan vahtimestarin ja hänen perheensä asuntona. Kahvilaksi rakennus muutettiin vuonna 2014.

Kahvilan terassilta on kauniit näkymät alas Langinkoskelle.

Kahvilassa on monta viihtyisää soppea, jonne voi istahtaa nauttimaan maisemista ja kahvilan antimista. Keisarillisen majan kahvilasta poiketen tarjolla on päivittäin myös lounasta.

Sisältä tunnelmallinen kahvila on kuin pieni aikaloikka. Ikkunoista on kauniit maisemat joelle. Kahvila pitää ovensa auki jouluun saakka eli voin vain kuvitella miten istun kahvilan lämmössä kirpeän syksyisen reippailun jälkeen tai maistelemassa glögiä kuin lumihiutaleet hiljalleen leijailevat ulkona. Melkoista tunnelmointia kun lämpötila ulkona lähenteli 30 lämpöastetta. Siksi tänään maistuikin kylmä limu ja kesäinen mansikkaleivos. Aika ruhtinaallista!

 Yhteystiedot:

Keisarinmajantie 118, Kotka

Kesäkahvila Keisarinmaja on avoinna niin kauan kuin säät sallivat ja kesävesi toimii. Ajankohtaiset uutiset löytyvät Facebook-sivulta

Keltaisen kahvilan sivut päivittyvät, kahvila avoinna päivittäin jouluun asti klo 10.00 alkaen tai sopimuksen mukaan.

 

Kun Kymijokea lähtee matkaamaan ylöspäin, (suosittelen autoa, matkaan kuluu vajaa tunti) päätyy täysin erilaiseen maisemaan. Vilkkaan kuutostien varrella on monelle tuttu taukopaikka Kymen Paviljonki. Kuutostietä matkatessa ei aina tule ajatelleeksi, että taukopaikan takana virtaa vuolas Kymijoki.

Kymen Paviljonki

Itselleni Kymen Paviljonki on tuttu lukuisista pysähdyksistä. Niihin on monta syytä; kätevä sijainti mökkimatkan reitillä, tilava paikoitusalue, hyvä lounas ja siistit wc-tilat. Viimeisin on yksi tärkeä tekijä taukopaikkaa valitessa.

Kun on liikkeellä pienten lasten kanssa, Kymen Paviljongin iso takapiha on ollut monen automatkan pelastus. Raittiissa ulkoilmassa odottelu sujuu joutuisammin kun välillä voi piipahtaa tervehtimässä pihapiirin kanoja ja vuohia.

Monelle pienelle matkaajalle Vuokko, Lumi, Esteri ja monet muut ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi.

Puiden lomasta pilkottelee Kymijoki. Laskeutuminen noin 150 porrasta alas joen varteen tekee hyvää automatkan puuduttamille jaloille. Nouseminen takaisin herättelee taas mukavasti ruokahalua.

Paviljongin takaterassilla on yksi suosikeistani. Yrttipuutarha, josta ruokailija saa käydä nappaamassa tuoreet basilikat tai korianterit annoksensa päälle. Paikan perustaja ja pitkäaikainen yrittäjä Matti Leskinen kertoi, että yrttitarhan suunnittelija on Kotkan kaupungin puutarhuri Heikki Laaksonen. Kaikki, jotka ovat käyneet Kotkassa, tietävät, että siinä vasta on puutarhojen ja puistojen kaupunki. Heikki on kehittänyt muun muassa Kotkaan yrttipuiston näkövammaisille. Puisto on ollut innoittajana Kymen Paviljongin yrttitarhan suunnittelussa.

Yrttejä saa käydä tuoksuttamassa, niitä saa maistaa tai napsaista oksan oman ateriansa mausteeksi ja koristukseksi. Yrttitarha on ollut Paviljongin takapihan sydän jo viiden vuoden ajan. Yrttien hoidosta vastaa eläkkeellä oleva rouva.

Video yrttitarhasta tähän.

Lounaaksi päätin nauttia Kymen Paviljongin suositun lammasburgerin. Muutaman oksan kävin poimimassa yrttitarhan mäkimeiramipenkistä.   Kymen Paviljonki panostaa lähituottajien raaka-aineisiin. Leivät ja leivonnaiset leivotaan itse. Ja sen kyllä maistaa.

Herkkuja Kymenlaaksosta on pieni lähiruoan myyntipiste, josta aina löytää jotain maistuvaa lähellä tuotettuja elintarvikkeita; jauhoja, leivonnaisia, leipää, pienpanimoiden olutta, liha- ja makkaratuotteita, mehuja, hilloja ja makeisia. Monenlaista herkkua. Viereinen Pentikin myymälä tuo mukavan lisän Kymenpaviljongin tarjontaan. Monet mökkituliaiset on hoidettu juuri täällä. Ilman sen suurempaa stressiä.

Yhteystiedot:

Kymen Paviljonki
Helsingintie 408
45740 Kuusankoski
Puh. 020 786 1220
kymenpaviljonki(at)kymenpaviljonki.fi

Verkkosivut

Jos matkaa jatkaa edelleen ylävirtaan, tulee seuraavaksi vastaan taas jotain aivan erilaista. Tuoreempaa, mutta olennaisesti joen tarinaan liittyvää historiaa. Virtakiven Sauna rakennettiin Kymiyhtiön henkilöstölle vuonna 1925. Virtakiven saunarakennuksessa toimi siitä alkaen Voikkaan paperitehtaalaisten työsuhdesauna, kunnes tehtaan tarina päättyi. Sauna sai onneksi uuden elämän. Idyllisessä maisemassa sijaitsevassa saunarakennuksessa toimii nykyisin myös kesäkahvila, tilausravintola ja kahvipaahtimo.

Saisiko olla Saimaan kalaa thaimaalaisella kierteellä?

Työmatka vei kohti Linnansaaren kansallispuistoa ja Saimaan upeita vesistöjä. Linnansaaren kansallispuiston portiksi voisi nimittää Savonlinnaan kuuluvaa Oravin kylää. Paikka on mitä mainioin tukikohta, oli sitten liikkeellä omalla veneellä, kajakilla tai Oravin – Linnansaaren kansallispuiston – Järvisydämen väliä kulkevilla taksiveneillä.

Oravin kylä maisemia, vastarannalla SaimaaHoliday Oravi ja Oravin kyläkauppa.

Oravin kylän jakaa järven lahti. Toisella puolella jokea kylpi ilta-auringon valossa Thai-ravintola

Thai-ravintolan terassille paistaa koko päivän.

Vanha makasiini on tarjonnut suojan Thai-PopUp -ravintolalle jo kolmena perättäisenä kesänä. Omistajien mukaan ensimmäinen kesä meni harjoitellessa, toinen kesä sateen kanssa tuskaillessa ja tämä kuluva aurinkoinen kesä 2018 on pistänyt hien pintaan kokille ja henkilökunnalle.

Asiakaspalautteet ovat olleet mainioita jo ensimmäisestä kesästä lähtien. Näin vakuuttivat myös terassilla iltaa viettäneet paikalliset.

Vanhan makasiinin terassi kylpee auringossa pitkälle iltaan.

Ensimmäisenä on jano, ja sen jälkeen nälkä. Lista näyttää mukavalta, järvikalan lisäksi vaihtoehdot löytyvät kasvis- ja lihansyöjille. Pullo kylmää thaimaalaista olutta ja listaa tutkimaan. Muitakin juomavaihtoehtoja löytyy kiitettävän runsaasti. Tälläkään terassilla ei jano yllätä.

Lämpötilan ja juomavalikoiman siivittämänä olo on kuin Thaimaassa konsanaa.

Listalta löytyy monenlaista; vihreää ja punaista currya possun, kalan tai kanan kera, klassista thaikeittoa Tom Yamia, paistettuja kasviksia, pikkunälkään kanansiipiä, kevätkääryleitä ja kalalautanen. Päädyin siihen.

Kalalautanen oli tarkoitettu pieneen nälkään, mutta täytti yllin kyllin.

Tutut Saimaan frittimuikut saivat kaverikseen thaimaalaisittain maustetun haukipihvin ja iloisen yllätyksen; kuhan eviä. Hurjan näköisiä, mutta hyvän makuisia. Niitä osia kalasta, joihin harvemmin törmää ruokalistalla. Soisi kyllä törmäävän. Sen verran olivat maukkaita ja jopa ruokaisia.

Muikkuja, haukea ja kuhaa thaimaalaisella twistillä.

Naapuripöydän kevätkääryleet kanansiipien kera näyttivät myös maukkailta. Ja kuulemma olivatkin.

Kevätkääryle toimii myös heinäkuun helteellä.

Tämän savolais-thaimaalaisen helmen taustalla on Oraviin asettunut pariskunta Miki ja Joonas. Miki on intohimoinen ruoanlaittaja, joka yhdistää perinteiset thaimaalaiset maut lähialueen raaka-aineisiin. Erityisesti paikalliseen kalaan, jota saadaan päivittäin suoraan kalastajilta. Kalan evät ovat Mikin erikoisuus. Jos tänne tulee, suosittelen kokeilemaan!

Miki ja Joonas tiskin takana.

Vanha makasiini palvelee vain kesäkaudella. Täällä pelataan biljardia, kuunnellaan bändejä, tanssitaan (?) varmaankin ja katseltiin ahkerasti MM-futista. Sopiva sekoitus kyläläisten olohuonetta ja matkailijoiden piipahduspaikkaa.

Vanha makasiini on värikäs sekoitus Suomi-tunnelmaa ja thaimaalaista eloa.

Helteisen päivän päätteeksi Mikiltä irtosi vielä hymy, vaikka lämpötila sisätiloissa ja uunin vieressä huiteli varmaan 38 astetta.

Oravissa oma laki T-paitoja myynnissä Oravissa:)

Kesämeininkiä parhaimmillaan järven rannalla. Suomi on täynnä näitä upeita pieniä ja persoonallisia paikkoja. Onneksi poikkesin Oraviin!

Ravintola on vanhassa makasiinissa.

Thai Makasiiniravintola Oravi

Avoinna kesäkaudella

Oravintie 30, 58130 Savonlinna

Aukioloajat ja tapahtumat löytyvät parhaiten Facebook-sivuilta

 

Tallenna

Tallenna

Törmälä tarjoaa palveluja Etelä-Konneveden kansallispuiston kainalossa

Rautalammin kirkonkylältä Konneveden suuntaan ajettaessa tulevat ensin vastaan Etelä-Konneveden kansallispuiston opaskyltit ja heti niiden jälkeen opasteet Törmälän loma- ja kurssikeskukseen. Kyltit ohjaavat Konnekoskentielle, jota pitkin rullaillaan ensin asfaltilla, mutta Konnekosken kuohujen jälkeen päästään hiekkatielle ja todelliseen maalaistunnelmaan. Ollaan Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntarajan tuntumassa, keskellä kauneinta Järvi-Suomea. Ruokaretki sai kutsun paikalliselta Ruokaelämyksiä-hankkeelta tulla tutustumaan kansallispuiston porttina toimivan Törmälän loma- ja kurssikeskuksen palveluihin. 

Törmälän idyllinen pihapiiri toivottaa kulkija tervetulleeksi.

Törmälän idylliseen pihapiiriin on Rautalammin kirkonkylältä matkaa noin 10 kilometriä, ja aivan pihan tuntumasta kääntyy tie Etelä-Konneveden kansallispuiston patikointireiteille. Törmälällä on takanaan pitkä historia aina 1700-luvulle asti, sillä se toimi aikanaan Rautalammin emäpitäjän kappalaisen kotina 250 vuoden ajan. Sittemmin Törmälästä tuli suosittu rippileirien pitopaikka ja edelleen rippileiriläisiä saapuu kesällä eri puolilta Suomea nauttimaan leirielämästä perinteisessä pihapiirissä. Törmälä siirtyi yksityisomistukseen vuonna 2014, kun rautalampilainen pariskunta Matti Varis ja Sari Hintikka-Varis ottivat paikan luotsattavakseen. Etelä-Konneveden kansallispuiston myötä Törmälän asiakaskunta on laajentunut ja palvelut monipuolistuneet. Nyt kuka tahansa ohikulkija voi piipahtaa kesällä Törmälään lounaalle, kahville tai jäätelölle, ja erilaisia ohjelmapalveluja on kehitetty yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

Törmälän väentuvan vanhat hirret henkivät entisaikojen tunnelmaa.

Törmälän pihapiiriin saapuessaan vierailija voi luulla päässeensä maanpäälliseen paratiisiin, sillä vanhat rakennukset sulautuvat ympäröivään maisemaan luoden rauhoittavan ja idyllisen tunnelman. Törmälä sijaitsee Hankaveden rannalla, ja vesistöä pitkin soudettiin aikanaan kirkkoveneellä emäpitäjän kirkkoon Rautalammille. Törmälän väentuvassa vierailija aistii vuosisatojen takaisen historian. Tässä tuvassa on aikanaan ruokittu pappilan piiat ja rengit, kun herrojen herkut tarjoiltiin päärakennuksessa, joka sittemmin tuhoutui tulipalossa. Nyt väentupa toimii Törmälän sydämenä, jossa emännät ahertavat keittiössä ruoan ja leipomusten parissa. Väentuvan lisäksi pihapiirissä huomio kiinnittyy vanhaan kivinavettaan, jonka massiiviset seinät pitävät kesän kuumuuden tehokkaasti loitolla. Navetta muutettiin kirkoksi siinä vaiheessa, kun rippileiritoiminta Törmälässä alkoi. Navettarakennus on melkoinen monitoimitila, sillä siellä on kirkon ja kokoustilojen lisäksi kesäkahvila, josta voi ostaa jäätelöä ja pientä suolaista tai makeaa purtavaa.

Törmälän kivinavetan paksut seinät kätkevät sisäänsä kirkon ja kokoustilan.

Kivinavetan päädyssä on kesäkahvila, joka tarjoaa ohikulkijoille jäätelöä sekä suolaista ja makeaa purtavaa.

Törmälän keittiössä valmistetaan konstailematonta kotiruokaa, joka tehdään itse alusta asti. Ruoka maistuu niin rippikoululaisille kuin perheille ja muille ohikulkijoille. Törmälässä käytetään mahdollisuuksien mukaan oman alueen raaka-aineita, kuten lähivesien kalaa sekä metsämarjoja ja sieniä. Mustaherukat asiakas voi vaikka itse käydä poimimassa, sillä pensasrivistö komeilee aivan väentuvan takana. Keittiön aamu alkaa sämpylätaikinan vaivaamisesta, sillä rippileirien aamu- ja iltapalalle leivotaan aina tuoreet sämpylät. Ja sitten sitä pullaa! Sitä keittiön väki saa vääntää koko kesän, sillä itseleivottu pulla viedään käsistä niin rippileireillä kuin kesäkahvilassa.

Törmälän lounaspöydässä tarjotaan konstailematonta kotiruokaa.

 

Törmälässä käytetään paljon mustaherukkaa, joka kasvaa aivan väentuvan takana.

Kiireisimmän kesäsesongin ulkopuolella Törmälän keittiössä valmistetaan ruokaa erilaisille tilausryhmille, kuten yritysten ja yhdistysten kokousporukoille ja perhejuhliin. Tarvittaessa ruoka voidaan tarjota myös maastossa, esimerkiksi Vuori-Kalajan laavulla, jossa sopii ruokailemaan isompikin porukka. Tikkupullat, nuotioletut ja muikkukukkoset ovat vaihtoehtoja nuotiotarjoiluille.

 

TÖRMÄLÄN LOMA- JA KURSSIKESKUS OY

Konnekoskentie 552

77700 Rautalampi

P.  040 558 2439

info@tormala.fi

tormala.fi

Facebook.com/TormalaRautalampi

Instagram: #tormala_rautalampi

 

 

 

 

 

 

Konneveden Mierontielle on hyvä päätyä!

Hotelli-ravintola Mierontie on Konneveden maamerkki, joka on toiminut samalla paikalla jo 1960-luvulta lähtien. Mierontiellä on siis palveltu ohikulkevia matkailijoita sekä ruokittu ja viihdytetty paikallisia asukkaita jo useamman vuosikymmenen ajan. Paikallisten asukkaiden mukaan Mierontieltä on aina lähdetty liikkeelle ja sinne lopulta päädytään – ennemmin tai myöhemmin.

Ohikulkija tunnistaa Mierontien tästä kyltistä!

Mierontie kutsui Ruokaretken tutustumaan toimintaansa paikallisen Ruokaelämyksiä-hankkeen kautta. Tämä nostalginen paikka sai helmikuussa 2017 uudet yrittäjät, kun Konnevedelle joitakin vuosia sitten paluumuuttanut pariskunta Mari Olkola ja Kari Leppänen ostivat Mierontien yhdessä Eini Sivulan kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana ravintola ja kahvila ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. Myös hotellia on remontoitu vuosien varrella ja asiakkaat kertovat yleensä nukkuneensa erittäin hyvin. Mierontien yrittäjillä päät pursuavat uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Lähistöllä sijaitseva Etelä-Konneveden kansallispuisto houkuttelee seutukunnalle päiväkävijöitä ja tavoitteena on jatkossa saada vierailijat viipymään alueella entistä pidempään.

Hotelli-ravintola Mierontie on palvelujen keskittymä. Yrittäjä Mari Olkola esittelee asiamiespostin palveluja.

Mierontien tiloissa tapahtuu monenlaista, sillä ravintolan ja hotellin lisäksi yrittäjät pyörittävät asiamiespostin palveluja sekä kahviota. Entiseen Esson baariin tullaan aamu- ja iltapäiväkahville, ravintolan puolelle saavutaan päivällä lounaalle ja illalla ravintolassa on mahdollista nauttia vielä a la carte -listan annoksia baarin juomien kera. Viikonloppuisin Mierontiellä nautitaan elävästä musiikista karaoken tai vierailevan esiintyjän tahdittamana.

Mierontiellä tarjotaan syötävää aina aamukuudesta iltamyöhään.

Mierontien ravintolasalissa on tilaa ja tunnelmaa.

Mierontien keittiössä arvostetaan kotimaisia ja lähialueen laadukkaita raaka-aineita: puhtaiden lähivesien kalaa, lähilihaa, viljatuotteita sekä metsien marjoja ja sieniä. Konnevesi onkin melkoinen lähiruoan aarreaitta, sillä harvassa kunnassa on sekä oma mylly, paikallisia lihan suoramyyjiä että ammattikalastajia. Mierontien a la carte -listalle on koottu herkkuja upeista paikallisista raaka-aineista. Pizzat valmistetaan alusta asti itse ja pizzapohjaan käytetään paikallisen myllyn jauhoja. Perinteisten vaihtoehtojen lisäksi listalla on gourmetpizzoja, joiden täytteenä on mm. possumetwurstia ja kylmäsavulohta lähialueelta. Haikkuburgerin sämpylät leivotaan itse ja pihvinä on paikallista Ylämaan naudan jauhelihaa. Ja totta kai löytyy myös Haukiburgeri! Arkiaamuisin klo 6-9 kahvilan puolella on tarjolla aamupalaa myös muille kuin hotellin asukkaille sekä PuuroBaari, jossa voi eurolla syödä puuroa niin paljon kuin jaksaa.

Mierontien listalla on gourmetpizzoja, jotka valmistetaan lähialueen raaka-aineista. Kuvassa riistapizza.

Lähiburgerin täytteenä on Ylämaan naudan kokolihapihvi, punasipulihilloke ja talon majoneesi.

Mierontien sipulipihvi on kotimaisesta naudan ulkofileestä ja kastikkeena on tumma hunajakastike.

Kalalla on erityinen merkitys Mierontien yrittäjille ja kalaa tuodaan esille myös ravintolan sisustuksessa. Ravintolan katto muuttui remontin yhteydessä lainehtivaksi järveksi, jossa muikkuparven uivat. Puusta tehty kattopinta on paikallisen Jukola Industriesin suunnittelema ja toteuttama ratkaisu.  

Mierontien erikoisessa katossa lainehtivat järven aallot ja aaltojen välissä uivat muikkuparvet.

 

Konnevedellä kalastus on ollut merkittävä elinkeino ja harrastus. Nämä kylän miehet kalastivat aikanaan Konneveden koskilla.

Mierontien lounaslistalla paikallista järvikalaa tarjotaan vähintään kerran viikossa tai sen mukaan, miten Ahti luo antejaan. Lounas on kotiruokaa noutopöydästä, jossa on tarjolla salaatteja, vähintään kaksi lämmintä pääruokaa lisukkeineen sekä leipäpöydässä talon sämpylät ja paikallinen ruisleipä. Lounaaseen kuuluu myös kahvi ja jälkiruoka.

 

Mierontie haluaa myös palvella ikääntyvää väestöä entistä enemmän. Heille tarjotaan lounas edullisempaan hintaan ja mukaan voi ostaa vaikka ruisleipää valmiiksi siivutettuna. Yhteisöllisyyttä tämäkin! Niin kuin koko Mierontien toiminta! Yrittäjät toivovat, että heidän ravintolansa voisi olla ihmisille kuin toinen koti, olohuone, jossa on mukava viettää aikaa.

Mierontie on myös perinteinen pitopalveluyritys, josta voi tilata ruoat tarjoiluvalmiina mukaansa tai koko juhlien järjestelyn ja läpiviennin koristeluista loppusiivoukseen ystävällisen palvelun kera.

 

Hotelli-ravintola Mierontie

Kauppatie 45

44300 Konnevesi

P. 014 551 271

info@mierontie.fi

Kotisivut

Facebook

 Lue myös: Show ja Dinner Konneveden Siikapirtillä

 

 

Cafe Casalenin imussa Nummelassa

Ollaan Länsi-Uudellamaalla, Nummelan keskustan ytimessä. Liikenneympyrässä pyöriessä ei voi olla huomaamatta Cafe Casalenia. Valkoisessa 50-luvun kivitalossa sijaitseva kahvila suorastaan tempaisee pistäytymään lounaalle ja herkutteluun.

Cafe Casalen on ollut yhtenä Nummelan maamerkkinä vuodesta 2014.

Casalen perustaja Inka Palmu-Lempinen on catering-yrittäjä ja entinen sisustustavarakauppias, joka halusi perustaa myös kahvilan. Tuloksena on näiden onnistunut yhdistelmä. Tänne tullaan kahville, herkuttelemaan, lounastamaan ja sunnuntaisin myös brunssille. Sunnuntain brunssi onkin hauska, klo 10-13 tule sellaisena kun olet. Eli lenkkivaatteissa kehtaa tulla kurkkaamaan onko pöytiä vapaana. Ihanan rentoa!

Cafe Casalenin avarissa tiloissa viihdytään.

Lounaalla huomion herättää runsaat salaatit ja kasvikset; linssejä, papuja, juureksia, vihersalaattia ja lisukkeita. Kasvisten kaverina on keittoa ja tuoretta leipää. Lounaalla on väkeä laidasta laitaan, runsas kasviskattaus maistuu raavaille työmiehillekin.

Casalenin lounassalaatit ovat runsaita ja maistuvia. Itse salaattina käytetään vain ruukkusalaattia.

Ja mikäs on maistuessa. Perjantaisin on hiukan erilainen meininki, silloin on street food -päivä. Meitä onnisti, tänään on perjantai ja testissä ihan ensimmäiset vihikset eli kasvislihikset. Paikallinen erikoisuus, joka valmistetaan viiden kilometrin päässä Aholeivässä. Tästä tarinaa tulossa, pysy mukana:)

Inka ylpeänä esittelee – vihikset eli vihtiläiset kasvislihikset.

Kaikilla yrityksillä on tarinansa. Casalen tarinaan kuuluu ehdottomasti porkkanakakku, sillä idea yrityksen perustamisesta lähti liikkeelle porkkanakakusta. Inka selaili muutama vuosi sitten lomallaan lehteä ja mietiskeli mihin ryhtyisi. Luki siinä jutun saaristossa sijaitsevasta kahvilasta, jonne tullaan matkojen takaa porkkanakakun takia. Siitä se idea sitten lähti, porkkanakakusta.

Porkkanakakkua Casalessa on tarjolla aina. Ja sen perässä tänne myös tullaan. Resepti on tarkoin varjeltu salaisuus, jota ei paljasteta. Porkkanakakun lisäksi vitriini notkuu itse tehtyjä korvapuusteja ja upeita kakkuja. Viiden kilometrin päästä Aholeivästä tulevat vaniljapullat, berliininmunkit ja joulun aikaan joulutortut.

”Porkkanakakku on ollut niin suosittu, että laskuissa on mennyt jo sekaisin, montako tuhatta kakkua on kahvilassa syöty”, kertoo Inka.

Jos lukiessa tunnistat sen saaristolaiskahvilan, jonne tullaan porkkanakakun takia, ilmianna se Inkalle tai meille. Lehti tuli nimittäin heitettyä pois ja kahvilan nimi on unohtunut. Mutta ilman sitä juttua Nummela ei ehkä koskaan olisi saanut Casaleniään.

Yhteystiedot:

Asemantie 1
03100 Nummela

puh. 010 5262 150
myynti(at)casalen.fi

Aukioloajat ja lisätiedot Cafe Casalenin verkkosivuilta

Cafe Casalen kartalla I Google Maps

Iloisen pässin muhkea biisoniburgeri!

Itä-Suomeen 6-tietä ajaessa hiljennä Parikkalan kohdalla. Koitsalahden vanha kyläkauppa tunnetaan nykyisin nimellä Iloisen pässin Maalaispuoti. Meidän käyntimme syy oli korviin kiirinyt huhu paikan biisoniburgereista. Pitihän niitä lähteä maistamaan.

Puotiin kannattaa ajella kyllä ihan muutenkin. Yrittäjinä toimivat Niko Hälvä ja Terhi Torikka perustivat puodin ja kahvilan vuonna 2012 rakkaudesta lähellä tuotettuun, aitoon ja maistuvaan ruokaan. Kuulostaa paikalta, jonne pitää lähteä ruokaretkelle.

Paikan erikoisuus on paikallinen luomubiisoninliha, jota Nikon veli kasvattaa läheisellä Hovilan tilalla Uukuniemellä. Tila on yksi Suomen alle kymmenestä biisonitilasta. Iloisen pässin puodista biisonin lihaa on mahdollista ostaa mukaan joko tuoreena tai pakasteena. Valikoima toki vaihtelee saatavuuden mukaan. Biisonin lisäksi myynnissä on myös paikallista ylämaannautaa, karitsaa, onnellista possua ja villisikaa. Lähdetään maistelemaan!

Lihat tulevat lähitiloilta ja kala Simpeleen järvestä.

Kun olimme hetken ihastelleet paikan runsasta valikoimaa, pääsimme itse asiaan. Keittiön puolella Saija valmisti meille biisoniburgerit. Biisoninliha on huomattavasti tummempaa, vähärasvaisempaa ja voimakkaamman makuista kuin naudanliha. Mutta valmistustapa on samanlainen. Mausteeksi riittää suola ja mustapippuri. Mehevä täyslihainen hampurilaispihvi, nam!

Kaikki annoksissa käytetty liha ja lähes kaikki muut raaka-aineet ovat lähiruokaa ja monet tuotteet lisäksi myös luomua.

Annos oli sopivan yksinkertainen kuten purilaisaterian pitääkin. Rapeat perunat ja tuoreet kasvikset. Mitäpä sitä muuta. Tuhdin hampurilaisen kaveriksi sopi mainiosti paikan henkeä mukaellen savonlinnalaisen Mustan Virran panimon Pässi Ipa. Lähellä tuotettua sekin.

Tällä kertaa valitsimme kaikki biisoniburgerit. Niiden takia tänne tänään tulimme. Mutta kuulimme, että kaikki puodissa myytävä ja käytettävä sianliha tulee läheiseltä Kainulaisen sikatilalta Parikkalasta, jossa possut ruokitaan pelkästään paikallisella rehulla. Ne eivät syö lainkaan tuontisoijaa, vaan saavat valkuaisensa parikkalalaisesta härkäpavusta. Myös ylämaankarjan ja karitsanlihaa on myynnissä ympäri vuoden, joko tuoreena tai pakastettuna.

Aterian päätteeksi maistui hyvä kahvi.

Puoti pursuaa lähiruokaa

Kun nälkä oli selätetty, oli aika tutustua paikan muuhun tarjontaan. Lähiruoka- ja lahjapuodista löytyy elintarvikkeita ja käsitöitä yli 70 eri tuottajalta ja käsityöläiseltä. Lihan lisäksi on luomujauhoja, ryynejä, kotileipomotuotteita, mehuja, hilloja, mausteita, luomumunia, kasviksia, vihanneksia, juustoja, marjoja, sieniä, kuivatuotteita, hunajaa, sinappeja, valkosipuleja, salaatinkastikkeita, luomukahveja, luomuteetä, kalasäilykkeitä, pienpanimotuotteita, makeisia, jäätelöitä… Melkoinen makujen aarreaitta.

Paikan rapsuteltavat kaverukset, pihapiirin lampaat Haisuli, Hemuli ja Nipsu.

Yhteystiedot

Kuutostie 470
59130 Koitsanlahti
Puh: 044 976 9950
iloinenpassi@gmail.com

Aukioloajat löytyvät Iloisen Pässin verkkosivuilta
Iloinen Pässi kartalla

Iloisen Pässin facebook-sivut

 

 

KoTallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Syksyn sadon herkkuja ja luomua Suonenjoen Vanhamäellä

Ysitien varressa Suonenjoen länsipuolella opastaulu ohjaa kulkijan Vanhamäelle luomumyymälään ja lounaalle. Kyltti ja nimi eivät paljon kerro, mutta tätä lounaspaikkaa kannattaa käydä vilkaisemassa myös lähempää. Tien päässä avautuu todellinen paratiisi: jykevä keltainen päärakennus, lukuisat punamultaiset piharakennukset, maneesi ja ratsastuskentät, Metsämansikka-toimintapuisto sekä rantasauna pienen järven rannalla. Kokonaisuutta ympäröivät kukkiva puutarha ja vehreät luomupellot. Tämä luomuparatiisi on tullut minulle vuosien varrella tutuksi etenkin töiden kautta, mutta silti pihapiirin näkymä sykähdyttää joka kerta. Tällä kertaa minut on pyydetty paikalle tekemään blogijuttua Ruokaretkeen.

Vanhamäen päärakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, joka on rakennettu 1930-luvulla.

Vanhamäellä lounasaika on klo 11-13, ja kun saavun paikalle klo 11, keltaisen päärakennuksen eteisessä käy melkoinen kuhina. Vanhamäen johtajana toimiva Sari Granander ottaa vastaan maksuja lounaasta. Lounaspöydässä asiakkaan toivottavat tervetulleeksi vastapaistetut sämpylät ja perunarieskat. Vanhamäen ruokatarjonta pohjautuu kotimaisiin luomu- ja lähiraaka-aineisiin, joista osa tulee omalta tilalta. Salaattipöydässä on Vanhamäen lehtisalaattia, tomaattia, lehtikaali-punasipulisalaattia sekä kuuluisaa Vanhamäen kurkkurelissiä. Lounaan pääruokana on sekä lihaa, kalaa että kasviksia ja talon omista perunoista tehtyä muusia. Vanhamäen omassa yhteisössä työskentelee niin maahanmuuttajia kuin kansainvälisiä vierastyöläisiä, joten lounaalla on aina myös kasvisvaihtoehto tarjolla.

Vanhamäen lounaspöydässä on aina myös lämmin kasvisruokavaihtoehto.

Kielen mukanaan vievä perunamuusi on tehty Vanhamäen omista luomuperunoista.

Juomapöydässä yllätykset jatkuvat, sillä perinteisen vesi-kotikaljalinjan lisäksi Vanhamäellä tarjoillaan myös oman tilan tuorepuristettuja mehuja, kuten omenaa, mustaherukkaa ja aroniaa. Lautanen täyttyy kukkuroilleen, sillä pakko on maistaa vähän sitä ja tätä. Täällä ei ainakaan ole vaikeaa saada lautaselleen riittävästi kasviksia! Tänään jälkiruokana on savolaisittain mustikkakukkoa ja vaniljakastiketta. Mihin mahaan tämä syödään?

Tunnelma Vanhamäen lounaalla on kotoisa, ikään kuin kaikki olisivat yhtä perhettä. Istun henkilökunnan pöydässä rupattelemassa syksyn säistä, sadonkorjuusta – ja totta kai ruoasta! Emäntä Kirsi Nuutinen kertoo, että viime viikolla yksi asiakas kysyi, mistä perunamuusi oikein on tehty, kun se on niin hyvää. Vastaus on yksinkertainen: luomuperunasta! Myös henkilökunta on aidosti sitä mieltä, että täällä on ehdottomasti seutukunnan parhaat eväät.

Pakkasmarjan työntekijät käyvät säännöllisesti Vanhamäellä lounaalla.

Paikalliset asukkaat ja työpaikkaruokailijat ovat löytäneet tiensä Vanhamäen lounaspöytään vasta viimeisen vuoden aikana. Tehokkaan markkinoinnin lisäksi matkassa on ollut ripaus tuuria ja sattumaa. Kun lounaskyltti oli pystytetty tien varteen, niin jonkin ajan kuluttua yksi kaupungin keskustan lounaspaikoista lopetti toimintansa. Samoihin aikoihin myös toinen ravintola piti ovensa kiinni pari viikkoa remontin takia. Kun yksi rohkea työporukka uskaltautui maistamaan Vanhamäen herkkuja, niin sana maittavasta luomu- ja lähiruoasta kiiri nopeasti pienellä paikkakunnalla Tätä juttua kirjoittaessani Vanhamäen lounaalla käy parhaimmillaan 160 ruokailijaa päivässä. Tämä on valtava määrä, kun ottaa huomioon sijainnin vajaan 8000 asukkaan kaupungissa keskustan ulkopuolella. Aiemmin ruokaa laitettiin Vanhamäellä vain oman talon henkilökunnalle ja lastenkodille eli noin 30-50 hengelle.

Eivät Vanhamäen emännät ruoanlaitossa kuitenkaan mitään aloittelijoita ole. Juhliin ja kokouksiin herkkuja on loihdittu jo vuosien ajan menestyksekkäästi. Vanhamäellä on loistavat tilat erilaisille tapahtumille ja teemajuhlille. Aikanaan Suonenjoen kaupungin kunnalliskotina toiminut paikka jäi tyhjilleen vuonna 1995, kun vanhainkoti siirrettiin kaupungin keskustaan. Heti seuraavana päivänä tilalle tuli Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Savon piirin toiminta, jonka keskeisenä muotona oli sosiaalinen lapsi-, nuoriso- ja perhetyö. Myöhemmin toiminta siirrettiin yksityiselle Vanhamäki säätiölle. Ensimmäiset lasten leirit olivat menestys, vaikka vanhat ja rapistuvat tilat vaativat koko ajan korjausta.

Vuosien myötä Vanhamäellä on tehty valtava työmäärä vanhojen rakennusten entisöimiseksi. Työtä ovat tehneet niin Vanhamäki säätiön palkatut työntekijät kuin lukuisat vapaaehtoiset. Kun paikkoja on saatu kohennettua, on palveluja vähitellen voitu suunnattu myös ulkopuolisille asiakkaille. Vanhamäki on nykyään kaunis ja monipuolinen kokonaisuus, joka palvelee niin ohikulkevaa matkailijaa kuin paikallisia asukkaita. Sosiaalinen lapsi- ja perhetyö muodostavat edelleen toiminnan perustan, sillä Vanhamäen pihapiirissä toimii lastenkoti ja kaupungin keskustassa alaikäisten turvapaikan saaneiden perheryhmäkoti. Pelloilla ja jatkojalostuksessa työllistetään edelleen pitkäaikaistyöttömiä ja kuntoutujia.

Vanhamäellä uskotaan puhtaaseen luomuruokaan ja kotimaisten kasvisten ja marjojen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Myynnissä on myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Liisa Suihkonen haluaa viedä viestiä terveellisen luomukasvisruoan positiivisista vaikutuksista.

Vanhamäkeä on pyöritetty voimakkaalla tahdolla tulevaisuuteen luottaen. Yksi Vanhamäen kantavia voimia istuu seurassani lounaspöydässä. Olympiahiihtäjänä tunnettu Liisa Suihkonen on jo eläkeiässä, mutta hyväkuntoisena työmyyränä hän ahertaa edelleen Vanhamäen pelloilla ja jatkojalostuspajassa. Liisa uskoo henkeen ja vereen terveellisen luomukasvisruoan positiivisiin vaikutuksiin ja haluaa tätä viestiä viedä eteenpäin Vanhamäen toiminnassa. Vanhamäellä saattaa nähdä talkootöissä myös paikallisen sieni- ja omenaguru Kirsti Eskelisen, joka on räätälöinyt pitkän elämänsä aikana satoja reseptejä ja reseptikirjoja. Myös Kirsti kokee Vanhamäen toiminnan erittäin tärkeänä sekä kotimaisen luomuruoan ja ravitsemuksen että yhteisöllisyyden takia.

Vanhamäen tilamyymälä sijaitsee entisessä navettarakennuksessa.

Vanhamäellä toimii myös tilamyymälä, josta voi ostaa oman tilan tuotteita mukaan. Tuotteita on myynnissä niin päärakennuksen ruokalassa kuin entisessä navettarakennuksessa. Tilamyymälän tuotevalikoima vaihtelee sesonkien mukaan, sillä Vanhamäellä viljellään luomuvihanneksia, – juureksia ja marjoja sekä tehdään omia jatkojalosteita. Pääosa Vanhamäen peltojen tuotannosta käytetään oman talon keittiössä, mutta jatkojalostuspajassa on vuosien varrella kehitetty myyntiin kuivattuja marjajauheita, kuivattuja juureksia ja kurkkusalaattia. Lisäksi Vanhamäellä toimii mehuasema, jossa puristetaan syksyisin tuhansia kiloja seutukunnan omenoita.

Tilamyymälässä on myynnissä mm. kuivattuja marjajauheita ja kuivattuja juureksia.

Vanhamäen kurkkurelissi on klassikko, jota asiakkaat hakevat luomumyymälästä vuodesta toiseen.

Yhteystiedot

Vanhamäki

Vanhamäentie 122, 77600 Suonenjoki
Puh. 050 463 2115
info@vanhamaki.fi

Vanhamäen nettisivut

Vanhamäen Facebook-sivut

Tallenna

Nurmeksen Kaneli kutsuu nauttimaan ympäri vuoden

Nurmeksen asema on seissyt paikallaan radan varressa jo 106 vuotta. Nyt kiskobussi pysähtyy asemalla kaksi kertaa päivässä. Lipunmyyntiä tai muuta VR:n toimintaa asemarakennuksessa ei enää ole, mutta silti heinäkuisena päivänä aseman odotushuone on täynnä väkeä.

Aseman odotussali on muuttunut viihtyisäksi lounasravintolaksi

Asemalla on vuodesta 2011 toiminut kahvila-ravintola Kaneli, joka tarjoaa lounasta, kakkuja ja leivonnaisia sekä tilauksesta muita ruokaan liittyviä palveluja. Kanelista saa myös erikoiskahveja, jotka valmistetaan vastajauhetuista pavuista käsityönä italialaisella Nuova Simonelli -espressokoneella.

Asema sijaitsee upealla paikalla, jossa rata kulkee aivan Pielisen rantaa pitkin. Lounaalla on tarjolla buffet, jossa on alkusalaatin lisäksi kaksi lämminta ruokaa. Lisäksi vaihtoehtoina ovat päivän burger sekä päivän keitto. Kasvisvaihtoehto löytyy lounaalta aina, välillä se on keitto tai burgeri. Jos joskus listalla ei suoraan kasvisruokaa ole, valmistetaan kasvisyöjälle sopiva annos tilauksesta.

Päivän lounasvaihtoehdot

Olimme heinäkuussa kahden lapsiperheen voimin mökiltä Nurmeksen keskustassa kauppareissulla ja kävimme Kanelissa nauttimassa lounaaksi hampurilaisia ja keittoa. Kalahampurilainen ranskalaisineen oli maukas ja pinaattikeitto sopivan täyteläistä.

Upeita kakkuja emme voineet ohittaa. Tarjolla oli useita vaihtoehtoja: mustaherukkakakkua, raparperi-marenkitorttua sekä salted caramel -juustokakkua. Näistä viimeksi mainittu sai seurueessamme suuren suosion, ja katosi lautasilta vauhdilla (kuvaa ei ehditty ottaa).

Herkulliset kakut tehdään Kanelissa itse

Yrittäjät Janne ja Sirpa Tiainen perustivat Kanelin muuttaessaan pääkaupunkiseudulta takaisin kotipuoleen. Kaneli on auki ympäri vuoden arkisin, ja suljettuna vain parina lomajaksona. Yrittäjäpariskunnan ja yhden työntekijän voimin lounasruuat ja kakkuvitriinin herkut tehdään itse paikan päällä. Leipäkin paistetaan omassa keittiössä eli tarjoillaan tuoreena suoraan uunista. Eniten asiakkaita käy kesäaikaan, kun mökkiläiset saapuvat Nurmekseen. Aseman vieressä on uimaranta ja pienvenesatama, eli Kaneliin voi saapua myös Pielisellä veneilevät.

Suuntaa Kaneliin, jos kaipaat maukasta lounasta, herkullista kakkua tai hyvää kahvia!

Yhteystiedot

Ravintola Kaneli

Raatihuoneenkatu 24

75500 Nurmes

Kanelin Facebook-sivut ja Instagram

Tallenna

Kallenaution Kievari on pyörittänyt lähiruokapisnestä jo vuodesta 1778!

”Orivereltä se lähtee pohjoiseen, päättyy Lapualla kirkon kupeeseen. Se on uus, ValtaTiä kuuskytkuus!”

Jaa mitä tekoo on tommottella MusiikkiKipaleella RuakaPlokissa? No kattokaas, kumä suamennan: Kun lähtee ajeleen juur tota mainittua tiätä Orivereltä, nin ei tartte kotteroira kun vajaat PariKymmentä kilsaa Virroille päin päästäkseen Kallenaution Kiavariin!

Oliham mukava mennäk kylään, kun oli ninkun sukulainen vastassa.

Me lährettiin äiten kanssa käymään siällä ja kyä kannatti. Hiano, vanha PihaPiiri, mahrottoman mukava VastaanOtto ja tiätysti se tärkein pisnes, makosat syätävät! Mää vähäm miätiskelin, että mikä ihme se on se KestiKiavari?

Kattokaa ny! Kun suaraav vanhasta Suami-Vilmistä.

Johanna Kallenautio, emäntä selvitti sen nii hianosti, että määkin älläsin heti. Tää mainittu Kiavari alotti pisnekset vuanna 1778. Mää en oiken noista VuasiLuvuista ymmärrä muuta kun sen, että se on viä äiteekin vanhempi. Nin että vanha on!

Ja tommottet KestiKiavarit oli EnnevVanhaan ninkun AaPeeSeet nykyjään. Että siällä sai AjoPelit ja matkalaiset tankattua samalla kertaa. Sillon liikuttiin Kärryillä, joita kisko MunkkiMaakarit, nin että niihin tankattiin heinää, ekä sunkan sitä MenoVettä, mitä äitenkin kottero syä.

Tommottija ne MunkkiMaakarit vissiin kisko ennem muinoiv vanhaa.

Äite oli sopinu kahvilan emännän Piia Paavolan kans, että me saatiin mennä sinne aamulla, vähän aikasemmin, kun kahvila aukee. Saatiin sitte rauhassa kattella paikat ja äite napsia Votoja. Kallenautio om muuten kovasti meikäpojan miäleen, se on KoiraYstävällinen paikka. KahvilaRakennuksen seinustalle on tällätty koiria vasten JuamaVesiKippo. Siä on mukava pötkötellä puitten varjossa kaikessa rauhassa! Mää meinaten tesmasin, kun äite jutteli Piian kans sisämpualella.

Piia on ny ekaa kesää emäntänä kahvilassa, muttei sunkan yksistänsä siä huhro. Sillon Apumiähinä sen omat pojat, Jesse ja Jimi, irenttiset kaksoset. Nelijätoista vee. Äite tekee ympyrijäisiä päiviä, mutta pojat, kun ovat nuaria, ahkeroittee kuus tuntia. Myyvät tuatteita ja rahastaavat. Tiskaavat Ruaka-Astijoita ja muutonkin auttavat, missä tarvitaan. Kolmikolla on sitte kesän päätteeks haaveena tehrä yhteinem matka ahkeroinnin palkaks.

Pääsin samaan Votoon Piian ja Jessen kans.

KahvilaRakennuksessa on semmonen iso pirtti, johka mahtuu peräti ViisKymmentä ihmistä syämää. Pirtissä Piia on järjestäny pitoja, EsiMerkiks RippiJuhlat. Sitte on piänempi Topeliuksen kamari, jossa myäs voi juhlija piänempi VäkiMäärä kaikessa rauhassa. Kahvila on auki ÄitienPäivästä EloKuun LoppuPualelle joka päivä AamuKymmenestä IltaKuuteen.

Viihtysää ja mukavav viileetä syärä pirtissä kesähelteellä.

Lounasta tarjotaan yhrestätoista nelijääntoista. Lounaaseen kuuluu keitto, ruakajuamat, Piian itteleipomat sämpylät ja saaristolaisleipä. Ruisleipä tulee mualta. Kahveeta saa hörpätä ruuan päälle. Äite veteli lautasellisen hyvää, kotosemmakusta nakkisoppaa, jota oli sinä päivänä tarjolla. Piian ajatus RuakaPisneksessä on selkeys, yksinkertasuus ja TasaLaatusuus. Jokaselle pitää löytyä jotakim miäleistä SuuhumPantavaa!

Piia tykkää kokeilla kaikellaista ja sitä kautta löytää hyviä makuja. Marjat ja liha tulee LähiTuattajilta. Piia leipoo itte kaikki KahveeLeivät ja voi herrajjukkerik, kun on hyvää! Joka päivä on kuus makeeta ja nelijä, viis sualasta asiakkaittev valkattavaks. Siinnon kyä yks huano puali, kun ei pystyp päättääm, mitä ottas. Äitee EsiMerkiks alko iham pyärryttään, kun siikaili tarjontaa. Ratkas asijan sillain, että osti montaa sorttija mukaan, nin saatiin sitte yhressä kotona maistella! Hyvä irea mum miälestäni. Sai papparainenkin suunsa makoseks.

Topelius-leivos, Kiavarin RaparperiPiirakka, Kiavarin perinteinen JuustoKakku mansikkasoosilla, mitäs meinaatte?

Mistähän tosta ny alottas?

LähiTuattajilta on myynnissä kahvilassa KuusenKerkkäSiirappia, TalkkunaJauhoo ja Metsäkylän Highland LihaJalosteita. Olihan muksa AamuPäivä KestiKiavarissa ja viilikset viä parani Retu-pojalla, kun päästiin kotijo. Aljettiin maistaan KahveeHerkkuja! Kauheen vaikee oli pirätellä ittensä kurissa, kun äite halus ottaa viä muutaman Voton tuamisistamme. Mää saim maistaa KorvaPuustija ja VoiSilmäPullaa äiten kanssa. Kyä oli hyvää nisusta, ninkun Äitenäite sanoo! Vahtasin viäressä, kun äite hörppi kahveeta ja otti palan jokasesta paakkelssista. Ei pystyny päättään, mikä oli parasta, kun jokanen oli nin KertaKaikkisen hyvää!

Hollituvasta!

Muuton viä yks tärkee juttu! Siinä Kiavarin PihaPiirissä on vanha HolliTupa, jossa ny Maarit Lindfors pitää Käsityäläistupaa. Äite kävi siä kattelemassa ja joutu väkisin pitään kätensä taskussa, ettei olis ostanu kotteronperää täyteen. Myytävänä on MoniPualisesti LähiAlueen KäsiTyäläisten valmistamia tuatteita!

Olihan taas muksa RuakaRetki meitillä!

Terveisir Retu ja äite

Yhteystiedot:
Kallenautiontie 327
35500 Juupajoki

Kartalla I Google Maps

Kahvila avoinna kesällä päivittäin klo 10.00-18.00, 25.8.2017 asti.
Muina aikoina tilauskäytössä ja ryhmille.

Verkkosivut

Tallenna

Tallenna

Tallenna

5-tien kulkijan kannattaa koukata Heinolan Heilaan!

Vilkkua päälle Lahden tien varrella, Heinolan pohjoisen liittymän kohdalla. Heinolan Heilan kahvila-ravintola on paikka, jossa saa mahansa täyteen maittavaa lähiruokaa. Ja myymälän puolelta saa ostettua tuoretta ja lähellä tuotettua ruokaa mukaansa yllin kyllin.

Koska nälkä ja sulkemisaika painoivat päälle, kohti ravintolaa. Aukioloajat ovat matkalaiselle ystävälliset, sekä puoti että kahvila-ravintola ovat avoinna arkisin klo 19 asti, perjantaisin 20.00. Vain kolmena päivänä vuodesta Heila pitää ovensa kiinni; juhannuspäivänä ja jouluaattona ja -päivänä.

Tuottajatori on ollut toiminnassa jo yhdeksän vuotta. Sama taho on pyörittänyt viihtyisää ja valoisaa ravintolaa  marraskuusta 2014 lähtien. Seuraavana vuonna avautui oma leipoma ja kaikki makeat ja suolaiset leivonnaiset valmistuvat siellä. Tänne mahtuvat sekä satunnaiset ohikulkijat, etukäteen paikkansa varanneet ryhmät sekä lähialueen lounastajat.

Uudet perunat ja tilliä, eihän sitä muuta. No hyvää kalaa kanttarellikastikkeen kera.

Annokseen sisältyy aina salaattibuffa ja kahvi. Kahvipavut jauhetaan täällä itse, vielä illalla puoli seitsemän aikaan kahvi oli tuoretta ja hyvää. Iso plussa myös tälle.

Jälkiruoaksi nautimme talon suklaakakkua jäätelön kera.

Heilan munkit ovat Heinolan parhaan munkin maineessa.

Myös kaikki vitriinituotteet näyttivät raikkailta lähellä sulkemisaikaakin. Ja valikoima oli runsas, oli lohta, lihaa, makeaa, pitkää ja pyöreää. Mitä ei tehdä paikan päällä itse, tulee paikallisilta lähituottajilta. Tuottajat ovat tarkkaan valittuja, yhdeltä saa gluteenittomat leivonnaiset, toiselta Salpausselältä pyydettyä kalaa, lähellä kasvatettua lammasta, luomuviljeltyjä kasviksia ja kotimaisista marjoista valmistettuja juomia.

Lounaspiirakka on yksi paikan suosituimista take away -tuotteista. XXL kokoinen karjalanpiirakka tuoreilla täytteillä.

Pikapysähdyksellä ehdimme kiertää kaupan puolen vain nopeasti. Mutta tarjonta vakuutti ja päätimme tulla uudelleen ajan kanssa. Heinolan Heila kertoo olevansa Suomen juurevin tuottajatalo. Ja siltä se totisesti näytti; muhkea lihatiski, leipomo, viinipuoti ja kymmenien lähialueen tuottajien elintarvikkeita tarjolla. Toriemäntä Minna esitteli ylpeänä juuri avatun olutpuodin ja lupasimme tulla pian uudelleen tosi tarkoituksella.

Heilan katon alle kätkeytyy paljon enemmän mitä ensi silmäyksellä uskoisi.

Yhteystiedot:

Työmiehentie 35, 18200 Heinola
Heinolan pohjoinen liittymä, 24
Kartalla Google Maps

010 239 2397
ravintola@heilan.fi

Verkkosivut
Facebook

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna