Artikkelit

Vappuna juhlitaan roseteilla ja marjasimalla!

Vapun juhlinta on sekoitus useita perinteitä. Muinaissuomalaiset juhlivat toukojuhlaa ja sytyttivät pelloille kokkoja pahojen henkien pois ajamiseksi.

Nimensä vappu on saanut keskiajalta, jolloin 1. toukokuuta vietettiin Valpurgin pyhimykseksi julistamisen päivää. Myöhemmin vappu leimautui työläisten ja ylioppilaiden juhlapäiväksi. Keskeistä kaikelle juhlinnalle jo aikojen alusta lähtien on ollut runsas syöminen ja juominen.

Nykypäivänä suositut vappuherkut sima ja tippaleivät olivat tunnettuja jo 1700-luvun Suomessa. Mitään erityisiä vapun ruokia ne eivät kuitenkaan olleet.  Yleisenä janojuomana tarjottavaa simaa juotiin ympäri vuoden ja tippaleipiä tarjottiin esimerkiksi hautajaisissa ja muissa juhlatilaisuuksissa.

Unholaan jääneet rosetit

Nyt jo hiukan unholaan jääneillä vappuherkuilla roseteilla herkuteltiin sen sijaan yleisesti vappuna jo ainakin 60–70 -luvulla. Ja kannattaa herkutella edelleenkin, sillä ne ovat monen mielestä huomattavasti herkullisempia kuin munkit tai tippaleivät.

Rosetit ovat entistaikojen vappuherkku, joita moni on syönyt lapsuudessaan.

Rosettienkin perinne on varmasti huomattavasti pitempi, sillä resepti löytyy yhdestä suomalaisten keittokirjojen klassikosta, vuonna 1908 ensimmäistä kertaa julkaistusta Kotiruoka-kirjasta.

Rosettien tekemiseen tarvitaan rosettirauta.

Helppoja ja nopeita valmistaa

Mitkä lie olleet rosetin unohduksen syyt, ei se valmistustekniikasta ainakaan ole kiinni. Rosetit ovat nimittäin äärettömän helppoja ja nopeita tehdä; Taikinaa ei tarvitse vaivata, kohotella tai odotella, eikä pyörittelyn kanssa tarvitse pähkäillä kuten munkkien leivonnassa. Rosetteja tehdessä ei tarvitse stressata myöskään pursotuksen ja erilaisten muottien kanssa, kuten tippaleipien valmistuksessa.

Rosettien valmistamiseen ei tarvitse muuta kuin paksupohjainen kattila ja rosettirauta. Nyt vaan kipin kapin mummolan kaappeja koluamaan, ja rosettiraudat kuumiksi! Uusinakin rosettirautoja myyvät useat keittiötarvikeliikkeet.

Rosetit 

3 kananmunaa

2,5 dl kermaa

1 dl sokeria

2.5 dl vehnäjauhoja

2 rkl perunajauhoja

½ tl vaniljasokeria

Rypsiöljyä uppopaistamiseen.

Taikinaan voi lisätä vaniljasokerin sijaan myös aitoa vaniljaa, tai esimerkiksi ripauksen kardemummaa.

Sekoita kananmunat ja sokeri pehmeäksi tahnaksi. Lisää sen jälkeen jauhot ja sekoita kunnes taikina on sileää. Lisää lopuksi kerma, ja sekoita.

Kuumenna öljy kuumaksi (noin 170-180 astetta) paksupohjaisessa kattilassa. Öljy on tarpeeksi kuumaa kun pieni pala leipää ruskistuu nopeasti ja leivänpala ”sihisee” öljyssä.

Kuumenna rosettirautaa ensin öljyssä ja valuta ylimääräinen rasva pois. Jos rauta ei ole tarpeeksi kuuma, jää taikina siihen kiinni. Kiinnijääneen rosetin voi irrottaa raudasta varovasti veitsellä. Varo kuitenkin roiskuttamasta kuumaa öljyä.

Upota sen jälkeen rosettirauta taikinaan raudan yläreunaan asti. Jos rauta uppoaa liian syvälle taikinaan, ei valmis rosetti irtoa raudasta.

Nosta sen jälkeen rauta taikinasta, ja anna taikinan kuivua hetki ennen kuin upotat raudan kuumaan rasvaan. Pidä rautaa kokonaan rasvan alla hetken, ja kun rosetti irtoaa raudasta anna sen paistua kullanruskeaksi.

Nosta valmis rosetti pois öljystä reikäkauhalla ja nosta valumaan talouspaperin päälle. Rosetti on vielä pehmeä tässä vaiheessa, mutta muuttuu kuivuessaan rapeaksi. Koristele jäähtyneet rosetit tomusokerilla.

Koristele jäähtyneet rosetit tomusokerilla.

Uppopaistaminen on oikein tehtynä täysin turvallinen tapa valmistaa ruokaa. Muista kuitenkin, että öljyn sekaan ei saa mennä yhtään vettä, ja jos ylikuumentunut öljy sattuisi syttymään tuleen, ei sammuttamiseen saa käyttää vettä. Sammuta öljypalo sammutuspeitolla tai pienempi palo kattilan kannella.

Rosettien seuraksi sopii mainiosti marjoilla maustettu sima. Punaherukka antaa simalle upean, keväisen värin.

Punaherukka-sitruunasima

6-7 dl punaherukoita

250 gr fariinisokeria

250  gr sokeria

1 sitruunan mehu

4 l vettä

Pikkurillinpään kokoinen pala tuoretta hiivaa

Sokeria ja rusinoita (rusinat voi jättää myös pois)

Kesän kolkuttaessa ovella ja uutta marjasatoa odotellessa voi pakastimeen unohtuneet marjat käyttää mainosti siman valmistukseen. Marjasimaan voi käyttää ihan mitä vain kotimaisia marjoja.

Survo marjat kevyesti rikki. Lisää marjat kattilaan sokereiden kanssa, ja lisää sen jälkeen yksi litra vettä. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hetken.

Ota sen jälkeen kattila pois liedeltä ja lisää loput kolme litraa vettä ja sitruunan mehu. Anna liemen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää sen jälkeen pieneen vesitilkkaan sekoitettu hiiva.

Anna siman käydä huoneenlämmössä noin vuorokauden. Siivilöi sima ja pullota puhtaisiin pulloihin. Lisää jokaiseen pulloon noin yksi teelusikka sokeria ja halutessasi rusinat.

Sulje pullot, mutta älä liian tiukkaan, sillä paine pulloissa kasvaa käymisen jatkuessa. Pane pullot jääkaappiin. Sima on valmista noin 5-7 päivän kuluttua.

 

Kuvat: Hanna-Mari Järvinen ja Iiris Setianto.

Kuvausjärjestelyt: Iiris Setianto.

Rosettien resepti: Kotiruoka, keittokirja kotia ja koulua varten. Otava, 1962. 25. painos.

 

Tatu, Panimo Hiisi

Hiisi vieköön, mitä taitureita! Käsityöläispanimo Hiisi haastaa itsensä jatkuvasti

Panimolla leijaili muheva maltaan tuoksu. Ajattelin tuoretta saaristolaisleipää, joulua, leipomista. Panimomestari Tatu Hiitola oli juuri saanut viikon keitot valmiiksi ja jouti sen ansiosta kanssamme kierrokselle jyväskyläläisessä käsityöläispanimossa.

Hiiden oluttankit

Hiidelle uudet, mutta toisaalta kierrätetyt oluttankit kiiltelivät, lukuisat mallassäkit odottelivat varastossa vuoroaan, pullolaarien ruskeat olutpullot puolestaan valmiiksi kypsynyttä maltaista täytettä ja korkkia kruunukseen. Valmiitakin pullotteita oli luonnollisesti odottamassa siirtymistään oluen ystävien saataville.

Panimo Hiiden olutpulloja

Panimo Hiisi on asettunut mukavasti taloksi uudehkoihin tiloihinsa Jyväskylän Palokankaalle. Muutaman kilometrin päässä sijainnut ensimmäinen panimotila ehti jo käydä pieneksi, mutta täällä ei tila lopu ihan heti kesken. Vuonna 2013 perustettu panimo on neljän osakkaan yritys, joka syntyi intohimosta olueeseen, kuinkas muutenkaan.

Reseptejä kokeilunhaluisilla oluenpanijoilla riittää: panimomestareiden käsien kautta on kulkenut yli 200 erilaista olutta.. Visiittipäivänämme keitettiin erä 452. Toisintoja erissä toki on ja noin pariakymmentä valikoiman olutta tehdään useamman kerran vuodessa. Keskisuomalaisille oluenharrastajille ovat matkan varrella tulleet tutuiksi muun muassa lähiseuduilta nimensä saaneet Palokka-, Keitele-, Suolahti– ja Konginkangas -oluet.

Maltaita Panimo Hiidellä

Vaikka oluiden kaikki raaka-aineet (kuten hiivat ja humalat) eivät kotimaisia olekaan, Hiisi hankkii eräitä ainesosia myös lähiseudulta. Esimerkiksi Lievestuoreen myllyltä tulee panimolle kauran kuorta ja Konneveden myllyltä riihiruista. Joihinkin oluteriin käytetään kotimaista ruismallasta. Erään oluen makuaineena ovat olleet lähileipomon hillomunkit ja paikallisen kahvipaahtimo Papun kahvi istui parahiksi Hippa-oluen makumaailmaan.

Panimolla on mietitty tarkkaan koko tuotantoketjua. Oluenpanosta yli jäävää mäskiä ei heitetä hukkaan, vaan läheinen leipomo käyttää osan mäskistä leipien ja patonkien raaka-aineena. Mäskiä riittää kuitenkin sen verran reippaasti, että pihan punainen pakettiautokin kulkee osittain mäskin voimalla. Läheinen yritys tuottaa mäskistä biopolttoainetta.

Tatu ja Mika, Panimo Hiisi

Vasemmalta oikealle: Tatu Hiitola  ja Mikko Mäkelä

Hiisiläiset kertoivat, että olutreseptien innoitus voi lähteä raaka-aineesta, nimestä tai kiinnostavasta tarinasta. Mikko Mäkelä myönsi, että käsityöläisoluiden paneminen ei ole maailman helpointa hommaa. Panimomestari Tatulla on siis haasteita kyllikseen, jotta lopputuote menisi kohdilleen.

– Joskus joutuu itku kurkussa vääntämään mäskipöntön ääressä. Vaivalloisia tehdään. Halutaan kokeilla ja haastaa itseämme ja tehdä asioita, jotka voi mennä hyvin.  Tai pahasti pieleen!

Entä millaista oli siirtyä harrastuksesta ja kotioluiden valmistuksesta tällaiseen mittakaavaan? – Aika ihmeellistä ja hienoa, hymyili Tatu.

Mikolle on erityisen tärkeää käsityöläispanimon vapaus.

Pirunpelto, Hiisi

Kiinnostusta Hiiden tuotteisiin on osoitettu myös ulkomailta, mutta jyväskyläläisoluita kulkee toistaiseksi Suomen ulkopuolelle vain matkailijoiden mukana. Pienpanimon kapasiteetti ei kaikkeen riitä, vaikka tuotanto onkin toistaiseksi liki tuplaantunut joka vuosi. Aloitusvuonna 2013 panimosta lähti ulos 30,000 litraa olutta, vuonna 2016 jo noin 180,000 litraa.

Maisteluoluita

Vierailun päätteeksi siirryimme keittiön puolelle, missä maistelimme läksiäisiksi siemaukset muutamaa erityyppistä olutta. Sitruksinen Citra IPA Frisco Disco ja hempeän pinkillä etiketillä varustettu IPA Tuff  jäivät minun makumaisemassani kakkosiksi uutukaiselle Pirunpelto-kivibockille. Viimeisenä odotti täyteläisin tuote, joka ei ole mitään janojuomaa:  9,5-prosenttinen tummanpuhuva, lempeän voimakas, Donut Islandin kanssa yhteistyössä tehty Musta Munkki (jonka valmistuksessa on käytetty vadelmamunkkeja!) oli loistava päätös pienpanimovierailulle.

 

Hiiden tuotteita löytyy hyvän olutvalikoiman omaavista ruokakaupoista sekä Alkosta.

Panimo Hiiden kotisivut

Tallenna

Pien on kauppa, josta löytyy isosti suomalaisia pienpanimoiden oluita

Kokoaan suurempi olutkauppa Pien löytyy aivan Helsingin ytimestä, Ateneuminkujalta. Pien on melko uusi tulokas, avattu elokuussa 2016 eli vasta runsas kaksi kuukautta toimintaa takana. Mutta kaikesta huomaa, että tänne on tultu jäädäkseen, ja suunnitelmia uusien pienten olutpuotien perustamiseen on jo vireillä. Hyvä niin, me kotimaisten pienpanimoiden oluen ystävät riemuitsemme.  pien-ikkunaPien syntyi kahden kaverin ideasta. Erkki Häme on paikan siideriasiantuntija ja Tuomas Kokkonen taitaa oluet. Kauppiaiden tavoitteena on, että jokainen suomalainen pienpanimon tuottama kauppavahvuinen (4,7 %) olut ja siideri löytyy valikoimasta. Tilanne näyttää hyvältä jo nyt.

pien

Myymälän  hyllyiltä löytyy noin 185 erilaista kotimaista olutta ja lisäksi noin 70 ulkomaista sorttia. Valikoimassa on myös alkoholittomia vaihtoehtoja. Pien on myös siitä hauska kauppa, että valikoima vaihtuu tiheään. Osa pienpanimoista pystyy tuottamaan jatkuvasti tuotteitaan myyntiin, osa vain satunnaisesti koska tuotantomäärät ovat pieniä.

pien-14Pienpanimolle Pien on hyvä yhteistyökumppani, koska tänne voi tuottaa pieniäkin eriä myyntiin, toisin kuin suuriin kauppaketjuihin, jotka vaativat suuret tuotantovolyymit ja useimmiten myös valtakunnallisen jakelun. Pien on puoti, josta löytyy myös niitä kotimaisten pienpanimoiden helmiä, joihin ei muuten törmää kuin korkeintaan kyseisen panimopaikkakunnan lähimyymälöissä.

pien-12Kaikilla pienpanimoilla on tarina kerrottavana; tekijöidensä, paikkakunnan tai historiasta ammentava.  Savonlinnalaisen Mustan Virran Panimon tarina kumpuaa Olavinlinnan historiasta ja myyteistä, keskiaikaisista puupiirroksista, linnan historian esineistöstä, aseista sekä heraldiikasta. Tarinoiden taustoittamisessa tehdään yhteistyötä Suomen Kansallismuseon Suomen keskiaikaisista linnoista vastaavan intendentin kanssa. Olavinlinnan syntysijoista ponnistaa panimon suosituin olut, perinteinen Pale Ale St. Olaf, Pyhän Olavin nimikko-olut. St. Olaf on muuten tällä hetkellä Pien-puodin kysytyin olut.

Ipa vai Apa? Pintahiivaoluet maistuvat nyt suomalaisille. Ipa eli Indian Pale ale -oluet ovat väriltään vaaleita ja raikkaasti humaloituja. Nimensä mukaisesti niitä kuljetettiin Isosta-Britanniasta Intiaan jo 1700-luvulla. Apa on Ipan amerikkalainen serkku eli American Pale ale. Molemmille on ominaista hiukan vahvempi humalointi, sitrushedelmäisyys ja kukkaisuus. Mutta vivahteita löytyy eli maistella täytyy.

pien-4

Sveitsiläinen pariskunta löysi hyllystä iltakaljat.

Suomalaisten pienpanimoiden tarjontaan tuli tutustumaan myös matkailijakaksikko Sveitsissä. Lappia oli kierretty viikon verran, ja nyt oli aika nauttia Helsingin tarjonnasta. Hyllyvalikoima kirvoitti ihastuneita kommentteja. Hyvä Suomi!

pien-2

Vääksyläisen Kanavan Panimon uutuustuote Uitto Pale Ale on juuri saapunut, seuralaisena Toivo ja Sulku.

Pien on paitsi kotimaisten pienpanimoiden runsaudensarvi, myös olutasiantuntija omassa luokassaan. Saimme kuulla, että juuri nyt nousussa ovat hapanoluet ja saisonit.

Saisonit ovat perinteisesti hiilihappoisia ja hedelmäisiä, mausteisia ja jopa hieman pippurisia oluita. Saisonit ovat alunperin Belgian ranskankieliseltä Vallonian alueelta kotoisin olevia kausioluita. Pintahiivaolueiden tyyppisen humaloinnin sijaan saisonien maut syntyivät villihiivoista, ohran lisäksi vaikkapa vehnästä ja speltistä, sekä inkiväärin, korianterin ja tähtianiksen kaltaisista mausteista ja hedelmistä. Kuulostaa hyvältä ja tähän hetkeen mukavan talvisilta.

Hapanolut eli sour ale kasvattaa myös suosiotaan. Jos ei hapanoluiden maku ole maistelijalle helpoimmasta päästä, myös niiden valmistus on vaativaa. Niiden maun salaisuus on villihiivoissa ja bakteereissa. Hapanoluen käyminen kestää kauan, kuukausia. Eikä ne valmiita ole heti silloinkaan, kypsymiseen vaaditaan aikaa vähintään saman verran. Mielenkiintoisia epeleitä, näistä päätimme ottaa paremmin selvää ja suuntaamme lähitulevaisuudessa suomalaisten hapanoluiden lähteille, pysy kuulolla.

pien-11Kun omat suosikit ovat löytyneet, ei täältä tarvitse lähteä pois tylsän muovikassin kanssa. Olut pakataan paperikassiin tai juuttikankaasta valmistettuun ”siksariin”. Aika mukava lahjaidea kerätä kokoon vaikka kuuden oluen maistiaissetti.

pien-6Oluiden lisäksi myymälässä on kauppavahvuuksisia kotimaisia siidereitä, joita täydentää joukko ulkomaisia makuja. Pien on satsannut myös limonaadeihin, tarjolla on muikea valikoima sekä kotimaisia että ulkomaisia limuherkkuja.

pien-5

Juomien lisäksi löytyy valikoituja, lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Oluen kanssa sopivien naposteluherkkujen lisäksi myynnissä on jauhoja, mausteita, kuivalihaa, suklaata – monenlaista.

pien-7

pien-9

Ateneuminkujalla kävelykadulla on mukava pistäytyä olutostoksille.

Mukava tuttavuus tämä Pien, tänne tulee varmasti suunnattua askeleensa toistekin. Erityiskiitos Annille osaavasta opastuksesta kotimaisten pienpanimoiden oluiden saloihin, makuvivahteisiin ja ruokavinkkeihin. Oluttietoisuutemme kasvoi suurin harppauksin.

Yhteystiedot:

Pien
Ateneuminkuja
00100 Helsinki
puh. 050 4123 323
asiakaspalvelu@pien.fi

Avoinna ma-la 10.00 – 20.00
Nettisivut
Facebook

Google maps

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna