Kustavin Kipinä kattaa ruokaelämyksen erityiseen ympäristöön

Ruokaretken tiimille tarjoutui tilaisuus päästä kokemaan Kustavin Kipinän kesäkauden avajaiset. Team Milla & Sari hyppäsi autoon ja ajoi kesäkuisena lauantaina Kustaviin. Kuudetta kesää katetaan Kustavin Kipinän Pop Up Ravintolassa viikoittain vaihtuvat huippukokkien menut. Varsinainen herkutteluputki alkaa 6.7., niinpä kesäkuun avajaisviikonloppu oli alkua tuleville ruokaelämyksille.

Ja kyllä, pakko sanoa, että viimeistään puolessa välissä iltaa olimme liekeissä. Tällaisesta tilan, tunnelman, luonnon ja makujen yhdistelmästä pääsee harvoin osalliseksi. Kipinässä koko kirjo jysähti päälle sellaisella voimalla, että runsaan kolmen tunnin aistielämysten jälkeen ei voinut kun todeta, että olimme mukana jossakin sellaisessa, mitä jokaisen pitäisi kokea vähintään kerran kesässä.

Jouni Kuru on isänsä Pekan kanssa rakentanut Kustavin kangasmetsän keskelle uskomattoman miljöön.

Kustavin Kipinän resepti on yksinkertainen. Pekka Vapaavuoren vuonna 2011 suunnittelema rakennus tarjoaa puitteet modernille taiteelle ja konserteille, jotka yhdistetään saaristolaisruokaan. Viikoittain vaihtuvat vierailevat keittiömestarit suunnittelevat saariston raaka-aineista ja paikallisista herkuista oman menunsa maustaen kokonaisuuden omalla persoonallisella tyylillään. Intohimo ja rakkaus omaa työtä kohtaan maistuu ja näkyy lautasella.

Kustavin Kipinän kesän käynnistivät Mikko Marttinen (vas.) ja Roni Toivari lähiruokaa ja metsää juhlistavalla menulla.

Pop Up Ravintola voi johtaa terminä jopa väärille mielikuville. Kesäkuun viikonlopun mestarit Mikko Marttinen ja Roni Toivari loihtivat neljän ruokalajin menun ja muutaman ylimääräisen keittiöntervehdyksen sellaisella palolla, että ei voi kun hämmästellä. Makuelämyksen sinetöi rento ilmapiiri ja lämmin ilta terassilla suomalaisen saaristoluonnon sylissä.

Ronin käsissä valmistuvat alkutervehdyksenä ruiskeksit minivihannesten, grillatun kiinansipulipureen, graavatun keltuaisen ja Mimiksen syötävien kukkien kera.

Tänä vuonna Kustavin Kipinän kesä tulee olemaan historiansa kansainvälisin ja pisin pop-up kesä. Puhtaiden makujen slow’ta, joka tarjoillaan pilke silmänkulmassa, ja pieninkin yksityiskohta on huolella mietitty.

Jopa astiat kertovat tarinaa eri ruokalajien kera – alkutervehdys tarjoiltiin Kustavin savipajan lautasilta.

Kesäkuun avajaisviikonloppuun idean isä ja paikan isäntä Jouni Kuru oli kehittänyt erityisen holittoman juomamenun. Tämän yhdistelmän jälkeen viinipaketti olisi tuntunut jopa tylsältä, niin hyvin nappasivat ruokien ja juomien maut yhteen. Toivottavasti hibiskuksen, puolukan ja poltetun omenapuun kaltaiset makuelämykset löytyvät myös tulevista menuista.

Siian, herukoiden ja merilevän kanssa tarjoiltiin herukanlehdistä, fenkolista ja sitruunasta tehtyä juomaa.

Saimme kuulla, että ihmiset ovat jopa herkistyneet itkuun täällä. Niin kauniita annoksia, yllätyksellisiä makuja ja herkullisia yhdistelmiä. Helppo uskoa!

Uudet perunat rokkaavat rucolan ja lipstikan seurassa, koristeena Mimiksen kauniita ruokakukkia.

Kokkien tervehdysten jälkeen saimme eteemme ensimmäisen menun mukaisen alkuruoan. Tattarisienipuuroa, päällä sienikeksi, kuivattua kirveliä, islantilaista meritryffeliä ja kastikkeena sienisaboyn. Kehtaisiko lautasen nuolla?

Menussa käytetyt sienet tulevat salolaiselta Sienimön tilalta.

Kipinässä paikan voi valita valoisista sisätiloista, josta on kiva seurata kokkien hyörinää, katetulta terassilta tai melkein luonnon helmasta avoterassilta. Sään, oman fiiliksen ja seurueen mukaan.

Ruokalajien välit soljuivat mukavaan tahtiin, kolme tuntia kului huomaamatta. Nuorimmat asiakkaat kirmasivat välillä terassin poikki kangasmetsään ihastelemaan muurahaisten moottoritietä ja kivenlohkareita. Kaiken ikäisille riitti maisteltevaa ja seurattavaa. Lapsien annokset olivat samat kuin aikuisten, osa pienemmässä koossa. Pasta bolognesen perään ei kysellyt kukaan.

Kun saariston läheisyydessä ollaan, ateria ilman tummaa leipää olisi ollut pettymys. Pettyä ei tarvinnut. Fenkolisiemenillä maustetun ruskean voin olisin voinut säästää vaikka jälkiruoaksi.

Tummalla olutsiirapilla valeltu saaristolaisleipä tarjoiltiin kahden erilaisen dipin kanssa; fenkolinsiemen ruskea voivoi sekä ranskankerma, jossa kylmäsavustettua hauenmätiä piparjuuren kera. Maistui!

Jos tekemisen filosofiana on, että keittoliemi kiehuu hymyillen, ei hymynkaretta syödessään edes kannata yrittää piilottaa. Kun Roni toi pöytään sokerisuolattua hiillostettua siikaa, joka on maustettu grillatulla voilla, kalan suomut vielä rapeana pinnalla, hymymme levisi korviin. Pohjalla pikkelöityjä valkoisia herukoita ja savustettua kalalientä maustettuna paahdetulla merilevävoilla. Herukanlehti-fenkoli-sitruuna juoma oli piste i:n päälle. Nyt ymmärrän, miksi täällä joskus itketään.

Lämmin, paahdetulla merilevävoilla savustettu kalaliemi aateloi siian.

Ennen aterian alkua kuulimme Mikolta, että menun liha tulee paikalliselta Vallilan tilalta Vehmaalta, Vallan Maukkaalta. Tilalla kasvatetaan maatiaispossun lisäksi hiukan harvinaisempaa mangalitsapossua. Suomalaisittain villasikana tunnettu mangalitsapossu on unkarilainen rotu, jota alunperin pidettiin lemmikkinä. Mangalitsa on hiukan maatiaispossua pienempi, mutta roimasti rasvaisempi. Possut teurastetaan ja tarkastetaan paikallisella tilateurastamolla eli liha voidaan tarjota myös mediumina. Ennen varsinaista pääruokaa saimmekin maistaa mangalitsasta kinkun tapaan tehtyä alkupalaa.

Vapise Berlusconi – täällä syntyy syötävää taidetta!

Kustavin Kipinä haluaa tehdä ruokaa, joka koetaan paitsi herkullisina makuina, myös ympäristön ja ympäröivän taiteen ja elämysten vaikutuksesta. Olisiko lähiruoan holistinen kokemus oikea termi?

Seuraavan annoksen jälkeen viimeisinkin tyhjä kolo vatsassa täyttyi. Pääruokamme oli maatiaispossun yön yli haudutettu niskaa. Grillattu ja glaseerattu mustalla valkosipulilla, kaverina grillattua varhais- ja kyssäkaalia ja hunajanaurista kasviksistaan palkitulta turkulaiselta Lindrothin tilalta. Rinnalla grillattua purjokreemiä ja kastiketta, joka on maustettu hehkukivien grillihiilien läpi sulatetulla mangalitsapossunrasvalla. Mestari Toivarin sanojen mukaan ”grillipläjäys”… Kelpaa!

Suussa sulava kastike on maustettu mangalitsapossun rasvalla, joka on kaadettu hehkuvien hiilien läpi. Uuh!

Pääruoan kanssa nautimme Jounin juomamenusta omena-savutee-koivu -juomaa, joka täydensi mukavasti maukkaan possun.

Ennen varsinaista jälkiruokaa saimme maisteltavaksi pienen esijälkiruoan; raparperihilloketta, maustettu koivunmahlasiirapilla, jogurttisorbettia, vieressä koivunmahlalla maustettua maitovaahtoa. Mistä nämä virtuoosit kaivavat ideansa?

Suomalaisen alkukesän metsämaut tiivistyivät jälkiruoaksi; kerkkää, hunajaa ja katajaa.

Varsinainen jälkiruoka meni aivan metsään; kuusenkerkästä tehdyn parfaitin seurana oli lähitilan hunajasta tehty hunajakreemi, katajanmarjakeksi, kuusenkerkkägranite, koristeena hunajakennoa ja tuoretta kuusenkerkkää. Lasiin kaadettiin kuusenkerkästä, hunajasta ja vihreistä rypäleistä tehty juoma.

Vietimme pitkän illan nauttien ja samalla kuulimme Kustavin Kipinän alkulähteistä, huikeista keittiömestareista, jotka ovat tuoneet paikkaan omat reseptinsä ja tarinansa. Tämän kesän tarinankerrontaa jatkavat Mikon ja Ronin jälkeen 6. heinäkuuta alkaen huippuammattilaiset Tampereelta, Ranskasta, Miamista, Norjasta ja Islannista. Juuri Islannilla on ollut suuri vaikutus Kustavin Kipinän henkeen. Se koetaan myös tulevana kesänä. Edessä on varmasti huikea heinäkuinen saaristo- ja lähiruoan ylistys.

Upeiden makunautintojen ja ympäristön lisäksi Kustavin Kipinän ainutlaatuisuus syntyy asiakkaiden ja tekijöiden vuorovaikutuksesta. Mikko ja Roni laittoivat itsensä peliin koko sydämestään, sen näki. Rennolla otteella ja ammattilaisen ylpeydellä he kokkasivat ja kertoilivat raaka-aineista ja valmistusmenetelmistä. Jouni henkilökuntineen isännöi leppoisasti salissa ja terassilla, huomioiden jokaisen paikalla olijan. Aterian päätyttyä moni kävikin kädestä pitäen kiittämässä isäntiä ja mestareita. Lähdimme kylläisinä kotimatkalla, syynä hyvä ruoka, mutta ennen kaikkea mieliinpainuva kokemus.

Kustavin Kipinä Pop Up kesän teemaviikot – 6 viikkoa, 6 erilaista teemaa:

6.–9.7. Laurent Holleville ja Sebastien Jeudy tulevat tiiminsä kanssa luomaan ainutkertaisen ranskalaisen menun saariston antimista.

13.–16.7. Jonah Kim Miamista tulee tutustumaan saariston raaka-aineisiin omalla rennolla meiningillään ja japanilais-korealaisella tyylillään.

20.–23.7. Mika Roito ja Pekka Salmela pyörittävät Ravinteli Berthaa, Ravinteli Huberia ja pitävät catering palvelua Tampereella. Mitä tapahtuu paikallisille raaka-aineille tamperelaiskokkien käsissä ja Kipinän uusiokäytössä olevassa ahjogrillissä?

27.-30.7. Fannar Vernhardsson on vieraillut Kustavin Kipinässä  aikaisemminkin. Islannin kokkimaajoukkueen jäsen on intohimoinen metsästäjä ja kalastaja. Luvassa on tuttuja raaka-aineita islantilaisella otteella.

3.–6.8. Tony J. Martin ja Roy Klausen tulevat Stavangerista tutustumaan Suomen saariston raaka-aineisiin. Kaksikon työssä kaikki lähtee lähiseudun ekologisista, korkealaatuisista kauden raaka-aineista yhdistettynä tinkimättömään laatuun ja ripaukseen alkemiaa. Tällä viikolla ruoka ja viini ovat 110 %:sti tasapainossa.

Kattaukset torstaista sunnuntaihin klo 13.00, 16.00 ja 19.00.
Neljän ruokalajin menu 65 € (sisältäen lisäksi kokkien pieniä yllätyksiä väliin!), neljän kaadon viinipaketti 35 €.
Varmista paikka ja tee pöytävaraus tästä!

Yhteystiedot:
Kustavin Kipinä
Pohjolanniementie 2
Kustavi 23360

Nettisivut
Kustavin Kipinän Facebook
Instagram #kustavinkipinä

Ajo-ohjeet:
3 km Kaitaisten sillalta ennen Kustavin talouskauppaa tie oikealle Salmitun kylään. Seuraa opasteita perille.
Kohde kartalla

Lisätiedot:
Jouni Kuru puh. 045 862 8705
puh. 040 5832167
info@kustavinkipina.fi

P.s. Kesän jälkeen suunnittelmissa on syksyn Kipinä, 2-3 pitkää viikonloppua, jotka rakentuvat riistan ympärille.

 

Tallenna

Neitsytperunafestivaali houkuttelee Turkuun 16.-17.6.

Jopa ovat Turussa keksineet houkuttelevan ruokatapahtuman! Kukapa voisi vastustaa kesän ensimmäisiä perunoita eli neitsytperunoita? Nimen lanseerasi festivaalin isä Markku Haapio, kun Turku oli kulttuuripääkaupunkina seitsemän vuotta sitten. Silloin Neitsytperunafestivaali sai alkunsa, ja nyt se on jo löytänyt pysyvän sijan turkulaisella kesätapahtumakartalla.

Neitsytperunaa juhlitaan 16. – 17. 6. Panimoravintola Koulun pihalla ja Turun torilla. Tällä kertaa juhlavissa Suomi 100 -tunnelmissa, kun festivaali on mukana valtakunnallisessa Syödään Yhdessä -kampanjassa.

Neitsytperunafestivaali alkaa Kokataan torilla -kisailulla Turun torilla. Arvovaltainen raati maistelee annokset. Kuva viime vuoden festivaaleilta.

Festivaalin kulku on tutuksi ja hyväksi havaittu. Perjantaina 16.6. aamupäivällä käydään torin taisto eli Kokataan Torilla -kisa. Kilpailussa taitojaan mittelevät turkulaisten huippuravintoloiden joukkueet valmistamalla annokset torilta ostamistaan lähiraaka-aineista, joissa on pakollisena aineksena varhais- eli neitsytperuna. Mukana on useita Turun huippuravintoloita: Oscar Pub & Grill, Foija, Vaakahuone,  Smör, Tres ja Bowler.

Perunaherkkuja voi maistella kojuista, joissa huippukokkien taidonnäytteitä on tarjolla.

Kisailua on luvassa myös yleisölle Koulun pihalla.

Iltapäivällä avautuu Koulun piha ja juhlalliset avajaiset pidetään klo 17, jotta työssä käyvätkin ehtivät mukaan. Festivaalin avaa Suomi 100 -teemaan sopivasti perunan ja erityisesti neitsytperunan ystäväksi tunnustautuva arkkipiispa Kari Mäkinen. Pihalla syödään kahtena päivänä piharavintoloitten tekemiä piharuokia, kuunnellaan letkeää musiikkia ja seurataan muuta ohjelmaa. Pihalta voi ostaa mukaansa niin perunaa kuin silliäkin.

Kursailematonta piharuokaa.

Helsingissä hienostellaan street foodilla, mutta Turussa on juhlakansalle tarjolla aitoa suomalaista piharuokaa. Tapahtumassa voi maistella millaisia herkkuja eturivin turkulaisravintolat ja ruoka-ammattilaiset saavat neitsytperunasta aikaiseksi. Parin päivän aikana voi syödä vaikka kaikkien kahdeksan kojun annokset. Koska monella ruoan tarjoajalla on myynnissä kaksi annosta, maisteltavaa löytyy peräti 13 annoksen verran.

Mukana ovat seuraavat ravintolat ja ruoantuottajat: Aune, Chic, Xoco’s, JJ, de Nier, Hus Lindman, Koulu, Keittiömestarit ja Kustavin Kipinä.

Neitsytperunafestivaaleilla Turussa tehtiin ekaa kertaa jälkiruokia viime kesänä. Xoco’s oli asialla.

 

 

Neitsytperunafestivaali Turussa 16.-17.6.2017.

Tapahtumapaikat: Turun tori ja Panimoravintola Koulun piha, Eerikinkatu 18

Tarkempaa tietoa ohjelmasta: http://www.neitsytperunafestivaali.fi

Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

 

Vinkki neitsytperunoiden oikeaoppiseen keittämiseen löytyy:  http://ruokaretki.fi/perunoiden-napakka-keitto-ohje/

 

Lonna vei mielen ja kielen!

Retkemme Helsingin herkkupaikoissa jatkuu. Kohteena kesällä 2014 yleisölle avattu vanha sotilassaari. Pikkuinen, 1,6 hehtaarin kokoinen Lonnan saari sijaitsee Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä, lyhyen laivamatkan päässä. Saareen voi rantautua myös omalla veneellä tai kajaakilla. Seitsemän minuutin matka Kauppatorilta vei meidät ruoan aarresaarelle.

Ruokaretki.fi etsi Lonnan saarelta ruoka-aarteita.

 

Kohta hypätään Lonnan saarelle vesibussin kyydistä.

Lonnan historiaan kuuluvat merilintujen lisäksi merimiinat, joita siellä on koottu ja säilytetty. Vuodesta 1944 aina 60-luvulle asti saarella toimi magneettisuuden poistoasema. Laitteisto on edelleen saarella, ja ravintolan yhteydessä toimii kaikille avoin demagnetisointimuseo, jossa vanhat laitteet ovat entisöitynä. Vastaavaa ei takuulla löydy muualta Suomesta.

Lonna on joutsenten ja kanadanhanhien koti.

Vanhat miinamakasiinit on nyt raivattu juhlatiloiksi. Kurkistimme sinnekin, vaikka tilat ovat piilossa muurin takana. Suurempaan tilaan mahtuu 100, pienempään 80 henkeä. Oppaamme Marjaana kertoi, että yritysten lisäksi hääparit ovat löytäneet Lonnan punatiilisen idyllin. Enkä ihmettele!

Miinamakasiinien terassilta on mukavat näkymät vastapäiseen Suomenlinnaan.

Muurien ja makasiinien suojissa on hulppean kokoinen terassi, jossa tapahtumien yhteydessä palvelee pieni keittiö ja drinkkibaari. Tilat ovat varattu yksityistilaisuuksiin, mutta silloin tällöin portti makasiineille avautuu yleisölle. Seuraava tapahtuma kurkistelee jo nurkan takana, Lonnan saarella juhlitaan juhannusta 22.-24.6. Bändejä, ruokaa, tanssia, yötöntä yötä meren äärellä. Ei hullumpaa. Ohjelmasetti on huikea, lippuja kannattaa vielä metsästää Tiketistä.

Makasiinin kalusteet ovat kotimaista suunnittelua; Protos Demos ja Mady by Choice.

Koska ruoka on aina mielessä, ja miinamakasiinin alue vietti tänään hiljaiseloa, siirryimme huumaavien tuoksujen johdattamana kohti paikan sydäntä, Lonnan ravintolaa. Marjaanan mukaan täällä tehdään saaristolaisruokaa rennolla twistillä. Yrttejä lukuunottamatta (jotka kasvavat viljelylaatikoissa ravintolan edustalla), kaikki raaka-aineet tulevat merimatkan takaa, koska saarella ollaan. Kaukaa niitä ei kuitenkaan haeta, Luoman kalan myymälä on 10 metriä Kauppatorin laiturista. Kasvikset otetaan mukaan samalla reissulla. Valinnoissa ovat etusijalla luomu ja lähiruoka.

Ravintola Lonnan salissa on avokeittiö.

Lonnan Marjaana suositteli alkuun Pare Balta Blanca Cusine -cavaa.

Listaa tutkiessa ja espanjalaista Cavaa kilistellessä suurinta nälkää helpotti talon mallasleipä. Päälle sipaisu voin ja piimän sekoitusta, voilá.

Mehevä mallasleipä tarjoillaan kauniisti.

Herkuttelu käynnistyi parsalla. Pikkelöityä valkoista parsaa, marinoitua vihreää, spelttiä ja kuivattua kananmunan keltuaista. Koristeena ja makuvivahteena vuohenputkea, tuota kaikkien puutarhurien inhokkia, jota ei muista riittävästi kitkennän huumassa hyödyntää keittiössä. Mutta lautasella ah niin hyvää. Täydellinen valinta.

Vuohenputket niille sopivassa paikassa – lautasella. Ei kukkapenkissä.

Parsalle ei hävinnyt toinen alkuruokamme, karitsantartar. Majoneesiöljyssä pehmennetylle karhunlaukalle sekä miedolle ja maukkaalle karitsalle antoivat kirpeyttä tuoreet ketunleivät. Paitsi makua, keväiset ketunleivät antavat myös silmänruokaa. Kaunista ja maukasta!

Karhunlaukka on Suomessa rauhoitettu, siksi sitä joudutaan tuomaan Etelä-Ruotsista. Herkkujen herkkua.

Alkuruoat olivat sopivan kokoisia, ja tilaa siialle ja kauden vihreille jäi vielä. Lisukkeiden ehdoton ykkönen oli voissa, maidossa ja mesijuuressa eli kallioimarteessa keitetty nuori kaali. On kuulemma kestosuosikki, enkä ihmettele. Tämä resepti lähtee mukaan!

Annosten yrtit ja koristeet poimitaan ravintolan ulkopuolen istutuslaatikoista.

Oikein suunnitellun aterian tunnistaa mielestäni siitä, että tilaa jää myös pienelle jälkiherkulle. Lonnassa lista elää luontevasti kauden mukaan, ja toukokuisena perjantaina listalta ponnisti kuppiin raparperikompotti. Itse tehtyä maitojäätelöä, piimää ja raparperia. Voi sitä lusikan kilinää kuppia vasten, kun herkku hävisi parempiin suihin. Ja tilaa pitäisi vielä säästää alakerran vohveleille…

Kun kaikki sävyt ja maut ovat kohdallaan, lopputulos ei voi olla muuta kuin täydellinen.

Pieni kierros saarella sulatteli lounaan ja valmisteli vatsaa iltapäiväkahvia ja vohveleita varten. Kurkkasimme Lonnan ainoaan uudisrakennukseen, joka on juuri valmistunut hirsirunkoinen sauna.

Parvisaunan lauteilta on huikeat näkymät merelle. Mieli lepää.

Saunamestari Tuomo Raitio lämmittää kertalämmitteisiä puukiukaita nelisen tuntia heti aamusta. Miehille ja naisille on omat saunansa, molempiin mahtuu kerralla 20 saunojaa. Sauna toimii varausperiaatteella eli klo 14.00 – 19.00 välillä voi varata kahden tunnin saunavuoron hintaan 16 € / henkilö. Sauna on avoinna tiistaista lauantaihin, varaukset kannattaa tehdä etukäteen netissä. Paikan päälläkin toki voi kysellä vapaita vuoroja. Saunajuomat ostetaan mukaan Vohvelibaarista. Sieltä saa myös vuokrattua pyyhkeitä. Vierailupäivänä oli juuri käynnistynyt laiturinteko eli uimapaikkakin on tänä kesänä luvassa.

Lämmin vohveli raparperihillon ja kermavaahdon kera, lurps!

Liekö meri-ilma, mutta lyhyen kävelyn jälkeen Vohvelibaarin houkutukset alkoivat vetää puoleensa. Ravintolan alakerrassa sijaitseva Vohvelibaari on avoinna joka päivä. Suolaisella tai makealla täytteellä varustetun vohvelin voi nauttia sisätiloissa tai ottaa mukaansa. Nyt oli listalla vohveleita parsan, lohen tai raparperin kera. Ja entäs ne jäätelövaihtoehdot; tumma suklaa, kuusi, lakritsi tai raparperisorbetti. Valmistus tapahtuu yläkerran keittiössä. Jos omat piknik-varusteet unohtuivat, Vohvelibaarista saa lainaksi viltin ja termospullon. Kuuma vohveli raparperihillolla ja kermavaahdolla upposi jonnekin vatsanpohjaan hujauksessa.

Lonnan saari sijaitsee lähellä Suomenlinnaa.

Sympaattinen ja herkullinen, näillä adjektiiveilla kuvailisin Lonnan saarta ja sen tarjontaa. Saarelle voi tulla syömään, saunomaan, omalle piknikille tai vain nauttimaan maisemista ja pienen saaren tunnelmasta. Vierailu oli ensimmäinen, mutta ei varmasti jää viimeiseksi. Ensi kerralla otan saunavarusteet mukaan, pulahdan uimaan ja tilaan listalta alkuruoaksi siianmätiä ja artisokkaa, pääruoaksi kyyttöä juurisellerin kera. Jälkiruoka on myös jo selvillä. Viereiseen pöytään tarjoiltu tyrniherkku ruskitetun voin ja jäätelön kera syöpyi verkkokalvolle.

Ja vinkkinä, Lonnassa annokset ovat yhtä kauniita ja maukkaita olivat ne maidottomia, vegaaneja tai lasten annoksia. Nauraville nakeille täällä nauretaan, lapset syövät samaa ruokaa, puoleen hintaan. Annoskoko vain on pienempi.

Lisätiedot, tarjonta, tapahtumat ja varaukset:
Lonnan omilta verkkosivuilta.

Ja toisena vinkkinä, Saarihyppely on kiva tapata tutustua Lonnan lisäksi läheiseen Suomenlinnaan ja kesällä 2016 avautuneeseen Vallisaareen. Vesibussi pysähtyy kaikissa kolmessa saaressa, voit hypätä pois ja kyytiin omaan aikatauluusi sopivalle vuorolle. Katso aikataulut ja lisätiedot saarihyppelystä.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Helsingin Teurastamon alue on ruoan ja tapahtumien kaleidoskooppi

Ruokaretken tiimi kutsuttiin tutustumaan Teurastamon alueeseen. Kyllä, nyt puhutaan vuonna 1933 perustetusta teurastuslaitoksen alueesta, jossa varsinainen teurastustoiminta päättyi 1992. Syksystä 2012 alkaen Helsingin kaupunki on kehittänyt aluetta uudenlaisena kaupunki- ja ruokakulttuurin ytimenä. Mallia on haettu muun muassa New Yorkista ja Kööpenhaminasta.

Teurastamon alueelta löytyy paljon eri alojen toimintaa ja pienyrittäjiä. Ruokaretken hengessä keskityimme ruokaan ja juomaan, ja siinäkin meinasi tulla ähky. Retkemme lähti liikkeelle Teurastamon portilta, jonka kaikki alueelle tulijat kohtaavat ensimmäisenä.

Aloitimme alueeseen tutustumisen lounaalla Ravintola Palemassa. Alun perin muhkeiden annosten ja raavaiden duunareiden ruokala on keventänyt ilmettään ja annoksiaan, mutta Palemasta ei tarvitse lähteä nälkäisenä. Paleman keventynyt ilme on ravintolapäällikkö Kaisa Merzin veljen, Mikko Merzin, käsialaa. Moni toteaakin käydessään, että kiva kun alkuperäinen ilme on säilynyt. Onhan se, vaikka kaikki on uutta ja tarkkaan harkittua. Seinämaaleja myöten. Työmaaruokalatunnelmaa tyylikkäällä twistillä!

Palemassa raaka-aineet valitaan sesongin mukaan, valtaosa raaka-aineista tulee läheltä. Torstaisin on aina hernekeittoa pannarin kera, kuten jo vuodesta 1933. Runsaiden liharuokien lisäksi listalla on kohtuuhintaista kalaa, keittoa ja maukkaita kasvisruokia. Milla, tuo tunnettu makkaran ystävä, valitsi lautaselle oreganomakkaran.

Paleman makkarat tulevat omistaja Reima Mäenpään ja Jari Lönnbergin Harjun makkaratehtaalta.

Kasvisvaihtoehdonkin kanssa piti availla housunnappia.

Paleman kahvi tulee viereisestä rakennuksesta, Helsingin Kahvipaahtimosta, rahkamunkit paahtimon kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevalta Leipomo Väyryseltä. Leivät leivotaan itse. Kahvin ja munkin jälkeen suuntasimmekin paahtimolle, 2014 vuoden parhaaksi pienpaahtimoksi valittuun Helsingin Kahvipaahtimoon. Tuoreen, paahdetun kahvin tuoksu on tuttu tuoksu Teurastomon alueella. Paahtimo on tuotantotila, mutta siellä järjestetään myös tutustumiskierroksia eli toisinaan tarjoutuu mahdollisuus kurkistaa kulisseihin. Paahtimon oma Päiväkahvibaari sijaitsee Puu-Vallilassa, osoitteessa Päijänteentie 29. Teurastamon lukuisissa tapahtumissa porisevat luonnollisesti paahtimon kahvipannut.

Paahtimon viereisissä tiloissa valmistetaan jäätelöä ja pastaa. Niihin emme tällä kertaa päässeet tarkemmin tutustumaan, mutta voin vakuuttaa, että kannattaa. Jädelinossa valmistetaan italialaista artesaanijäätelöä, pieniä eriä joka päivä. Valikoimassa on yli 60 makua, joista päivittäin myynnissä on aina 12 erilaista. Ryhmille Jädelino järjestää jäätelömaistiaisia ja lapsille syntymäpäiväjuhlia. Hei, kuka enää haluaa lähteä pikaruokalaan kekkerien pitoon? Vaelsan tuorepastoja pääsee maistelemaan Teurastamon tapahtumissa ja niitä on myynnissä myös Helsingin ruokakaupoissa. Vaelsalla on oma ravintola Helsingin Torikorttelissa, vink vink.

Väyrysen leipomolla päivä alkaa 05.00 aamulla. Eli vieraillessamme paikan päällä lounaan jälkeen, viimeisiä leipiä pakattiin jo vietäväksi pääkaupunkiseudun ravintoloihin ja kauppoihin. Väyrysen leipomo aloitti toimintansa Teurastamolla 2013. Leipomon juuret ulottuvat vuoteen 1908, nykyisen omistajan Mika Väyrysen isoisoukki Pekka Väyryseen, jonka leipomista pikkumunkeista kaikki sai alkunsa. Munkkien ja palkitun Runebergin tortun lisäksi Väyrysen leipureiden käsissä syntyy monenlaista leipää, ruislimppusta rieskaan.

Kun kiireisin lounasaika oli ohi, Teurastamon Kellohallin ravintolassa pyöritettiin täyttä vauhtia seuraavan päivän lammaskoftaa eli lammaspullia. Kellohallin lounasta tarjoillaan maanantaista perjantaihin klo 11.00 – 14.00. Perjantaisin Kellohallin valtaa eri maiden katuruokakulttuuri, Street Food Friday on muodostunut Teurastamon alueen klassikoksi.

Wilman käsissä syntyvät huomisen lounasherkut.

Grilliruoasta ja rauhallisen hitaasta savustusmetodista tunnetun B-Smokeryn sivussa on piskuinen baari; B-Side Bar. 50 paikkaa sisällä, tuplat terassilla. Kaksi vuotta sitten avautunut baari näyttää siltä, kun se olisi ollut täällä Teurastamon kupeessa aina, tai vähintääkin 70-luvulta asti. Baarin perustajat halusivat sellaisen baarin, jossa itse haluaisivat käydä. Moni muukin haluaa käydä täällä, ja 2015 B-Side Bar valittiin vuoden baariksi. Paikka on erikoistunut amerikkalaisiin bourbon-viskeihin. Kattavan viskivalikoiman lisäksi lasin täytteeksi saa monen sorttista käsityöläisolutta ja cocktaileja. Ja tietysti viereisestä B-Smokerystä järjestyy huikopalaksi savustettuja herkkuja.

Päivän kierros päättyy entisen saippuatehtaan tiloissa toimivaan tislaamoon. Sataan vuoteen Helsingissä ei ole ollut tislaamoa, mutta nyt on. Eikä mikä tahansa, The Helsinki Distilling Company on ensimmäinen yksityinen tislaamo Helsingissä. Ja aika lailla alkajaiseksi nappasi The Spirit of The Year 2016 –kilpailussa kultaa Helsinki Dry Ginillään.

Meidät otti vastaan irlantilainen Séamus Holohan, joka perusti tislaamon yhdessä nuoruudenystäviensä Mikko Mykkäsen ja Kai Kilpisen kanssa. Idea oli muhinut kolmikon päässä jo vuosia, 2014 aika oli kypsä.

Pääsimme ihailemaan uutuuttaan kiiltelevää pannua, joka mahdollistaa tuotannon tuplaamisen. Täällä valmistuu palkitun ginin lisäksi viskiä, akvaviittia ja apple jackia (suomalaisversio calvodosista) sekä Helsinki Long Drinkiä. Apple jackin omenat tulevat Lohjalta , Södermalmin tilalta. Muiden juomien raaka-aineina käytetään kotimaisia jyviä, marjoja ja mausteita, kuten kuminaa. Tislaamon oma lonkero on valmis sekoitus tislaamon omaa Helsinki Dry Giniä sekä pinkkiä greippimehua. Kesällä lonkero sujahtaa myös viereisen Jädelinön jäätelöön.

Kaikki tuotteet valmistetaan ja pullotetaan käsin omissa tiloissa. Tislaamon kapasiteetti on 1 000 litraa eli 2 000 pulloa viikossa. Tislaamon ensimmäinen viskierä pullotetaan syksyllä 2017.

Tislaamolla järjestetään perjantaisin klo 17.00 avointen ovien kierroksia.

Teurastamon alueelta voi vuokrata saunan, ostaa makkarat ja muut tykötarpeet, grilli on vapaassa käytössä, välineet voi vuokrata parin euron maksua vastaan pihan Liiteristä (liiteri.net). Täällä voi osallistua läkähdyttävään määrään erilaisia ilmaistapahtumia, fiilistellä terassilla tai tutustua yrityksiin järjestetyillä kierroksilla.  Tätä lisää koko Helsinkiin ja muualle Suomeen!

Kesän tapahtumia:

Sideways Festivaali 9. – 10.6.2017

Runsaan artistikattauksen lisäksi musafestareilla ei nälkä yllätä. Ympäri festarialuetta löytyy lukuisia baareja ja ravintoloita, joista löytyy mm. Brooklyn Breweryn oluita, Garage-lonkeroita, luomuviinejä, samppanjaa, kahveja, maukkaita drinkkejä, alkoholittomia vaihtoehtoja, pizzaa, burgeria, crepejä, raakakakkuja, poke bowleja, falafeleja, tacoja, burritoja, vegaaniherkkuja, fish & chipsejä, snackseja, aasialaisen keittiön makuja Thaimaasta ja Indonesiasta sekä paljon muuta.

sidewayshelsinki.fi

Teurastamo sijaitsee Helsingin Kalasataman ja Sörnäisten kupeessa:

Työpajankatu 2, 00580 Helsinki.

Kotisivut Teurastamo.com
Tapahtumat ja tuoreimmat tarinat Teurastamon Facebook-sivuilla.
Instasssa TeurastamoHelsinki #teurastamo

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Mämmien yöhön ämmien voimalla

Joka kuun kuudes päivä tempaistaan ja Syödään yhdessä, niinpä tänään vietetään Mämmien yötä. Keitetään mämmiä ämmien voimalla, juhlitaan ja tanssitaan. Kun keittää mämmiä itse, on syytä koota porukka yhteen ja tehdä samalla padalla iso satsi. Mämmin keitto on hidasta ruoanlaittoa, mutta yhdessä siitä tulee hauska rupeama.

Hardcore-mämminkeittäjät tekevät ropposetkin itse koivun tuohesta.

Jos mämminkeitto tuntuu ylipääsemättömältä, ämmät voivat kokoontua maistelemaan kaupan mämmejä. Mämmitastingissä maistellaan ensin mämmejä ihan paljaaltaan ja vaihdetaan makukokemuksia pisteiden kera.

 

Maistelun jälkeen mämmiä voi tuunata vaikka appelsiinimarmelan tai lakritsikastikkeen kanssa. Mämmi maistuu jäätelön ja suklaan kanssa, erikoisempaaa on yhdistää porteriin ja jäätelöön. Onpa kokeiltu punajuuripannacottaa mämmillä ja pekonilla.

Juomasuositukset mämmille ovat marsala, madeira, malaga-viini ja maito.

Lisää Mämmien yö tapahtumasta: http://syodaanyhdessa.fi/mammien-yo/

 

Mämmiä

1. vaihe
1½ l vettä
250 g mämmimaltaita
400-500 g ruisjauhoja
2. vaihe
2 l vettä
250 g mämmimaltaita
400-500 g ruisjauhoja
3. vaihe
1-2 dl siirappia
2 rkl jauhettua pomeranssinkuorta
1 tl suolaa
Päälle
sokerivettä (1 dl vettä/1/2 dl sokeria)

  • 1. vaihe. Kuumenna vesi poreilevaksi. Sekoita veteen maltaat ja ruisjauhot. Ripottele pinnalle hieman ruisjauhoja. Peitä kattila kannella. Anna imeltyä 1½-2 tuntia lämpimässä paikassa, esimerkiksi uunissa 50 asteen lämmössä.
  • 2. vaihe. Kuumenna vesi poreilevaksi ja lisää kattilaan. Sekoita joukkoon maltaat ja jauhot. Jatka kuten edellä ja anna imeltyä taas pari tuntia.
  • 3. vaihe. Tässä vaiheessa mämmin tulee olla löysän puuron vahvuista. Lisää tarvittaessa jauhoja. Mausta. Keitä seosta 10 minuuttia koko ajan hämmentäen varoen pohjaan palamista. Jäähdytä seos haaleaksi ja jaa mämmituokkosiin tai foliovuokiin. Jätä kuohumisvaraa noin 1/3 vuoan korkeudesta. Lisää mämmin päälle vuokiin 1-2 rkl kylmää sokerivettä kuorettumisen estämiseksi.
  • Paista uunin alatasossa 170 asteen lämmössä noin 2½ tuntia. Mämmi on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua. Tarjoa kylmänä kermamaidon ja sokerin kera.

Tallenna

Nämä ihanat kotimaiset herkut kannattaa todellakin etsiä käsiinsä: Joensuun joulumarkkinoiden parhaat löydöt

Oma joulunodotukseni alkaa aina joulumarkkinoilta. Olin kolmatta kertaa käymässä Joensuun Areenassa järjestetyillä joulumarkkinoilla. Vuoden ajan olin haaveillut eräästä lohituotteesta, jota en muualta ollut löytänyt, sekä erilaisista glögijuomista. Siispä suuntasin pakkasaamuna Joensuun Areenalle mukanani intoa ja rahaa.

Markkinoilla vastassa oli ensimmäisenä loimulohen tuoksu.

Markkinoilla vastassa oli ensimmäisenä loimulohen tuoksu.

Ensimmäisenä menin pihalla olevaan Etumies-yrityksen kojulle ostamaan odottamaani kylmäsavulohta, joka oli maustettu valkosipulilla. Ostinkin heti melko ison määrän sitä. Vuoden odotus oli ohi, mutta nyt joudun taas odottamaan vuoden!

Tästä suuntasin sisään Areenaan satojen ihmisten joukkoon kiertämään ja ihmettelemään tarjontaa. Samalla muistin ensimmäisen kerran, kun kävin markkinoilla, kuinka yllätti miten suuret markkinat nämä olivat.

Myyjiä oli kymmeniä, ellei jopa sata. Kiersin markkinat ensin läpi katsellen mitä tarjottavaa siellä on ja maistellen erilaisia maisteltavissa olevia tuotteita. Ehdottomasti uutena makuna tuli minulle tutuksi talkkuna, eli riihiohrasta tehty puuro, joka oli tällä kertaa peräisin Kuopion Kurkiharjusta.

Aikani kierrettyä päätin alkaa ostamaan tuotteita kotiin. Muistin edellisen vuoden käynniltä erään erittäin hyvän glögijuoman, ja koska olin sen löytänyt taas, niin ei tarvinnut juurikaan valikoida.

Hammaslahtelainen Mantsin Makie tuottaa ja myy erilaisia marjatuotteita.

Hammaslahtelainen Mantsin Makie tuottaa ja myy erilaisia marjatuotteita.

Joulun aikaan olen todellinen glögin suurkuluttuja ja olen aina avoin uusille glögimauille. Koska tänä jouluna olimme vanhempieni luona, päätin viedä heille mukanani pohjoiskarjalaista laatuglögiä. Siispä päätin ostaa Mantsin Makien pisteellä tarjoiluvalmista glögijuomaa, joka on valmistettu kotimaisista marjoista. Ja todella, sen maku on marjainen ja puhdas, ylimääräisiä aineita ja makuja ei ollut ja vanhempanikin pitivät glögijuomasta hyvin paljon. Hintakaan ei ollut päätähuimaava, 5,50 €, joka ei mennyt hukkaan.

Koska repussani oli jo useampi sata grammaa sitä ihanaa valkosipulikylmälohta, täytyi minun ehdottomasti ostaa sen kaveriksi ruisleipää. Maatilamatkailu Hirvoselta löysin juureen leivotun hyvän ruisleivän. Heillä oli myytävänä paljon erilaisia leipomotuotteita, ja mainitsemisen arvoisena nykypäivänä paljon halutut gluteenittomat tuotteet ja jouluiset laatikot.

joensuunjoulumarkkinat5

Maatilamatkailu Hirvosen tarjontaa.

Kierrellessäni markkinoita silmiini osui mitä erikoisempia tuotteita. Riekon marjatilan esittelypöydässä törmäsin erilaisiin alkoholittomiin kuohujuomiin, joista täysin uutena tuttavuutena tuli lakasta valmistettu kuohujuoma. Päädyin ostamaan sen ja vein tämänkin juoman vanhempieni luokse maisteltavaksi. Juoma oli erittäin raikas, lakanmakuinen ja kuohui hyvin, sekä maku sopi jouluun paremmin kuin hyvin. Ja koska juoma on myös alkoholiton, sitä pystyisi nauttimaan myös lasten kanssa.

Riekon marjatilan tarjonnassa oli valmiita joulupakkauksia.

Riekon marjatilan tarjonnassa oli valmiita joulupakkauksia.

Rahaa minulla oli vielä jonkin kerran käytettäväksi, ja päätin ostaa kotiini jonkin paljon tarjolla olevista majoneesipohjaisista tuotteista. Ja kun jo aiemmin varmaan tuli selväksi, että pidän paljon valkosipulin mausta, päädyin ensin vertailemaan eri valkosipulimajoneeseja ja lopulta ostin purkillisen Ruoveden herkun valkosipulimajoneesia. Majoneesi maistui itsetehdyltä ja siinä oli puhtaita makuja, ei lainkaan verrattavissa kaupan hyllystä löytyviin tuotteisiin. Tämäkään ostos ei jäänyt harmittamaan.

Ruoveden herkulla oli tarjottavana monenlaisia sinappeja ja majoneeseja.

Ruoveden herkulla oli tarjottavana monenlaisia sinappeja ja majoneeseja.

Siispä reppu täynnä herkkuja oli mukava lähteä kotiin ja aloittaa joulunodotus. Ensi vuonna uudestaan.

5 tuotetta ja yritystä, joita kannattaa kokeilla:

  1. Valkosipulilla maustettu kylmäsavulohi, Etumies
  2. Marjaglögijuoma, Mantsin Makie
  3. Kuohujuomat, Riekon Marjatila
  4. Talkkuna, Rantalan talakkuna
  5. Leivät ja leivonnaiset, pitopalvelu, Maatilamatkailu Hirvonen

Kurjen tila tuottaa puhdasta ruokaa

Kuljen pitkin Klaus Kurjen historiallista tietä Vesilahdessa. Vaikka syyspäivä on pilvinen, loistaa auringonkukkapelto tien vieressä. Ne kuuluvat Kurjen tilalle, joka pitää tänään lauantaina kesätoria.

Kurjen tila ei ole aivan perinteinen suomalainen maatila. Talot ovat lähellä toisiaan ja ikään kuin ympäröivät pihapiiriä. Tämä kuuluu olevan jonkinlainen ekokylä, mutta mitä se sellainen tarkoittaa?

Ekokylän talot on rakennettu lähelle toisiaan.

Ekokylän talot on rakennettu lähelle toisiaan.

Kylän asukkaisiin kuuluva Ira Hellstén valaisee asiaa. Ekologisuus tulee energiatehokkaasta rakentamisesta, yhteisestä lämpövoimalasta ja ruoantuotannosta. Talojen sijainnille on tehokkuuden lisäksi sosiaalisiakin syitä.

– Kun lähdettiin kylän ideaa kehittelemään, niin haluttiin ihan tietoisesti sellainen melukylän tunnelma. Yhteisöllisyys syntyy arjen kohtaamisista, kun naapuriin törmää väkisinkin kun lähtee ulos, Hellstén kertoo.

Ruoantuotanto on tärkeä osa Kurjen Tilan ekokylän toimintaa. Kurjen tilalla on monipuolisesti erilaisia kasveja, kanoja, suomenlampaita ja kyyttökarjaa. Ira Hellstén vastaa miehensä Arin kanssa Kurjen maatilan toiminnasta ja tuottaa ruokaa koko ekokylän tarpeisiin.

– Siinä etsikkovaiheessa pohdimme, että jos ekokylä ilman ruoantuotantoa, niin se olisi aivan kuin mikä tahansa nukkumalähiö, Hellstén sanoo.

Eläimet ovat tärkeä osa biodynaamisen tilan kiertokulkua.

Eläimet ovat tärkeä osa biodynaamisen tilan kiertokulkua.

Kurjen tilan tuotteet ovat paitsi luomua myös biodynaamisia. Tilalla harjoitettava Rudolf Steinerin oppeihin perustuva biodynaaminen viljely pyrkii hyödyntämään tilan luonnollista kiertoa. Tilan kokoon sopiva karja tuottaa lannoitetta, jota kasvit tarvitsevat. Kun kaikki on tasapainossa, ei tila tarvitse ulkopuolisia ravinteita. Oikealla ajoituksella ja luonnollisten ravinteiden yhdistelmällä  saadaan aikaiseksi ravinteikas maaperä.

– Tehdään huolella komposti, joka on pelloille kuin aarre, Hellstén kertoo.

Kurjen tila ekokylineen on rakennettu historialliseen maalaismaisemaan.

Kurjen tila ekokylineen on rakennettu historialliseen maalaismaisemaan.

Pellot tuottavat enemmän kuin ekokylä tarvitsee. Ira Hellsténin mukaan Kurjen tilan tuotteet myydään lähtökohtaisesti suoraan kuluttajille ilman välikäsiä.

Yksi myyntitavoista on lauantaisin järjestettävä toripäivä, jolloin lähiseudun asukkaat voivat ostaa Kurjen tilan tuotteita. Tänään toripöydälle on koottu satokauden tuotteita eri väreissä. On kurpitsoja, sipuleita, maissia ja vaikka mitä. Näin syksyn puolivälissä satokausi on parhaimmillaan.

Toripöydällä riitti väriä.

Toripöydällä riitti väriä.

Satokausi on syyskuun puolivälissä parhaimmillaan.

Satokausi on syyskuun puolivälissä parhaimmillaan.

Toripäivän aikana palvelee myös ulkoilmakahvila. Tarjolla on muun muassa erikoisreseptillä tehtyä pitsaa. Pitsapohjan päälle on laitettu lehtikaalia, saksanpähkinöitä ja aurajuustoa – herkullinen yhdistelmä!

Herkullisen pitsapalan päällä oli lehtikaalia, saksanpähkinöitä ja aurajuustoa.

Herkullisen pitsapalan päällä oli lehtikaalia, saksanpähkinöitä ja aurajuustoa.

Syön myös omenapiirakkaa, joka eroaa tavallisesta, sillä resepti ei ole aivan perinteinen suomalainen. Omenapiirakan ovat loihtineet Kurjen tilan vapaaehtoistyöntekijät. Tilalla työskentelee kesäisin kansainvälisiä EVS-vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka oppivat työnsä aikana kulttuurista ja biodynaamisesta viljelystä.

Omenapiirakka oli mukavan mehevä. Suomalaiset raaka-aineet ja ulkomaalainen respeti yhdistyvät loistavasti.

Omenapiirakka oli mukavan mehevä. Suomalaiset raaka-aineet ja ulkomaalainen respeti yhdistyvät loistavasti.

Kesätori tarjoaa seudun asukkaille paitsi mahdollisuuden hankkia lähiruokaa, myös hyvän paikan istua kiireettömästi kahvilla ja vaihtaa kuulumiset. Juuri tällaista maaseudun elämän toivoisikin olevan.

 

Yhteystiedot:

Kurjen tila
Rautialantie 419
37470 Vesilahti

Nettisivu

Facebook

Ilmianna parhaat joulunajan ruokamarkkinat

Keski-Euroopan joulumarkkinoilla tuoksuvat kastanjat, omenat ja höyryävä glögi. Millaisista eväistä ovat suomalaiset joulumarkkinat tehty? Lähdimme etsimään ruokamarkkinoita, niitä parhaista parhaita, joissa herkutellaan lähituottajien mausteisilla makkaroilla ja muhevilla joululeivonnaisilla.

Kysyimme vinkkejä ympäri Suomen, mihin kannattaa suunnata hakemaan joulutunnelmaa, hörppäämään kuppi kuumaa ja täyttämään korinsa kotiin viemisillä. Alla olevassa listassa ensiaskeleet, kaikki makoisat markkinat eivät listalta löydy, mutta vinkkaa ja lupaamme täydentää listaa aina aattoiltaan asti. Joulu on vain kerran vuodessa, fiilistellään kunnolla ja herkutellaan huolella!

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, Turku
Suomen virallinen joulukaupunki pullistelee joulumarkkinoita, Vanhan Suurtorin joulumarkkinoita vietetään neljänä viikonloppuna peräkkäin, alkaen 26.11.2016

Jan Karlsgårdin pikkujoulumarkkinat, Kastelholman linna
Ahvenanmaalla pikkujoulumarkkinat ovat iso juttu, perinteinen joulukausi alkaa Jan Karslgårdin tunnelmallisilta markkinoilta. Ei hullumpi paikka glögin tuoksuisille herkkumarkkinoille 26.11.2016

Jouluiset Maan Maut -ruokatapahtuma, Fiskars
Fiskarsin ruukista ei tarvitse lähteä tyhjän korin kanssa pois, tunnelmallinen paikka & hyvät antimet, joulufiilis on taattu, sinne siis 3.-4.12.2016

Maan maut Joulumarkkinat Fiskarsissa 2015. Valokuvaaja: Milla von Konow.

Maan maut Joulumarkkinat Fiskarsissa.

Hakaniemen maalaismarkkinat, Helsinki
Helsingissä Hakaniemen torilla järjestetään maalaismarkkinat aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 10-16. Tarjolla on lukuisten alkutuottajien ja pienten elintarvikealan yritysten ruokaherkkuja. Joulukuun markkinat ovat erityisesti joulumarkkinat, torilla tavataan 4.12.

Porvoon Taidetehtaan joulumarkkinat, Porvoo
Viitisentoista ruokatuottajaa mahtui tänä vuonna mukaan, lähiruoan lisäksi myös lahjatavaroita. Valikoima laadukasta; kalaa, lammasta, leipää, suklaata ja herkullisia säilykkeitä. Bonuksena Hanna Partasen kalakukkoja, kannattaa tehdä hankintoja Porvoon mitalla 9.-10.12.2016

Ahlmanin perinteinen joulutori, Tampere
Yli 40 lähialueen myyjää, tarjolla makeaa ja suolaista jouluherkkua. Myös tunnelmallinen tilapuoti avoinna.
Joulutorilla vipinää klo 10.00 – 16.00.

Joulumarkkinat Rantapromenadilla, Kristiinankaupunki
Kristiinankaupungissa järjestetään useita joulumarkkinoita, mutta 9.-11.12.2016 teemana on ruoka eli tämä kuulostaa lupaavalta!

Malmgårdin joulumarkkinat, Malmgård
Täällä on vipinää, ruokaa läheltä ja oman panimon olutta 10.-11.12.2016

Menneen ajan joulumarkkinat, Lohja
Vanhan kivikirkon kupeessa nenä nappaa glögin tuoksun 10.-11.12.2016

Juonolan joulumarkkinat, Konnevesi
Juonolan tilan joulumarkkinoilla takuulla lähiruokaa, myynnissä erilaisia Juonolan pihvikarjan lihoja- ja lihajalosteita, Konneveden kalan jalosteita, tuoretta lohta ja mätiä paikallisen Taimen Oy:n lohesta, Ruotajärven tilan lampaantaljoja, lisäksi Ilonen Hauki keittää keiton ja Sisustus- ja käsityöliike Hilma ja Onni myy omia tuotteitaan. Tällä tilalla lehmät elää kuulemma ko pellossa – hyvä homma!

Teurastomon joulumarkkinat, Helsinki
Helsinki pullistelee joulumarkkinoita, Teurastomon joulumarkkinat 17.-18.12.2016 valikoitui listallemme, koska sieltä löytyvät Teurastamon omat lähiruokayrittäjät; makkaraa, kahvia, pastaa, leipää, jäätelöä…Kurkkaa kattavampi listaus Helsingin joulu(ruoka)tapahtumista.

Wehmaan joulumarkkinat, Juva
Wehmaan kartanon pihapiiri ja piharakennukset täynnä herkkuja. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös ihana TeaHouse ja Butiken på landet. Ruokaan keskittyneet joulumarkkinat avoinna molempina päivinä 17. – 18.12
klo 12 – 16.

Missä sinä täytät herkkukorisi, vinkkaa & lisäämme listalle!

TallennaTallenna

Tallenna

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Matrocks kuljettaa esteettömästi lähiruoan luokse

Ruokaretkeily on mukavaa, mutta aina ei ole käytössä autoa, eikä julkinen liikennekään kulje jokaiseen maaseudun kohteeseen. Onneksi moneen paikkaan järjestetään kiertoajeluita.

Hämeenkyröläisen Matrocksin yrittäjä Paula Kerola puhuu vapaa-ajan puolesta. Hänen mukaansa vapaa-aika kuuluu kaikille, myös liikuntarajoitteisille.

– Haluamme olla mielekkään vapaa-ajan mahdollistaja, Paula sanoo.

Matrocks tekee lähimatkoja muun muassa erityisryhmille sopivalla bussilla. Myös monet Ruokaretki.fi:n kiertämät paikat ovat Matrocksin kohteita. Haasteena on toisinaan kohteiden esteettömyys. Matrocks tekeekin jatkuvasti esteettömyyskartoituksia löytääkseen matkakohteiksi sopivia paikkoja. Monelta paikalta puuttuu esimerkiksi invavessa, mutta sen Matrocks ratkaisee linja-autonsa invavessalla.

– Sote-asiossa tullaan hyödyntämään entistä enemmän matkailullisia ja kulttuurillisia palveluita, Kerola uskoo.

Matrocks kuljettaa asiakkaansa esteettömästi tilamyymälöiden ja -ravintoloiden luokse. Kuva: Matrocks

Matrocks kuljettaa asiakkaansa esteettömästi tilamyymälöiden ja -ravintoloiden luokse. Kuva: Matrocks

Hän puhuu liikkuvasta päivätoiminnasta. Kun esimerkiksi liikuntarajoitteiset viedään bussikyydillä maatilamatkailukohteeseen, avaa se sellaisia maisemia, joihin muuten ei välttämättä pääsisi.

Esteettömien matkojen lisäksi Matrocks järjestää avoimia matkoja, joille voi osallistua kuka tahansa. Bussi tarjoaa vaivattoman vaihtoehdon päästä kiertämään seudun mielenkiintoisimpiin paikkoihin. Nyt joulun alla Matrocks järjestää esimerkiksi Läheltä laatua lahjaksi -bussiretken, jonka aikana kierretään Suojärven Suklaatilalla, Frantsilan Kehäkukassa ja Mouhijärven Herkkujuustolassa.

– Ruoka on matkoissamme keskiössä. Joko niin, että mennään johonkin ruokapaikkaan, tai sitten käydään lähituottajien luona, Paula Kerola sanoo.

Hän pitää tarinoita tärkeänä osana matkaa. Tiloihin ja yrittäjiin liittyvät tarinat ovat osa lähiruokamatkan kokemusmaailmaa. Paikallinen historia on tärkeässä asemassa myös suosituilla Mallasta & makkaraa -kierroksilla. Joskus niitä tehdään lähialueelle polkupyörällä, toisinaan kauemmaksikin, kuten Kyrö Distilleryyn. Vastikään Matrocks järjesti sahtimatkan Tiltun Makasiinille. Sahtia löytyi kaikista kolmesta ruokalajista, ja historiaan tuli reilu annos matkassa, sillä Hämeenkyrö on tunnetusti sahtialuetta.

Kerola muistuttaa, että bussimatkailu ei ole edes kovin kallista, jos pysytään lähialueella.

– Menemme vaikka maan rajojen ulkopuolelle, mutta jo Pirkanmaalla on kattava tarjonta. Ihan jo ekologisista syistä haluamme suosia lähipalveluita.

Yhteystiedot:

Bussit ja matkat
puh. 040 5544 204
asiakaspalvelu(at)matrocks.fi

Nettisivu

Facebook

Matkan väärti – Kehla Stallcafé Siuntiossa

Kilometreissä lyhyt, mutta tunnelmassa pitkä siirtymä vilinästä maaseudun rauhaan. Siuntion maalaismaisemissa, mutkaisen hiekkatien varrella putkahtaa esiin mahtavan kokoinen tiilinavetta. Olemme perillä Kehla Stallcaféssa. Vuonna 1901 rakennettu jyhkeä rakennus pitää sisällään kahvilan, kokoustilan, juhlasalin ja muurausliikkeen.

Kehla Stallcafe

Syyskuun aurinkoisessa säässä olisi mainiosti voinut nauttia keittolounaan ulkona, lampaankarvojen päällä istuskellen. Pienen kahvilan tunnelmalliset puitteet ja mukava rupattelu paikan emännän, Kati Riesenin kanssa sai meidät kuitenkin istahtamaan sisätiloihin. Porkkana-mangokeitto oli sopivan samettista, sopi hyvin lämpimän syyspäivän tunnelmaan.

Kehla Stallcafe

Paikalla on pitkä historia, Kehlan kartano on muodostettu vuonna 1683, mutta tilan omistajat tunnetaan jo vuodesta 1540 lähtien. Tila ja sen komeat navettarakennukset ovat olleet saman suvun hallussa jo vuodesta 1907.

Ennen toista maailmansotaa karjan lisäksi tallissa oli sekä työhevosia että ratsukoita. Sodan jälkeen kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunta vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä, ja silloin lähtivät myös Kehlan punatiilisen tallirakennuksen asukkaat. Vuokra-ajan päätyttyä hevoset eivät enää talliin palanneet, mutta rakennukset toimivat karjatilana 80-luvun alkuun saakka.

kehla_stallcafe-7

Tilan emäntä Kati on pitänyt tallirakennuksessa kahvilaa ja juhlatiloja jo kuuden vuoden ajan. Katille kahvilanpito on viikonloppujen harrastus, päivätöihin kuuluu työnohjausta, tunnetaitovalmennusta ja eläinavusteista terapiaa. Pari nelijalkaista työntekijää piipahtikin kahvilassa meitä tervehtimässä. Koirien lisäksi eläinavustajina toimivat tilan lampaat ja hevoset.

Sunnuntaivapaalla hänkin.

Sunnuntaivapaalla hänkin.

Kahvilassa on myynnissä tilan omien lampaiden villasta tehtyjä lankoja. Kerät oli hauskasti nimetty tuottajan mukaan, myynnissä on mm. Comon, Loitsun, Blackin ja Laalaan lankoja. Myös lampaan taljoja löytyi, ne eivät ole omien, mutta suomalaisia taljoja kuitenkin. Onneksi ilman nimilappuja…

Kehla Stallcafe

Keittojen ja pienten suolaisten lisäksi Kehla Stallcafé on tunnettu herkuistaan; prinsessatortuista, omenatoscakakuista ja erityisesti munkeista. Niitä tullaan kuulemma hakemaan kaukaakin, ja joskus myydään ei-oota, kuten tänään. Parissa tunnissa tämän päivän munkkivuori oli hävinnyt. Meille maistui hyvin jälkiruoaksi omenapiirakka vaniljavaahdon kera ja kuppi hyvää kahvia.

Kaikki leivotaan täällä itse ja maku on sen mukainen.

Kaikki leivotaan täällä itse ja maku on sen mukainen.

Navettarakennuksen toiselle puolelle on kunnostettu hulppeat juhlatilat, noin 260 neliötä ja istumapaikkoja lähes 200 henkilölle. Tila on remontoitu kauniisti ja paikka on suosittu häiden pitopaikkana. Tunnelmalliset tilat sopivat erinomaisesti häiden tai vaikka 5-kymppisten viettoon. Hyvissä ajoin kannattaa kuitenkin olla liikkeellä, ensi kesän viikonloput on jo varattu! Juhlatila on käytössä vain kesäkaudella ja pitopalvelu järjestyy Kehla Stallcaféen toimesta.

Komeat tilat löytyvät tallirakennuksen toisesta päästä.

Komeat tilat löytyvät tallirakennuksen toisesta päästä. Kuva Tinka Riesen.

Jos ei suunnitelmissa ole omia juhlia, voi osallistua Kehla Stallcafén järjestämiin tapahtumiin. Kalenteriin kannattaa laittaa 8.10. sushi-ilta ja 12.11. lammasmarkkinat. Tulossa myös maalaisjoulumarkkinat ja jazz-ilta.

Auki ympäri vuoden!

Moni mukavista pienistä kahviloista sulkee ovensa sesongin eli kesäkauden jälkeen. Kehla Stallcafén herkuista ja tunnelmasta pääsee nauttimaan ympäri vuoden. Voin vain kuvitella miten mukavalta maistuu lämmin keitto reippaan ulkoilun jälkeen, antaa ulkona räimiä vettä, kaakeliuunissa hehkuu kotoinen lämpö.

Kehla Stallcafe

Talvisin tallin nurkalta lähtee noin 7,5 kilometrin mittainen hiihtolatu, josta pääsee Meikon luontopoluille asti. Kahvilan eteen saa jättää auton hiihtoreissun ajaksi. Hiihtoreissun jälkeen maistuu varmasti vaikka talon juureskeitto tuoreen leivän kera, vadelmajuustokakku tai ne kuuluisat munkit. Kehla Stallcaféessa kannattaa siis käydä ympäri vuoden, avoinna viikonloppuisin la-su klo 11.00 – 16.00.

Yhteystiedot:

Kehla Stallcafé
Niittykyläntie 299
02580 Siuntio I Google-maps

kati.riesen(at)elisanet.fi
puh. 045 635 2841

Nettisivut

Facebook

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ahlmanin tilapuotiin Tampereella kannattaa poiketa ajan kanssa

Ahlmanin tilapuoti Tampereella oli täysin uusi tuttavuus minulle. Myös paikalla aiemmin vierailleiden kannattaa tilapuodissa jälleen piipahtaa, sillä sen toimintaa on uusittu aivan hiljattain.

Koivistonkylän ja Korkinmäen rajalla sijaitsee Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto, jonka alaisuudessa tilapuotikin toimii. Saavuin paikalle melko varhain aamusta, kuten myös kymmenet opiskelijat, joiden kahvihammasta aamutuimaan kolotti.

Kierrellessäni elokuun lopulla yöllisten sateiden jäljiltä vielä kosteassa pihapiirissä, huomasin paikan todella olevan retken arvoinen.

ahlmanin_tilapuoti9

Portti yrttitarhaan ja perinnepihalle.

Kuvankaunis kartanoalue pitää sisällään paitsi tilapuodin, myös ravintolat Kapustan ja Annan, sekä monia muita rakennuksia. Kivenheiton päässä tilapuodista on kaunis yrttitarha, jonka tuoksut syksynkin lähestyessä olivat huumaavat. Yrttitarhaa tutkiessani mielenkiintoni kohdistui opiston ulkoilmaopetustilaan.

Opetustilan infotaulut ovat mielenkiintoista tutkittavaa.

Opetustilan infotaulut ovat mielenkiintoista tutkittavaa.

ahlmanin_tilapuoti11

Opetustilan vieressä on valoisa kasvihuone, jonka tunnelma on hyvin rauhallinen.

Alueelta löytyi myös perheen kanssa paikalle tuleville mielenkiintoisia tietotauluja kysymyksineen, sekä kanoja ja tietenkin lehmiä ihmeteltäväksi.

Oma lukunsa olivat vielä luontoon sijoitetut opiskelijoiden taideteokset, joiden etsiminen sinällään käy jo hauskasta leikistä. Tilan omien lehmien maitotuotteita myödään paitsi tilapuodissa, myös paikallisessa maitobaarissa, josta voi ostaa käsittelemätöntä maitoa.

Tilapuoti löytyy heti alueelle tullessa vasemmalta, mutta se on valitettavan helppo ohittaa vahingossa.

Tilapuoti löytyy heti alueelle tullessa vasemmalta.

Ihasteltuani alueen ulkotiloja palasin takaisin Tilapuodille haastattelemaan työvuorossa olleita Anna Alkiomaata ja Anette Melliniä. Alkiomaa kertoi aloittaneensa opinnot Ahlmanilla vuoden alusta ja päässeensä siihen liittyvien harjoittelujen kautta Tilapuotiin.

– Tämä on siinä mielessä juuri mahtava opiskelupaikka, että pääsee opintojen ohessa oikeisiin töihin, Alkiomaa toteaa.

Ravintolapäällikkö Anette Mellin puolestaan osasi kertoa kattavasti muun muassa paikan historiasta. Vanhin rakennus tilalla on yli 110 vuoden ikäinen, ja sen on testamentannut Suomen talousseuralle kruununvuoti Gabriel Ahlman opetuskäyttöön rahvaan lapsille. Testamenttiin kuului, ettei koulutus olisi keskittynyt pelkästään talouden ja maatalouden hoitoon ja askareisiin, vaan myös lukemiseen ja laskemiseen.

Luonnollisesti testamentista ja sen toimeenpanemisesta neuvoteltiin melko pitkäänkin. Alkuun koulu toimi kiertokouluna, ja ensimmäinen pysyvä koulu perustettiinkin juuri tälle tontille, Seppälän tilalle, vasta vuonna 1904.

Alueen vanhin ja samalla sen päärakennus.

Alueen vanhin ja samalla sen päärakennus.

– Kouluna tämä on hyvin persoonallinen, ja tilana varmaan myös ihan Suomen mittakaavassakin, Mellin kertoo. Kierrän Aregaala-nimisen keittiömestariporukan kanssa ympäri maailmaa opettamassa ravintolakouluissa, ja kyllä tämä tila joka paikassa herättää kiinnostusta.

Mellin jatkaa, että Tilapuoti on avattu alkujaan vuonna 2009. Sen haluttiin tukevan maatalouden elinvoimaisuutta parantamalla pienten tuottajien mahdollisuutta saada tuotteitaan myyntiin. Vaikka lähiruoka onkin jo saavuttanut lähes trendin aseman, ei tämänkaltainen toiminta vielä tuolloin ollut itsestäänselvyys. Nyttemmin lähiruokaan on selvästi liitetty myös eettisyys ja terveellisyys, joiden molempien Mellin korostaa edelleen olevan Tilapuodin merkittäviä kulmakiviä.

Tarjolla on päivittäin tuoretta leipää sekä pullaa. Kuvassa Anette Mellin.

Tarjolla on päivittäin tuoretta leipää sekä pullaa. Kuvassa Anette Mellin.

Kysyessäni Tilapuodin valttia nimenomaan ruokaretken tekemisen suhteen, Anna ja Anette suosittelevat ehdottomasti kokeilemaan paikan lounasta ja vielä mieluummin niin, että ehtii rauhassa katsella ympärilleen ja nauttia hetkestä vielä paikan päällä leivotun pullan ja kahvin kera. Erityisesti tilan juustoja Mellin kehottaa maistamaan, ja ostankin tuliaisiksi kaksi herkutteluun sopivinta.

Koska syksyisin näyttää olevan paljon tarjontaa tapahtumien suhteen, niin kalenteriin voi myös lisätä Ahlmanin perinteiset syysmarkkinat eli Läheltä hyvää -lähiruokatapahtuman 24. syyskuuta 2016. Paikalla on kymmeniä paikallisia tuottajia, ravintolat ovat auki ja luvassa on ohjelmaa myös lapsille!

Yhteystiedot

Ahlmanin Tilapuoti
Hallilantie 24
33820 Tampere
tilapuoti@ahlman.fi
puh 050 995 0096

Aukioloajat voit tarkistaa tilapuodin nettisivuilta.
Nettisivut
Facebook

Kekrin humua Lohjansaaressa

Kekri Lohjansaaressa 2016. Valokuvaaja: Milla von Konow

Perinteet kunniaan! On kutkuttavaa osallistua pakanalliseen juhlaan, Kekriin, Lohjansaaren kauniissa maisemissa. Lohjansaaren kyläyhteisö on virkistänyt ikivanhaa kekkeri-perinnettä. Kolmatta vuotta järjestettävä Kekri kokosi Seurantalon pihamaille runsaasti väkeä ilakoimaan.

Talonpoikaisessa kulttuurissa oli tapana viettää joka syksy Kekriä. Kun työt oli tehty, oli aika juhlia työn hedelmiä. Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa. Runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeää. Niin myös Lohjansaaressa syyskuun 10. päivänä 2016.

Kekri Lohjansaaressa 2016. Valokuvaaja: Milla von Konow

Ennen vanhaanhan syötiin vain lähiruokaa. Onpa hyvä, että nyt myös perinnejuhla Kekri on löydetty uudelleen. Lohjansaaressa riittää maan antimia, jotka kasvavat saaren omalaatuisessa ilmastossa. Lohjansaaressa on pari asteita lämpimämpää, joten erilaiset eksoottisemmatkin hedelmät ja marjat tuottavat satoa: viinirypäleistä karhuvatukkaan. Omenat ovat Lohjan seudun tärkein viljeltävä hedelmä. niinpä Lohjansaaressakin on useita omenatiluksia.

 

Ihana kanelin tuoksu houkutteli torikeittiöön, jossa Krappen omenatilan Samo –omenista valmistettiin omenahyvettä. Lämmin luomukanelilla maustettu omenamörsseli kruunattin vanijakastikkeella ja Mustion myllyn spelttirouheella. Yksinkertaista ja herkullista!

Kekri Lohjansaaressa 2016. Valokuvaaja: Milla von Konow

Takuuvarma torikeittiön lämpimäinen ovat muurinpohjaräiskäleet, joita jonotti hiukopalaksi niin pienet kuin isotkin. Taikina oli valmistettu Mustion luomu Lättyjauhosta. Lohjansaaren seuran tapahtuman järjestäjät pukeutuivat wanhan ajan tyyliin. Myös Kekriin osallistujia kannustettiin tulemaan paikalle henkeen sopivasti sonnustautuneina.

Töttöröö, kaikki kisailemaan parhaimmasta hillosta ja mehusta! Kriteereinä: herkullisuus, ulkonäkö ja lähituotannon raaka-aineet. Raadin yhteenlaskettu mieltymysjärjestys määrittelee mikä voittaa. Erikoisia makuyhdistelmiä hilloissa onkin. Miltä kuulostaa calvados-lakka -hyytelö, minttu-omena -hyytelö tai raparperi-inkiväärihillo?

Yleisökin pääsi maistelemaan taidonnäytteitä. Oma suosikkini oli raparperi-inkiväärihillo, joka sinapinvärisenä ei ollut niinkään silmää hivelevä, mutta maku sitäkin parempi; ihanan täyteläisen kinuskinen. Kisan voitti Merja Ikkelän loihtima Huppelin Hulvaton hillo, jossa oli omenaa, päärynää ja mausteina mm chiliä. Raadissa vaikuttaneet koululaispojat olivat erityisen mieltyneitä hillon pirteään takapotkuun.

Kekri Lohjansaaressa 2016. Valokuvaaja: Milla von Konow

Seurantalon talkootyöllä kunnostetussa salissa tarjoiltiin illallinen. Sen oli loihtinut paikallinen ruoka-guru Yrjö Mensola. Oli ihan luksusta nauttia kolmen ruokalajin paikallista sadonkorjuumenuta pöytiin tarjoiltuna. Alkuruokana oli sienikeittoa, joka kaadettiin kekri-teemaan sopivasti kahvipannusta!

Pääruoan, lihavartaiden ja makoisien uunijuuresten jälkeen tarjoiltiin jälkiruoaksi hienostunutta ruusunmarjavanukasta. Siihen oli käytetty ruusuvettä itse vanukkaaseen ja päälle oli lorautettu ruusunmarjasosetta.

Eipä Kekriä ilman pukkia. Kekripukki kuului perinteisesti syksyn juhlintaan pelottavana oliona. Kansanperinne on täynnä jännittäviä uskomuksia ja olentoja. Lohjansaaren kekripukki on uhkea olkipukki, joka auringon laskiessa viedään järven rantaan kylän väen saattelemana.

Kekri Lohjansaaressa 2016. Valokuvaaja: Milla von Konow

 

Kekri Lohjansaaressa 2016. Valokuvaaja: Milla von KonowVanha satovuosi on päättynyt, onnea uudelle satovuodelle!