Artikkelit

19 vinkkiä herkkusuiselle retkeilijälle: nämä maut ja paikat pitää kokea reissulla Kaakkois-Suomessa

Kaakkois-Suomessa matkaaja kohtaa maamme jylhän ja erämaisen luonnon, nauttien samalla mitä mainioimmista palveluista. Vain lyhyen matkan päässä Helsingistä voit kokea koskien kuohunnan ja metsien huminan, nauttien samalla herkullisista paikallisista ruuista ja juomista, suloisien kahviloiden tunnelmasta ja erinomaisien ravintoloiden tarjonnasta. Kokosimme vinkkilistan 15 kohteesta tai paikallisherkusta, jotka jokaisen Kaakkois-Suomeen matkaavan kannattaa ehdottomasti kokea!

1. Keisarinmajan Kahvilan pannukakku on maailman parasta

📌 Osoite: Keisarinmajantie, Kotka
ℹ Kotisivut (Facebook)

Vuonna 1889 Venäjän keisari Aleksanteri III rakennutti Langinkosken kauniisiin maisemiin kalastusmajan, tai pikemminkin tyylikkään huvilan, jossa keisarillinen perhe seurueineen vietti huolettomia kesäpäiviä. Nykyään löydät täältä ihanan Keisarinmajan Kahvilan, jonka pannukakun kerrotaan olevan maailman parasta.

Kuva: Sari Selkälä

2. Suloinen kahvila keltaisessa talossa – upea maisema Langinkoskelle

📌 Osoite: Keisarinmajantie, Kotka
ℹ Kotisivut (Facebook)

Keltainen kahvila Langinkosken rannalla toimi aikoinaan keisarillisen kalastusmajan vahtimestarin ja hänen perheensä asuntona. Kahvilan terassilta on kauniit näkymät alas Langinkoskelle. Kahvilassa on monta viihtyisää soppea, jonne voi istahtaa nauttimaan maisemista ja kahvilan antimista. Tarjolla on päivittäin myös lounasta!

Kuva: Sari Selkälä

3. Kymen Paviljonki: ruokaa, yrttejä, kotieläimiä ja koskimaisemia

📌 Helsingintie 408, Kuusankoski
ℹ Kotisivut

Keskeistä kuutostietä matkatessa on monta hyvää syytä pysähtyä Kymen Paviljonkiin. Täältä saat hyvän lounaan, ja paikka on viihtyisä pienen virkistystauon viettämiseen. Kävele alas Kymijoen rantaan, nauti kotieläimien seurasta ja tutustu ihanaan yrttipuutarhaan, josta saat poimia yrttejä myös ruoka-annokseesi.

Kuva: Sari Selkälä

4. Nauti retkinuotion tunnelmasta: tulistele Repoveden kansallispuistossa

📌 Riippusillantie 55, Kouvola
ℹ Kotisivut

Repoveden jylhästä kansallispuistosta löytyy monenmonta komeaa taukopaikkaa, joissa voi nauttia eväistä ja luonnon kauneudesta. Taukopaikkojen nuotiokehillä saa tulistella, kunhan metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Luonnon helmassa valmistuu helposti vaikka mehevä hodari omaan makuun sopivilla täytteillä.

Kuva: Tomi Pohja

5. RepoTassun kautta Repoveden kansallispuistoon

📌 Riippusillantie 55, Kouvola
ℹ Kotisivut (Facebook)

RepoTassu on mainio kioski Repoveden kansallispuiston portilla, Lapinsalmen sisääntulossa. Näppärä sijainti tekee RepoTassusta helpon kohteen poiketa vaikka mennen tullen, ja hintataso on kohtuullinen. Lounaan ja kahvin lisäksi RepoTassusta löytyy myös muita virvokkeita. Lisäksi jopa kanoottien varaaminen onnistuu kioskin kautta.

Kuva: Tomi Pohja

6. Orilammen Maja tarjoaa majoitusta ja mainiota ruokaa

📌 Voikoskentie 138, Hillosensalmi
ℹ Kotisivut

Orilammen Maja on Repoveden alueen legenda. Orilammen Maja on perheyritys, joka vuosien saatossa on kasvanut kokonaiseksi lomakyläksi mitä kauneimmassa maisemassa järven rannalla. Täällä herkuttelet itsesi todella kylläiseksi ja nautit samalla luonnon rauhasta. Tämä paikka kannattaa ehdottomasti ottaa ohjelmaan esimerkiksi, kun vierailet Repoveden kansallispuistossa!

Kuva: Tomi Pohja

7. Historiallinen linnoitussaari: Fort Elisabeth ja Ravintola Vaakku

📌 Varissaari, Kotka
ℹ Kotisivut

Vanha merilinnoitus Fort Elisabeth tunnetaan myös Varissaarena, ja se on suosittu retki- ja ulkoilukohde Kotkassa. Yhteysalus Klippan liikennöi kesä-elokuussa saareen Sapokasta, Kotkan kantasatamasta. Varissaaren linnoitus valmistui 1796 ja se nimettiin Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnan mukaan. Linnoitus tuhoutui Krimin sodassa, mutta muistoja ja maamerkkejä historiasta saarella on paljon. Ravintola Vaakun mottona on fun dining.

Kuva: Sari Selkälä

8. Linnoitusravintola Kamussa koet Haminan huikean historian

📌 Raatihuoneenkatu 12, Hamina
ℹ Kotisivut

Haminan linnoitus on yksi harvoista niin sanotuista ympyrälinnoituksista Suomessa. Sen esikuvana on toiminut Palmovan kaupunki Pohjois-Italiassa, ja se on lajityyppinsä harvinaisuus. Muhkeita linnoituksia Haminaan ovat rakentaneet niin ruotsalaiset kuin venäläiset. Haminan Bastionissa, linnoituksen uumenissa, palvelee Ravintola Kamu, jonka herkkuja kannattaa ehdottomasti käydä Haminan-reissulla nautiskelemassa.

Kuva: Julius Koskela

9. Anjalan Kartano lumoaa Ankkapurhan jylhissä koskimaisemissa

📌 Ankkapurhantie 15, Anjala
ℹ Kotisivut

Ankkapurha on muinaissuomalainen nimi Kymijoen suurimmalle koskelle. Koski on sittemmin valjastettu tuottamaan vesivoimaa, mutta Anjalan Kartanon miljöö kosken kupeessa on ehdottomasti yhä kokemisen arvoinen. Alueella on luontopolkuja, ja kaikkia kävijöitä halutaan kannustaa luonnosta nauttimiseen. Anjalassa kannattaa herkkusuiden suunnata Makasiinikahvilan huomaan nautiskelemaan vaikkapa kakkukahvit.

Kuva: Julius Koskela

10. Salmiakkicheddaria ja vetyautoja Kirjokiven kartanolla

📌 Rudolf Elvingintie 109, Vuohijärvi
ℹ Kotisivut

Idyllinen Kirjokiven kartano miljöineen on nähtävyys jo itsessään, ja paikalla saa myös vatsansa täyteen mitä mainioimpia makuja. Miltä kuulostaisi vaikkapa salmiakkicheddar? Kirjokiven kartano on osa Woikoski Feeling -elämyskeidasta. Paikan erikoisuus on automuseo, jonka ajoneuvot kertovat jotain Woikosken ja koko Suomen historiasta.

Woikosken ruukki. Kuva: Julius Koskela

11. Mitkä ihmeen Vety ja Atomi? Maista Lappeenrannan erikoisuudet

📌 Lappeenranta

Vety ja Atomi ovat jo vallan legendaariseen maineeseen nousseet erikoisuudet Lappeenrannasta. Nämä paikallisherkut löydät nakkikioskeilta, ja ne suositellaan syömään lappeenrantalaisesta kaupunkimiljööstä samalla rennosti nauttien. Suomalaisittain kyytipoikana voi juoda tietenkin maitoa. Vety on laadukas lihapiirakka, jonka täytteenä on joko kinkkua tai kananmunaa. Atomin täytteenä on näitä molempia.

Atomi ja lasi maitoa. Kuva: Julius Koskela

12. Särä on suomalainen ruoka, jolla on tuhatvuotinen historia

ℹ Säräpirtti Kippurasarven kotisivut

Särä on vanhin tunnettu ruokalaji Suomessa, ja sen historia tiedetään ainakin tuhatvuotiseksi. Särä nimi tulee puukaukalosta, jonka päällä lampaanviulut ja perunat kypsytetään. Valmiissa annoksessa lihat makaavat perunapedillä ja ne tarjoillaan rieskan sekä kotikaljan kera. Näyttää aika todella hyvältä, vai mitä?

Kuva: Julius Koskela

13. Suussa sulavaa savulohta Lohelassa

📌 Karjalantie 372, Puntala
ℹ Kotisivut

Saako täältä peräti koko maailman parhainta savulohta? Kannattaa testata itse. Moni hakee Lohelan savukalaa mukaansa pidemmänkin matkan takaa, tai herkuttelee rauhassa paikan päällä. Suloisessa myymälässä on myynnissä paljon muutakin mukavaa, matkaajalle mieluista herkkua ja muistoa.

Kuva: Julius Koskela

14. Korpikeitaalla pääset kalastamaan ja tapaamaan eläimiä

📌  Vesikkolantie 415, Joutseno
ℹ Kotisivut

Korpikeitaalla pääset onkimaan ja savustamaan lohesi itse. Paikka on mitä mainioin valinta mukavaa puuhaa ja elämyksiä kaipaavalle lapsiperheelle. Lohien lisäksi täällä voi tutustua erilaisiin kotieläimiin, jopa alpakkaan ja riikinkukkoon.

Korpikeitaan alpakka. Kuva: Julius Koskela.

15. Pulsan asema on somettajien paratiisi

📌 Pulsan Aseman tie 21, Pulsa
ℹ Kotisivut

Pulsan Asema on vanhaan asemarakennukseen entisöity kahvila, kodin sisustustuskauppa ja aamiasmajoitus. Asema sisutuksineen on todella kuvauksellinen: tällainen paikka ei voi syntyä muuten kuin suuresta intohimosta. Media- ja somehuomio on ansaittu, tämä paikka kannattaa käydä kokemassa itse!

Kuva: Julius Koskela

16. Konditoria Huovila – jos muumimammalla olisi kahvila…

📌 Fredrikinkatu 1, Hamina
ℹ Kotisivut

Haminan kauniissa katukuvassa kannattaa ehdottomasti piipahtaa Konditoria Huovilaan. Värikkäät kakut, yltäkylläinen pullatiski ja vaalean raikas sisustus tuovat mieleen lapsuuden väritetyt muumikirjat. Tämä kahvila on osa Haminan katukuvaa, ja sen toiminta jatkuu nyt jo kolmannessa sukupolvessa. Maista täällä ainakin ihanaa kruunuviineriä!

Kuva: Julius Koskela

17. Tutustu kuuluisaan Ylämaan spektroliittiin Korupirtillä

📌  Kivikyläntie 7, Ylämaa
ℹ Kotisivut

Spektroliitti on tumma, valossa sinertävänä ja kullankeltaisena hohtava korukivi. Korupirtti tarjoiluineen toimii hyvänä tukikohtana kaikille mainareille. Korupirtin vieressä sijaitsee kaivosmuseo, ja myös itse kaivokselle on mahdollista päästä käymään.

Ylämaan spektroliittia. Kuva: Julius Koskela

18. Mustilan Arboretumin satumetsä ja Mustilaviini

📌 Mustilan Puistotie 21, Elimäki
ℹ Kotisivut

Suomalaiset marjat ja hedelmät ovat tunnetusti varsinaista superfoodia, mutta tiesitkö, että niistä valmistetaan jopa viiniä? Mustilan viinipuoti ja ihastuttava puutarhamyymälä löytyvät läheltä Kouvolaa. Viinpuodissa poikkeamisen ohessa voit lähteä kävelylle todelliseen satumetsään, Mustilan Arboretumiin.

Kuva: Milla von Konow

19. Viini Verla

📌 Salonsaarentie 127, Verla
ℹ Kotisivut

Idyllinen Verlan ruukkikylä on Unescon maailmanperintökohde. Vanhan puuhiomon ja pahvitehtaan pittoreskit ruukkirakennukset ovat kuin aikamatka menneeseen, ja miljöö on todella kaunis ja kuvauksellinen. Täällä vieraillessa kannattaa poiketa Viiniverlassa, jonka valikoimaan kuuluu viinien ja kuohuvien lisäksi useita marjalikööreitä ja pöytäviinejä sekä väkeviä alkoholijuomia.

Kuva: Milla von Konow

Tämä artikkeli kuuluu laajempaan Kaakkois-Suomen ruokakohteita esittelevään sarjaan, jonka tavoitteena on nostaa esille hienojen luontokohteiden läheisyydestä löytyviä ruokapalveluita. Juttusarjan avulla jokainen voisi löytää sen juuri itselleen parhaan ratkaisun reissussa ruokailuun, oli se sitten trangialla kokkailu, valmiiseen pöytään istuminen tai mitä tahansa siltä väliltä.

Lue myös juttusarjan aiemmat osat

Kolme maukasta vinkkiä retkeilijälle: nämä herkkuhetket kannattaa Repoveden-reissulla ehdottomasti kokea

Makuja Kymijoen rannoilla: Keisarinmajan Kahvila ja Kymen Paviljonki

Kotkan saariin seilataan tuurilla: Fort Elisabeth eli Varissaari

Ikivanhoja ja vähän uudempia ruokaperinteitä Itä-Suomessa: esittelyssä vety, atomi ja särä

Herkuttele suussa sulavalla savulohella kutostien varrella: näistä taukopaikoista ei kannata ajaa ohi!

Kahvilaelämää kaakossa: kolme kohdehelmeä, joihin kannattaa poiketa kauempaakin

Kahvilaelämää kaakossa: kolme kohdehelmeä, joihin kannattaa poiketa kauempaakin

Yhteistyössä Visit Kotka-Hamina, GoSaimaa ja Visit Kouvola

Artikkeli: Julius Koskela

Myönnän olevani hieman kahvinörtti. Lempiasiani aamuisin on ehdottomasti maukas latte. Toisen sijan saa se tuoksu, joka kahvimyllystäni nousee puruja jauhaessani. Nulla vitae sine capulus – ilman kahvia ei ole elämää.

Olin aiemmin saapunut Haminaan ja päässyt ihmettelemään kaupungin merkillistä muotoa. Moni ei ehkä tätä tiedäkään, mutta Haminan kaupunki on nähtävyys jo itsessään: sen asemakaava on muodoltaan ympyrämäinen, ja kyseessä onkin yksi harvinaisista ympyrälinnoituksista. Haminan esikuva löytyy Italiasta, Palmovan kaupungista. Suomessa on yleensä suosittu ruutuasemakaavaa, ja renessanssiajan kaupunki-ihanteen mukaisesti rakennettu pyöreä Hamina on oikea harvinaisuus.

Mutta mitä tämän harvinaisuuden katukuvaan oikein kuuluu? Päätän käydä tarkastamassa paikallisen kahvilakulttuurin ja tutustua myös muihin Kaakkois-Suomen hieman erikoisempiin kahvilakohteisiin, joissa retkeilijän kannattaa ehdottomasti poiketa sammuttelemassa kahvin- ja makeanhimoa.

Jos muumimammalla olisi kahvila – Konditoria Huovila, Hamina

📌 Fredrikinkatu 1, Hamina
ℹ Kotisivut

Syötyäni herkullisen lounaan Haminassa, haluan hieman kävellä kaupungin pastellinsävyisessä keskustassa ja nauttia pullakahvit. Kahvipaikaksi on valikoitunut Haminassa tunnettu ja perinteikäs Konditoria Huovila.

Sisään astuessa aistii heti perinteisen kahvilan tunnelman. Värikkäät kakut, yltäkylläinen pullatiski ja vaalean raikas sisustus tuovat mieleen lapsuuden väritetyt muumikirjat.

Pullavalikoima on niin runsas, että minun on pakko pyytää apua valintaani tiskin takaa. Kysyn, mikä on Huovilan suosituin leivos, ja vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Pullavalikoiman kuningas on tietenkin kruunuviineri. Hieman kirpakka ja keskeltä täynnä pehmeää kermavaahtoa, kruunuviineri on sanan varsinaisessa merkityksessä, suussa sulava (ja samalla vähän hankala tällaiselle viiksekkäälle miehelle).

Kahvin ja viinerien lisäksi Huovilassa tehdään paljon kakkuja. Minulle kerrotaan, että kakut nauttivat eritysasemaa haminalaisessa kulttuurissa. Esimerkkinä elämme elokuun puoliväliä, ja monella on juuri alkanut koulu tai työt. Tämä tarkoittaa välitöntä piikkiä kakkumarkkinoilla, sillä Haminassa on tapana viedä ensimmäisenä työpäivänä paikalle kakku. Pohdin, että tämä saattaa tarkoittaa jopa useampia kakkuja samalle päivälle! Myös nimipäivälle asetetaan Haminassa suurempi painoarvo kuin yleisesti. Taidanpa muistuttaa itsekin perhettäni seuraavana nimipäivänäni, että mihin on unohtunut kakkukahvit!

Huovilan perheen konditoriasta on tullut vuosien saatossa lähtemätön osa Haminan katukuvaa. Kahvila on perustettu vuonna 1966, ja toiminta jatkuu jo kolmannessa sukupolvessa. Tarkoitus on jatkaa hommaa samaan malliin pullaa ja kakkuja leipoen, sillä paikan on löytänyt myös nuoriso ja sen suosio jatkuu vuosikymmenestä toiseen. Suosittelen lämpimästi piipahtamaan Huovilassa!

Kuuluisa Ylämaan spektroliitti – Suomen merkittävin korukivi

📌 Kivikyläntie 7, Ylämaa
ℹ Kotisivut

Seuraava kohde löytyy paljon idempää, Ylämaalta, noin 40 kilometriä Lappeenrannasta etelään. Korupirtti on muuten tyypillinen huoltoaseman ja lounaskahvilan yhdistelmä, mutta tälle alueelle ihmisiä vetää muukin kuin pelkkä kahvi. Täältä löytyvät nimittäin Ylämaan kuuluisat spektroliittikaivokset.

Spektroliitti on tumma, valossa sinertävänä ja kullankeltaisena hohtava korukivi. Nimi ’spektroliitti’ on itse asiassa kaupallinen nimitys, eräänlainen kivibrändi. Todellisuudessa kyse on ”labradoriitti-plagioklaasimaasälvästä”. Kuka nimeää kivilajeja? Jokin järki tähän touhuun!

Suomessa ja nimenomaan täällä Etelä-Karjalan Ylämaalla esiintyvää muotoa kutsutaan siis spektroliitiksi, ja se on määrältään sekä liikevaihdoltaan Suomen merkittävin korukivi. Ajatella, että tämä aarre löydettiin täysin sattumalta 1940-luvulla!

Ylämaalle tullaan siis nimenomaan spektroliitin ja kaivoskulttuurin perässä. Korupirtin vieressä sijaitsee kaivosmuseo, ja myös itse kaivokselle on mahdollista päästä käymään. Korupirtti toimii hyvänä tukikohtana kaikille mainareille, ja jos hakkua pääsee heiluttamaan, varmasti myös nälkä yllättää! Silloin apu löytyy Korupirtin lounas- tai pikkupurtavatiskiltä.

Pulsan asema on piilotettu helmi

📌 Pulsan Aseman tie 21, Pulsa
ℹ Kotisivut

Viimeinen kohteeni on Pulsan Asema, vanhaan asemarakennukseen entisöity kahvila, sisustustuskauppa ja aamiasmajoitus. Rohkeutta ei ainakaan puutu Pulsan perustajalta Petra Karjalaiselta ja hänen perheeltään. Moni pitäisi liiketoiminnan perustamista Pulsaan vähintäänkin haasteellisena paikan syrjäisen sijainnin takia. Karjalaisten käsissä tämä vuonna 1869 rakennettu asemarakennus on kuitenkin herännyt uudelleen henkiin.

Saapuessani Aseman pihaan kiinnitän heti huomiota miltei täynnä olevaan parkkipaikkaan. Olen itse paikalla muutamaa minuuttia avaamisen jälkeen sunnuntaina, mutta en ole ensimmäinen. Astuessani sisään kuulen kotoisan puheensorinan ja kahvikuppien kilinän jo ovelta. Paikka on melkein täynnä, ja lisää ihmisiä lappaa sisään jatkuvasti. Vieraita saapuu selvästi myös kauempaa, ja henkilökunta palvelee asiakkaita sujuvasti usealla eri kielellä.

Istun ikkunapöytään ja tilaan neljän juuston piirakan sekä limonadin. Piirakka on juustoisan mehevää, päällimmäisenä maistuvat feta ja kirsikkatomaatit. Varmasti moni on tullut tänne toipumaan edellisen illan riennoista Lappeenrannassa, ja tähän tarkoitukseen juustoisat piirakat ja lämpimät pullat ovat omiaan.

Kaikki Pulsassa vaikuttaa rustiikilta, mutta huolitellulta ja harkitulta. Jopa tilaamani Fentimansin Rose-limonaadi sopii paikan ilmeeseen miltei liian hyvin. Tila, kalusteet, värit ja tuotteet luovat yhdessä kokonaisuuden, joka varmasti löytää tiensä monen naistenlehden ja sistustublogin sivuille. Monissa pöydissä kuvataan Instagramiin. Tällainen paikka ei voi syntyä muuten kuin suuresta intohimosta, ja ansaittu mediahuomio ja somesuosio on tehnyt siitä kukoistavaa liiketoimintaa.

Pulsassa näkyy yhden perheen unelman toteutuminen ja siitä syntyvä ilo, joka paistaa sekä asiakkaiden että henkilökunnan kasvoilta.

Jos liikut Kaakon suunnalla kesäaikaan, on ehdottomasti poikkeamisen arvoinen myös Kesäkahvila Kiessi. Kahvila toimii Harjun oppimiskeskuksen vanhassa, idyllisessä viljamakasiinissa tarjoillen makeaa ja pikkusuolaista sekä erilaisia kahveja. Kiessi on auki kesäisin säännöllisesti ja muulloin tilauksesta. Katso tarkemmat, ajantasaiset tiedot Kiessin Facebook-sivuilta.  

Tämä artikkeli kuuluu laajempaan Kaakkois-Suomen ruokakohteita esittelevään sarjaan, jonka tavoitteena on nostaa esille hienojen luontokohteiden läheisyydestä löytyviä ruokapalveluita. Juttusarjan avulla jokainen voisi löytää sen juuri itselleen parhaan ratkaisun reissussa ruokailuun, oli se sitten trangialla kokkailu, valmiiseen pöytään istuminen tai mitä tahansa siltä väliltä.

Juttu julkaistu aiemmin Retkipaikka.fi-sivustolla.

Lue myös juttusarjan aiemmat osat

Kolme maukasta vinkkiä retkeilijälle: nämä herkkuhetket kannattaa Repoveden-reissulla ehdottomasti kokea

Makuja Kymijoen rannoilla: Keisarinmajan Kahvila ja Kymen Paviljonki

Kotkan saariin seilataan tuurilla: Fort Elisabeth eli Varissaari

Ikivanhoja ja vähän uudempia ruokaperinteitä Itä-Suomessa: esittelyssä vety, atomi ja särä

Herkuttele suussa sulavalla savulohella kutostien varrella: näistä taukopaikoista ei kannata ajaa ohi!

Salmiakkicheddaria, silakkaa ja ihmeellisiä tarinoita menneestä: makuantropologinen matka Kymenlaaksoon

Yhteistyössä Visit Kotka-Hamina ja Visit Kouvola

Artikkeli: Julius Koskela

Matkaan Kakkois-Suomeen ja Kymenlaakson maisemiin, tarkoituksenani maistaa alueen perinteisiä makuja ja tutustua sen värikkääseen historiaan. En vielä tiedäkään, millaiseen seikkailuun olen ryhtynyt. Löydän historiallisen Haminan linnoitukset, tutustun Ankkapurhan kartanon värikkääseen menneisyyteen ja matkustan Repoveden maisemiin Kirjokiven kartanolle, jossa näen muun muassa vetyauton ja opin Suomen teollistumisen historiaa.

On aurinkoinen elokuun puolivälin aamupäivä, kun matkaan kohti historiallista Haminan kaupunkia Kaakkois-Suomessa.  Pääkaupunkiseutulaisena asun vain vajaan parin tunnin ajomatkan päässä, mutta häpeäkseni on myönnettävä, etten ole ikinä käynyt Haminassa. Tarkoituksenani on tutustua seudun historiaan, ruokaan ja taiteeseen. Ensimmäisenä suuntaankin kohti Haminan Bastionia ja siellä sijaitsevaa linnoitusravintola Kamua.

Haminan keskustaa kannattaa tulla ihailemaan kauempaakin.

Haminan historiaa ja Linnoitusravintola Kamu

📌 Raatihuoneenkatu 12, Hamina
ℹ Kotisivut

Linnat ja linnoitukset ovat aina kiehtoneet minua, ja haluankin tietää enemmän Haminan linnoituksen historiasta. Kun kaupunkiin saapuu, huomaa heti sen erikoisen, ympyrämäisen tai kahdeksankulmaisen asemakaavan. Tämä johtuu siitä, että Haminan linnoitus on yksi harvoista niin sanotuista ympyrälinnoituksista. Sen esikuvana on toiminut Palmovan kaupunki Pohjois-Italiassa, ja se on lajityyppinsä harvinaisuus. Haminan asemakaava on tehty renessanssiajan kaupunki-ihanteen mukaisesti, ja se poikkeaa vahvasti Suomessa vallalla olleesta tyylistä, jossa suosittiin ruutuasemakaavaa.

Hamina on saanut alkunsa vuonna 1653, jolloin perustettiin Vehkalahden Uusikaupunki. Ruotsalaiset aloittivat linnoitusten rakentamisen jo vuonna 1723, mutta vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle, ja siitä tuli rajalinnoitus. Suurin osa linnoituksista rakennettiin venäläisten toimesta, kunnes Haminassa solmittiin Suomen sodan päätteeksi rauha, jolla Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Tämän jälkeen Haminan merkitys linnoituksena väheni.

Kaikki tämä historian havina on saanut minut nälkäiseksi, ja onneksi onkin jo lounasaika. Suuntaan kohti Haminan Bastionia ja sukellan holvikaarteen syvyyksiin, ravintola Kamuun. Paikka on todella uniikki. Syvät holvit ja metrien paksuiset seinät suojelevat lounasvieraita muun muassa kännykkäsignaalilta. Täällä ei keskitytä Facebookin selaamiseen, vaan ruokaan ja seurusteluun, mikä on ainakin omasta mielestäni aika virkistävä yksityiskohta!

Kamu on selvästi suosittu lounaspaikka. Näen pöytien äärellä todellisen läpileikkauksen haminalaisista. Vieraina on ainakin reserviupseerikoulun varusmiehiä, pappeja ja poliiseja. Konstailematon lounas siis todella maistuu haminalaisille, ja niin se maistuu minullekin: silakkapihvit, perunamuusia, juurespaistosta ja herkullista salaattia. Silakka on ollut tärkeä ravinnonlähde Suomenlahden ja Perämeren alueella jo varhaiskeskiajalta asti. Kyytipojaksi mitäs muutakaan, kuin linnoituksen perinteitä kunnioittaen kotikaljaa. Miltei kaikki raaka-aineet tulevat ympäröivän maaseudun tuottajilta. Jokainen suullinen on siis aito pala Kaakkois-Suomea.

Ruoan jälkeen keskustelemme ravintolan toiminnasta henkilökunnan kanssa. Ilokseni saan kuulla, että Kamun missio ei rajoitu pelkästään maukkaaseen ruokaan. Kamu toimii Ravimäkiyhdistys ry:n alaisena, ja auttaa työllistämään kehitysvammaisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kamussa vaikeasti työllistettävät pääsevät kiinni työnteon rutiiniin. Ei ihme, että ilmapiiri ravintolassa olikin niin positiivinen!

Ruuan päätteeksi kiertelen hieman Haminan katuja ja pistäydyn ihailemassa ortodoksisen kirkon upeaa kattokupolia. Hamina on selvästi paikka, jossa aurinkoinen kesäpäivä kuluu liiankin nopeasti. Näin lähellä pääkaupunkiseutua Hamina on myös matkailijoiden helposti saavutettavissa. Uniikkia historiaa ja arkkitehtuuria, pittoreskeja kahviloita ja maukasta lähiruokaa, tänne tulen uudestaan!

Kuningas joka menetti ratsunsa: Ankkapurha ja Anjalan kartano

📌 Ankkapurhantie 15, Anjala
ℹ Kotisivut

Kakkois-Suomen kierrokseni on kuitenkin vasta alkamassa. Seuraavaksi suuntaan kohti Ankkapurhaa ja Anjalan kartanoa Kouvolan kupeessa.

Selvitetään ensin hieman nimiä. Ankkapurha on muinaissuomalainen nimi Kymijoen suurimmalle koskelle, joka tunnetaan myös nimellä Anjalankoski. Nimen etymologiasta ei ole täyttä selvyyttä, mutta itämurteissa sana ”ankka” tarkoittaa todennäköisesti ”sankkaa” tai ”kovaa”. Purha taas tarkoittaa koskea tai putousta. Tämä on kosken ja alueen muinaisnimi, ja nimi ”Anjala” taas viittaa alun perin Wreden-suvun rakentamaan Anjalan tilaan ja kartanoon, jonka päärakennus on rakennettu 1700- ja 1800- lukujen taitteessa (tarkka vuosiluku ei ole tiedossa).

Suuntaan ensimmäisenä vanhaan viljamakasiiniin rakennettuun makasiinikahvilaan, jossa minut ottaa vastaan iloinen kesätyöläinen Vilma. Kahvin ääressä kyselen Anjalan tilan historiasta ja nykytilanteesta, ja tutustumme kahvilan yläkerrassa olevaan vaihtuvaan taidenäyttelyyn (Antti Halonen ja Lucia Bonomo: ”Puhuvat kivet”, Kivipiirroksia ja grafiikkaa). Tänä kesänä taidenäyttelyitä on ollut kolme, ja ne ovat olleet kovin suosittuja. Ensi kesän näyttelypaikkoja on jo alettu varata.

Anjalan tila sai alkunsa, kun ratsumestari Henrik Wrede pelasti kuningas Kaarle IX:n hengen Kirkholman taistelussa vuonna 1609. Kuningas oli menettänyt taistelun tuoksinassa ratsunsa, ja vihollinen oli vyörymässä sotajoukon päälle. Viime hetkellä Henrik Wrede antoi kuninkaalle oman ratsunsa, menehtyen itse vihollisen kynsissä. Taistelu oli ruotsalaisille katastrofi. Heidän 11 000 miehen vahvuinen armeijansa hävisi vain 3500 puolalaissotilaalle. Ruotsalaiset menettivät 9000 miestä, kun taas puolalaisia kaatuneita oli vain satakunta. Kaikesta huolimatta Kaarle IX oli niin kiitollinen ratsumestarinsa urotyöstä, että lahjoitti Henrik Wreden leskelle ns. Elimäen kymmenyksen. Tähän alueeseen kuului myös Ankkapurhan koski, jonka rannalle Anjalan kartano myöhemmin rakennettiin.

Anjalan kartanolla on siis vauhdikas historia, mutta mitä täällä tapahtuu nykyään?

Kartano oli pitkään valtion omistuksessa, ja se on tunnettu Suomen suosituimpana leirikoulukohteena. Tuhannet koululaiset ovat siis viettäneet aikaa Anjalan maisemissa, ja tästä syystä se sopiikin kohteena erinomaisesti lapsiperheille. Ei tarvitse olla leirikoululainen, vaan Anjalaan voi tulla milloin vain. Kesäsesongin aikana aktiviteettejä löytyy aina melonnasta kummituskävelyyn, ja ajankohtaisen tapahtumakalenterin löytää nuorisokeskuksen sivuilta www.nuorisokeskusanjala.fi.

Hiljattain kartano on siirtynyt valtiolta Regina-säätiölle ja siten välillisesti takaisin Wreden-suvulle. Regina-säätiö jatkaa alueella toimineen Regina-koulun perinnettä. Regina-koulu oli Suomen ensimmäinen oppivelvollisuuskoulu, ja sen myötä Anjalassa astui voimaan koulupakko jo 119 vuotta ennen kuin Suomessa säädettiin yleinen oppivelvollisuus vuonna 1921. Koulun perusti Rabbe Gottlieb Wreden äitinsä Charlotta Regina Duffuksen kuolintoiveesta vuonna 1803. Anjalalaisten piti käydä koulua sakon uhalla, sillä Rabbe Wreden tavoitteena oli, että kaikki Anjalassa osaisivat lukea ja kirjoittaa. Vaikka kartanon kielenä olikin ruotsi, koulutus tapahtui suomeksi eli ns. ”rahvaan kielellä”. Anjalalla on siis tärkeä paikka suomalaisen lukutaidon ja koulutuksen sekä itse suomen kielen historiassa.

Kävelemme Vilman kanssa läpi Anjalan tiluksia ja saavumme joen rantaan. Pitkään on kulunut niistä ajoista, kun tässä kuohui vapaa koski, se alkuperäinen Ankkapurha. On pakko myöntää, että vesivoimalaitos on kaltaiselleni innokkaalle kalastajalle ja virtavesien samoajalle surullinen näky. Mietin, miltä Ankkapurha on näyttänyt villinä ja vapaana. Miten valkoiset tyrskyt ja syvät pyörteet ovat kätkeneet sisäänsä suuria ja voimakkaita vaelluslohia. Kymijoki on ollut yksi Suomen merkittävimpiä vesireittejä. Sen kuohuissa on uitettu puita, ja sen rannoille on syntynyt teollisuutta ja maataloutta jo varhain. Tämä on ottanut veronsa alueen luonnonvaraisesta kauneudesta, jota haikeudella kaipaan. Päätän hieman penkoa digitaalista kansallisarkistoa ja löydän kuin löydänkin valokuvan Ferdinand von Wrightin maalauksesta ”Anjalankoski”. Taulua katsellessani voin miltei kuulla kosken pauhun. Ehkä tulevaisuudessa energiantuotannon välineet vielä kehittyvät, ja Ankkapurha pääsee jälleen pauhaamaan vapaana!

Anjalankoski maalaus näyttää Ankkapurhan koko loistossaan. (Frerdinand von Wright 1867, Suomen kansallisgalleria CC0)

Kävellessämme tiluksilla kiinnitän huomiota nurmikoilta löytyviin kyltteihin. Kauempaa ne näyttävät normaaleilta kieltokylteiltä, mutta lähempää tarkastellessa yllätyn. Ne ovatkin kylttejä, jotka rohkaisevat nurmella kävelemiseen ja leikkimiseen. Esitän tämän huomion Vilmalle ja hän kertoo, että Anjalassa pyritään nimenomaan rohkaisemaan alueen käyttöön. Nytkin, elokuisena iltapäivänä, kaukana leirikoulusesongista, lasten äänet kaikuvat joka puolelta tiluksia. Kyse ei sitä paitsi ole pelkästään kouluryhmistä. Kartanon alueelta löytyy kuulemma paljon harvinaisia pokémoneja, mikä houkuttelee paikalle nuoria Pokémon Go -pelin faneja. Kaikkea sitä!

Hyvästelen Vilman ja suuntaan kohti viimeistä etappiani, kolmen kilometrin pituista luontopolkua, joka alkaa joen varresta, voimalaitoksen yläpuolelta. Mietin alueen historiaa ja ihmiskohtaloita. Kuinka kaukana Liivinmaalla (nyk. Latvia) käyty taistelu on synnyttänyt Anjalan tilan, kuinka täällä rahvas on oppinut lukemaan jo yli sata vuotta ennen muuta maata, ja kuinka paljon mielenkiintoisia historiallisia kaupunkeja ja pitäjiä on syntynyt tänne Kymenlaaksoon ja Kymijoen suistoon.  Suuntaan katseeni alas joen tummiin pyörteisiin ja annan mielikuvitukseni virrata sen mukana vuosisatojen taakse.

Salmiakkicheddaria ja vetyautoja Kirjokiven kartanolla

📌 Rudolf Elvingintie 109, Vuohijärvi
ℹ Kotisivut

Seuraavaksi suuntaan kohti Kirjokiven kartanoa Vuohijärvellä. Tämän kartanon on alun perin rakennuttanut vuorineuvos Rudolf Elving, ja piirustukset on tehnyt Eliel Saarinen. Aikoinaan kartanolla oli jopa oma juna-asema, josta vuorineuvoksen oli helppo matkustaa Helsinkiin. Sittemmin kartano siirtyi ensin Kouvolan kaupungille, jolta sen myöhemmin osti Sari Palmberg. Palmbergien omistuksessa kartano on saanut täyden remontin ja uuden elämän osana Woikoski Feeling -elämyskeidasta. Woikoski Feelingiin kuuluu myös WHD Gård (entinen Woikosken mallitila), tehdasmuseo sekä Woikosken Automuseo.

Kirjokiven kartano

Kartanolla minut otetaan ystävällisesti vastaan, ja pääsenkin heti maistamaan kokkien luomuksia alkupalajuustojen muodossa ennen illan varsinaista kattausta. Juustolautanen on täynnä yllätyksiä ja huokuu eleganttia luksusta. Oman puutarhan moninaiset villiyrtit ja graavattu juuriselleri tuovat tasapainoa. Leipäjuusto ei ole liian kumiaista, ja raparperihilloke juuri sopivan hapokasta. Kuitenkin selvästi mielenkiintoisimpana luomuksena esiin nousee salmiakkicheddar. Idea kuulostaa epäilyttävältä, mutta yllätyn positiivisesti. Ensin suussa maistuu laadukas ja juuri sopivan vahva cheddar, ja salmiakin hento maku tulee esiin vasta jälkimaussa, jättäen juuston selvästi etusijalle. Kiinnostukseni on herännyt!

Kierrettyäni kartanossa aikani, Woikoski Feelingin omistaja ja innovaattori Sari Palmberg kutsuu minut mallitilalle käymään. Uteliaisuuttani kysyn heti mikä on ”mallitila”?  Sari kertoo, että 1900-luvun alussa maaseudun suuret yhtiöt pitivät mallitiloja, eräänlaisia maatalouden ja karjanhoidon koelaboratorioita, joissa tutkittiin uusia menetelmiä, teknologioita ja karjarotuja. Esimerkiksi suomen yleisin lypsykarjarotu Ayrshire on testattu ensin Woikosken mallitilalla. Tämä nähtiin osittain yhtiöiden sosiaalisena velvollisuutena, sillä pientilallisilla ei ollut resursseja tehdä tällaisia kokeiluja.

Mallitilalla syön kolmen lajin illallisen omistajapariskunnan Clasin ja Sarin seurassa. Samalla kun nautin ravintola Juureskellarin huikeista annoksista, opin valtavan määrän historiaa, enkä pelkästään Woikosken kaasutehtaasta, vaan koko Suomen teollistumisesta. Kuka tästä osaisikaan kertoa paremmin kuin itse Woikosken patruuna Clas Palmberg, jonka yhtiö on toiminut jo vuodesta 1882 asti?

Woikosken ruukki. Tehdas sijaitsee edelleen täällä.

Lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia, Suomen elinkeinoelämä ja teollistuminen alkoi varsinaisesti vuonna 1879 tsaarin antaessa Suomelle elinkeinovapauden. Pian yrittelijäät suomalaiset olivatkin jo työn tuoksinassa, ja monet tärkeät yhtiöt saivat alkunsa nimenomaan Kymijoen maisemissa.

Ruoan jälkeen siirrymme Clasin kanssa ihailemaan Woikosken automuseota mallitilan yhteydessä. Kaikki automuseoon valitut ajoneuvot kertovat jotain Woikosken ja koko Suomen historiasta. Kuinka venäläiset koettivat uhkailla vuorineuvosta Siperian-junalla tämän piilotettua Viipurin tehtaan laitteiston Woikoskelle, tai millaisella ajoneuvolla Mannerheimia kuljetettiin.

Kiitän Clasia ja Saria vieraanvaraisuudesta ja erityisesti kaikesta siitä tiedosta joka valaisi myös minun ymmärrystäni Suomen historiasta yrittäjän näkökulmasta. Tämä retki on saanut veden kielelle, mutta osoittanut myös valoa sellaiseen historiaan, josta minulla on ollut hyvin pintapuolinen ymmärys. Olen nähnyt ja maistanut historiaa aina Liivinmaan sodasta vetyautoon!

Olen saanut kylläiseksi niin vatsani, kuin uteliaisuuteni.

Kulttuurista ja taiteesta nauttivalle retkeilijälle kaakon suunnalla suositella voi myös upeaa Moision kartanoa Elimäellä. Hätkähdyttävän komea kartano tarjoaa monipuolisia taide-elämyksiä, ja on myös mitä hienoin juhlien pitopaikka palveluineen. Lue lisää Moision kartanosta heidän kotisivuiltaan. 

Lue myös Kaakon makukartta -juttusarjan aiemmat osat:

Kolme maukasta vinkkiä retkeilijälle: nämä herkkuhetket kannattaa Repoveden-reissulla ehdottomasti kokea

Makuja Kymijoen rannalla

Kotkan saariin seilataan tuurilla

 

Tämä artikkeli kuuluu laajempaan Kaakkois-Suomen ruokakohteita esittelevään sarjaan, jonka tavoitteena on nostaa esille hienojen luontokohteiden läheisyydestä löytyviä ruokapalveluita. Juttusarjan avulla jokainen voisi löytää sen juuri itselleen parhaan ratkaisun reissussa ruokailuun, oli se sitten trangialla kokkailu, valmiiseen pöytään istuminen tai mitä tahansa siltä väliltä.

Törmälä tarjoaa palveluja Etelä-Konneveden kansallispuiston kainalossa

Rautalammin kirkonkylältä Konneveden suuntaan ajettaessa tulevat ensin vastaan Etelä-Konneveden kansallispuiston opaskyltit ja heti niiden jälkeen opasteet Törmälän loma- ja kurssikeskukseen. Kyltit ohjaavat Konnekoskentielle, jota pitkin rullaillaan ensin asfaltilla, mutta Konnekosken kuohujen jälkeen päästään hiekkatielle ja todelliseen maalaistunnelmaan. Ollaan Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntarajan tuntumassa, keskellä kauneinta Järvi-Suomea. Ruokaretki sai kutsun paikalliselta Ruokaelämyksiä-hankkeelta tulla tutustumaan kansallispuiston porttina toimivan Törmälän loma- ja kurssikeskuksen palveluihin. 

Törmälän idyllinen pihapiiri toivottaa kulkija tervetulleeksi.

Törmälän idylliseen pihapiiriin on Rautalammin kirkonkylältä matkaa noin 10 kilometriä, ja aivan pihan tuntumasta kääntyy tie Etelä-Konneveden kansallispuiston patikointireiteille. Törmälällä on takanaan pitkä historia aina 1700-luvulle asti, sillä se toimi aikanaan Rautalammin emäpitäjän kappalaisen kotina 250 vuoden ajan. Sittemmin Törmälästä tuli suosittu rippileirien pitopaikka ja edelleen rippileiriläisiä saapuu kesällä eri puolilta Suomea nauttimaan leirielämästä perinteisessä pihapiirissä. Törmälä siirtyi yksityisomistukseen vuonna 2014, kun rautalampilainen pariskunta Matti Varis ja Sari Hintikka-Varis ottivat paikan luotsattavakseen. Etelä-Konneveden kansallispuiston myötä Törmälän asiakaskunta on laajentunut ja palvelut monipuolistuneet. Nyt kuka tahansa ohikulkija voi piipahtaa kesällä Törmälään lounaalle, kahville tai jäätelölle, ja erilaisia ohjelmapalveluja on kehitetty yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

Törmälän väentuvan vanhat hirret henkivät entisaikojen tunnelmaa.

Törmälän pihapiiriin saapuessaan vierailija voi luulla päässeensä maanpäälliseen paratiisiin, sillä vanhat rakennukset sulautuvat ympäröivään maisemaan luoden rauhoittavan ja idyllisen tunnelman. Törmälä sijaitsee Hankaveden rannalla, ja vesistöä pitkin soudettiin aikanaan kirkkoveneellä emäpitäjän kirkkoon Rautalammille. Törmälän väentuvassa vierailija aistii vuosisatojen takaisen historian. Tässä tuvassa on aikanaan ruokittu pappilan piiat ja rengit, kun herrojen herkut tarjoiltiin päärakennuksessa, joka sittemmin tuhoutui tulipalossa. Nyt väentupa toimii Törmälän sydämenä, jossa emännät ahertavat keittiössä ruoan ja leipomusten parissa. Väentuvan lisäksi pihapiirissä huomio kiinnittyy vanhaan kivinavettaan, jonka massiiviset seinät pitävät kesän kuumuuden tehokkaasti loitolla. Navetta muutettiin kirkoksi siinä vaiheessa, kun rippileiritoiminta Törmälässä alkoi. Navettarakennus on melkoinen monitoimitila, sillä siellä on kirkon ja kokoustilojen lisäksi kesäkahvila, josta voi ostaa jäätelöä ja pientä suolaista tai makeaa purtavaa.

Törmälän kivinavetan paksut seinät kätkevät sisäänsä kirkon ja kokoustilan.

Kivinavetan päädyssä on kesäkahvila, joka tarjoaa ohikulkijoille jäätelöä sekä suolaista ja makeaa purtavaa.

Törmälän keittiössä valmistetaan konstailematonta kotiruokaa, joka tehdään itse alusta asti. Ruoka maistuu niin rippikoululaisille kuin perheille ja muille ohikulkijoille. Törmälässä käytetään mahdollisuuksien mukaan oman alueen raaka-aineita, kuten lähivesien kalaa sekä metsämarjoja ja sieniä. Mustaherukat asiakas voi vaikka itse käydä poimimassa, sillä pensasrivistö komeilee aivan väentuvan takana. Keittiön aamu alkaa sämpylätaikinan vaivaamisesta, sillä rippileirien aamu- ja iltapalalle leivotaan aina tuoreet sämpylät. Ja sitten sitä pullaa! Sitä keittiön väki saa vääntää koko kesän, sillä itseleivottu pulla viedään käsistä niin rippileireillä kuin kesäkahvilassa.

Törmälän lounaspöydässä tarjotaan konstailematonta kotiruokaa.

 

Törmälässä käytetään paljon mustaherukkaa, joka kasvaa aivan väentuvan takana.

Kiireisimmän kesäsesongin ulkopuolella Törmälän keittiössä valmistetaan ruokaa erilaisille tilausryhmille, kuten yritysten ja yhdistysten kokousporukoille ja perhejuhliin. Tarvittaessa ruoka voidaan tarjota myös maastossa, esimerkiksi Vuori-Kalajan laavulla, jossa sopii ruokailemaan isompikin porukka. Tikkupullat, nuotioletut ja muikkukukkoset ovat vaihtoehtoja nuotiotarjoiluille.

 

TÖRMÄLÄN LOMA- JA KURSSIKESKUS OY

Konnekoskentie 552

77700 Rautalampi

P.  040 558 2439

info@tormala.fi

tormala.fi

Facebook.com/TormalaRautalampi

Instagram: #tormala_rautalampi

 

 

 

 

 

 

Konneveden Mierontielle on hyvä päätyä!

Hotelli-ravintola Mierontie on Konneveden maamerkki, joka on toiminut samalla paikalla jo 1960-luvulta lähtien. Mierontiellä on siis palveltu ohikulkevia matkailijoita sekä ruokittu ja viihdytetty paikallisia asukkaita jo useamman vuosikymmenen ajan. Paikallisten asukkaiden mukaan Mierontieltä on aina lähdetty liikkeelle ja sinne lopulta päädytään – ennemmin tai myöhemmin.

Ohikulkija tunnistaa Mierontien tästä kyltistä!

Mierontie kutsui Ruokaretken tutustumaan toimintaansa paikallisen Ruokaelämyksiä-hankkeen kautta. Tämä nostalginen paikka sai helmikuussa 2017 uudet yrittäjät, kun Konnevedelle joitakin vuosia sitten paluumuuttanut pariskunta Mari Olkola ja Kari Leppänen ostivat Mierontien yhdessä Eini Sivulan kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana ravintola ja kahvila ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. Myös hotellia on remontoitu vuosien varrella ja asiakkaat kertovat yleensä nukkuneensa erittäin hyvin. Mierontien yrittäjillä päät pursuavat uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Lähistöllä sijaitseva Etelä-Konneveden kansallispuisto houkuttelee seutukunnalle päiväkävijöitä ja tavoitteena on jatkossa saada vierailijat viipymään alueella entistä pidempään.

Hotelli-ravintola Mierontie on palvelujen keskittymä. Yrittäjä Mari Olkola esittelee asiamiespostin palveluja.

Mierontien tiloissa tapahtuu monenlaista, sillä ravintolan ja hotellin lisäksi yrittäjät pyörittävät asiamiespostin palveluja sekä kahviota. Entiseen Esson baariin tullaan aamu- ja iltapäiväkahville, ravintolan puolelle saavutaan päivällä lounaalle ja illalla ravintolassa on mahdollista nauttia vielä a la carte -listan annoksia baarin juomien kera. Viikonloppuisin Mierontiellä nautitaan elävästä musiikista karaoken tai vierailevan esiintyjän tahdittamana.

Mierontiellä tarjotaan syötävää aina aamukuudesta iltamyöhään.

Mierontien ravintolasalissa on tilaa ja tunnelmaa.

Mierontien keittiössä arvostetaan kotimaisia ja lähialueen laadukkaita raaka-aineita: puhtaiden lähivesien kalaa, lähilihaa, viljatuotteita sekä metsien marjoja ja sieniä. Konnevesi onkin melkoinen lähiruoan aarreaitta, sillä harvassa kunnassa on sekä oma mylly, paikallisia lihan suoramyyjiä että ammattikalastajia. Mierontien a la carte -listalle on koottu herkkuja upeista paikallisista raaka-aineista. Pizzat valmistetaan alusta asti itse ja pizzapohjaan käytetään paikallisen myllyn jauhoja. Perinteisten vaihtoehtojen lisäksi listalla on gourmetpizzoja, joiden täytteenä on mm. possumetwurstia ja kylmäsavulohta lähialueelta. Haikkuburgerin sämpylät leivotaan itse ja pihvinä on paikallista Ylämaan naudan jauhelihaa. Ja totta kai löytyy myös Haukiburgeri! Arkiaamuisin klo 6-9 kahvilan puolella on tarjolla aamupalaa myös muille kuin hotellin asukkaille sekä PuuroBaari, jossa voi eurolla syödä puuroa niin paljon kuin jaksaa.

Mierontien listalla on gourmetpizzoja, jotka valmistetaan lähialueen raaka-aineista. Kuvassa riistapizza.

Lähiburgerin täytteenä on Ylämaan naudan kokolihapihvi, punasipulihilloke ja talon majoneesi.

Mierontien sipulipihvi on kotimaisesta naudan ulkofileestä ja kastikkeena on tumma hunajakastike.

Kalalla on erityinen merkitys Mierontien yrittäjille ja kalaa tuodaan esille myös ravintolan sisustuksessa. Ravintolan katto muuttui remontin yhteydessä lainehtivaksi järveksi, jossa muikkuparven uivat. Puusta tehty kattopinta on paikallisen Jukola Industriesin suunnittelema ja toteuttama ratkaisu.  

Mierontien erikoisessa katossa lainehtivat järven aallot ja aaltojen välissä uivat muikkuparvet.

 

Konnevedellä kalastus on ollut merkittävä elinkeino ja harrastus. Nämä kylän miehet kalastivat aikanaan Konneveden koskilla.

Mierontien lounaslistalla paikallista järvikalaa tarjotaan vähintään kerran viikossa tai sen mukaan, miten Ahti luo antejaan. Lounas on kotiruokaa noutopöydästä, jossa on tarjolla salaatteja, vähintään kaksi lämmintä pääruokaa lisukkeineen sekä leipäpöydässä talon sämpylät ja paikallinen ruisleipä. Lounaaseen kuuluu myös kahvi ja jälkiruoka.

 

Mierontie haluaa myös palvella ikääntyvää väestöä entistä enemmän. Heille tarjotaan lounas edullisempaan hintaan ja mukaan voi ostaa vaikka ruisleipää valmiiksi siivutettuna. Yhteisöllisyyttä tämäkin! Niin kuin koko Mierontien toiminta! Yrittäjät toivovat, että heidän ravintolansa voisi olla ihmisille kuin toinen koti, olohuone, jossa on mukava viettää aikaa.

Mierontie on myös perinteinen pitopalveluyritys, josta voi tilata ruoat tarjoiluvalmiina mukaansa tai koko juhlien järjestelyn ja läpiviennin koristeluista loppusiivoukseen ystävällisen palvelun kera.

 

Hotelli-ravintola Mierontie

Kauppatie 45

44300 Konnevesi

P. 014 551 271

info@mierontie.fi

Kotisivut

Facebook

 Lue myös: Show ja Dinner Konneveden Siikapirtillä

 

 

Cafe Casalenin imussa Nummelassa

Ollaan Länsi-Uudellamaalla, Nummelan keskustan ytimessä. Liikenneympyrässä pyöriessä ei voi olla huomaamatta Cafe Casalenia. Valkoisessa 50-luvun kivitalossa sijaitseva kahvila suorastaan tempaisee pistäytymään lounaalle ja herkutteluun.

Cafe Casalen on ollut yhtenä Nummelan maamerkkinä vuodesta 2014.

Casalen perustaja Inka Palmu-Lempinen on catering-yrittäjä ja entinen sisustustavarakauppias, joka halusi perustaa myös kahvilan. Tuloksena on näiden onnistunut yhdistelmä. Tänne tullaan kahville, herkuttelemaan, lounastamaan ja sunnuntaisin myös brunssille. Sunnuntain brunssi onkin hauska, klo 10-13 tule sellaisena kun olet. Eli lenkkivaatteissa kehtaa tulla kurkkaamaan onko pöytiä vapaana. Ihanan rentoa!

Cafe Casalenin avarissa tiloissa viihdytään.

Lounaalla huomion herättää runsaat salaatit ja kasvikset; linssejä, papuja, juureksia, vihersalaattia ja lisukkeita. Kasvisten kaverina on keittoa ja tuoretta leipää. Lounaalla on väkeä laidasta laitaan, runsas kasviskattaus maistuu raavaille työmiehillekin.

Casalenin lounassalaatit ovat runsaita ja maistuvia. Itse salaattina käytetään vain ruukkusalaattia.

Ja mikäs on maistuessa. Perjantaisin on hiukan erilainen meininki, silloin on street food -päivä. Meitä onnisti, tänään on perjantai ja testissä ihan ensimmäiset vihikset eli kasvislihikset. Paikallinen erikoisuus, joka valmistetaan viiden kilometrin päässä Aholeivässä. Tästä tarinaa tulossa, pysy mukana:)

Inka ylpeänä esittelee – vihikset eli vihtiläiset kasvislihikset.

Kaikilla yrityksillä on tarinansa. Casalen tarinaan kuuluu ehdottomasti porkkanakakku, sillä idea yrityksen perustamisesta lähti liikkeelle porkkanakakusta. Inka selaili muutama vuosi sitten lomallaan lehteä ja mietiskeli mihin ryhtyisi. Luki siinä jutun saaristossa sijaitsevasta kahvilasta, jonne tullaan matkojen takaa porkkanakakun takia. Siitä se idea sitten lähti, porkkanakakusta.

Porkkanakakkua Casalessa on tarjolla aina. Ja sen perässä tänne myös tullaan. Resepti on tarkoin varjeltu salaisuus, jota ei paljasteta. Porkkanakakun lisäksi vitriini notkuu itse tehtyjä korvapuusteja ja upeita kakkuja. Viiden kilometrin päästä Aholeivästä tulevat vaniljapullat, berliininmunkit ja joulun aikaan joulutortut.

”Porkkanakakku on ollut niin suosittu, että laskuissa on mennyt jo sekaisin, montako tuhatta kakkua on kahvilassa syöty”, kertoo Inka.

Jos lukiessa tunnistat sen saaristolaiskahvilan, jonne tullaan porkkanakakun takia, ilmianna se Inkalle tai meille. Lehti tuli nimittäin heitettyä pois ja kahvilan nimi on unohtunut. Mutta ilman sitä juttua Nummela ei ehkä koskaan olisi saanut Casaleniään.

Yhteystiedot:

Asemantie 1
03100 Nummela

puh. 010 5262 150
myynti(at)casalen.fi

Aukioloajat ja lisätiedot Cafe Casalenin verkkosivuilta

Cafe Casalen kartalla I Google Maps

Kuppikakkuja Karoliinan Kestikievarissa

Karoliinan Kestikievari kestitsee kiireisenkin kulkijan

Nelostiellä Leivonmäen kohdalla kannattaa keventää kaasujalkaa ja pitää tauko. Paikkakunta lienee saanut nimensä leivosen (kiurun) mukaan, mutta Karoliinan Kestikievaria ajatellessa Leivonmäki tuo heti mieleen ihanat leivonnaiset!

Pirjo Soilu perusti Karoliinan Kahvimylly -kahvilan vuonna 1998 Joutsaan. Kahvila sai nimensä Soilun mummon, Elin Karoliinan mukaan – tämä kun antoi Pirjon lapsena jauhaa kahvia kahvimyllyllään. Aivan nelostien varressa sijainneen viehättävän kahvilan piha alkoi vähitellen täyttyä herkuttelevien matkalaisten autoista. Saksassa kondiittorin taitonsa hankkinut Soilu toi tarjolle muun muassa valikoiman komeita kakkuja, pullia, sämpylöitä ja suolaisia piiraita. Täytyy myöntää, että paikka herkkuineen ehti tulla hyvin tutuksi niinä vuosina, kun oli suorastaan pakko testata eri kakkumakuja.

Karoliinan Kestikievarin kyltti

Nelostien jättiremppa jätti alkuperäisen kahvilan hankalamman kiertotiereitin taakse, mutta asiakkaiden onneksi yrittäjä löysi helppokulkuisemman liiketilan Leivonmäeltä, edelleen ihan nelostien kupeesta. Samalla tuli myös reilusti lisää parkkitilaa ja paikka tunnetaan nykyään Karoliinan Kestikievarina. Karoliinan naapurina samassa kiinteistössä on Jukolan juusto, jonka tuotteisiin kuuluu juustojen lisäksi muun muassa sahtivierre.

Karoliinan Kestikievaria sisältä

Ulkoapäin Kestikievari ei ehkä silmiä hivele, mutta sisäpuolella odottaa iloinen yllätys lukuisine yksityiskohtineen, joita riittää ympäri kahvilaa. Iloiset räsymatot koristavat lattioita, mutta toimivat lisäksi niin pöytäliinoina kuin penkkien peittoina. Pöydiltä löytyy luonnollisesti vanhoja kahvimyllyjä ja kahvipurkkeja, jotka nyt palvelevat servettitelineinä. Entisaikojen tunnelmiin virittävät myös vanhat huonekalut, puusukset ja muu aito, rustiikki rekvisiitta. Wc-tiloista löytyy myös hauskaa tutkittavaa.

Karoliinan Kestikievarin vitriini

Kahvilassa voi paitsi pitää tauon tuoreiden herkkujen äärellä, myös ostaa sieltä tuotteita mukaan. Koeteltu vinkkini esimerkiksi läheiseen Leivonmäen kansallispuistoon menijöille: täältä saa päivittäin mukaan tuoreet sämpylät täytteillä. Ja jos herkulliset pullat näyttävät liian isoilta eväiksi, yhden pullan voi aina jakaa toisen retkeläisen kanssa. Kuten myös muhkean suklaamuffinsin.

 

Lihapiirakkapaloja, Karoliinan Kestikievari

Yksi suosituista suolaisista tuotteista on perinteinen levylihapiirakka, jota myydään paloittain. Yhdellä palalla lähtee ainakin meikäläiseltä nälkä.

Kestikievari tarjoaa päivittäin lounasta kello 10.30-14.30, mutta pizzoja saa uunista pidempäänkin. Keittolounaan vaihtoehtona lounaaksi voi nauttia ruokaisan salaatin. Maalaispizzojen täytteisiin kuuluu kasvisvaihtoehdon ohella esimerkiksi kotimaista hirveä ja karitsaa, Kaartilan maalaispossua ja savumuikkua.

Marjaisa kakku, Karoliinan Kestikievari

Marjaisat kakut sekä suklaakakku ovat kakkuherkuttelijoiden suosikkeja, eikä voi unohtaa ihania pullia – reilun kokoinen korvapuusti tai rahkapulla vie kyllä kielen mennessään. Kakkuvalikoimasta osa on gluteenittomia ja laktoosittomia, esimerkiksi vadelmahyytelö- ja jogurtti-marjakakku. Jos ei satu olemaan makeannälkä, vitriinistä löytyy kivasti erilaisia suolaisia piiraita.

Karoliinasta voi ostaa matkaan myös viereisen juustolan tuotteita, joiden valmistusta voi seurata kahvilankin puolelta lasin lävitse. Naapurin tuotteita hyödynnetään luonnollisesti Karoliinan keittiössä, missä pyritään muutenkin käyttämään lähituottajien antimia mahdollisuuksien mukaan.

Tiedän kyllä, mistä ostan eväät Leivonmäen kansallispuistoretkelle myös ensi kerralla…

 

P.S. Karoliinan Kestikievari palkittiin 8.9. 2017 yhtenä Keski-Suomen maistuvimmista maaseutuyrityksistä.

 

Yhteystiedot

Karoliinan Kestikievari

Kuusirinne 11, 41770 Leivonmäki

Karoliinan Kahvimylly & Kestikievarin www-sivut

Karoliinan Facebook ja Karoliinan Kahvimylly Instagramissa

Tallenna

Ruukin tuvan Isännän hodari Sonkajärvellä

Seison kohisevan kosken rannalla eukonkannosta tunnetussa Sonkajärven kunnassa. Takana on Volokin Polku, eli noin 30 kilometriä patikointia. Fiilis on huipussaan, mutta energiatasot alhaalla. Vatsassa kurnii. Onneksi apukin on lähellä. Kosken partaalla kohoaa nimittäin Ruukin masuuni, ja sen sisälleen kätkevässä rakennuksessa toimii kesäkahvila Ruukintupa.

Astun sisälle ja kohtaan miellyttävän tunnelman. Paikka on yksinkertainen, ajaton, mutkaton ja mukava. Kahvilan yhteydessä toimii myös ruukkimuseo. Alakerrassa palvelee baari.

Ensin pohdin hetken paninin ja hodarin välillä. Hodareissa kerrotaan näkyvän paikan oman kädenjäljen. Siispä valikoin listalta hodaria. Valinta on paha, sillä sekä Isännän hodari että Emännän hodari vaikuttavat kumpikin tähän nälkään ja energiatankkaukseen sopivilta. Varsinkin kun myös Emännän hodarin saa halutessaan kahden nakin versioksi modattuna.

Lopulta tulisuus kutsuu ja valinta kallistuu Isännän hodariin. Istahdan pöytään selailemaan Savon Sanomia kahvikupposen kanssa. Kohta annos on valmis. Hodari ojennetaan käteen.

Tunnen sämpylän lämmön paperikääreen läpi. Papereista paljastuu herkullinen näkymä, johon kuuluu mm. sämpylä, majoneesia, kaksi nakkia, sipulirouhetta, punasipulia ja jalapenoa. Sen enempää en pysty ihastelemaan silmilläni. On pakko iskeä kiinni.

Ensipuraisu on herkullinen. Ainekset sekoittuvat suussa harmoniseksi kokonaisuudeksi, jossa on sopivasti potkua, pehmeyttä ja ripaus makeutta. Samoin rakenne on mieluisa. Rapeaa sipulia, pehmeää sämpylää, lihaisaa nakkia ja meheviä mausteita.

Yhdessä silmänräpäyksessä kaikki on ohi. Haukkaan papereista viimeisiä sipulirouheita majoneesin seasta ja totean, että annos teki mitä lupasi ja piti. Nälkä oli kaukainen muisto, ja suussa viipyili vielä kevyt jälkipolte. Lopuksi vielä kiittelin ja houkuttelin yrittäjät kuvaan.

Jos lähelle osutte, niin kannattaa poiketa. Jo pelkästään miljöö on näkemisen arvoinen ja hodari herkullinen helpotus pikkunälkään.

Yhteystiedot

Ruukin tupa
Jyrkäntie 1881,
74380 Jyrkkä
Kotisivu

Tunnetko Tuusan Tuvan?

Tuusan Tupa on pieni kahvila Vihdissä, keskellä Nummelan keskustaa. Mutta mukavasti suurten puiden takana niin piilossa, että satunnainen ohikulkija ei sitä helposti löydä. Mutta jos paikallisilta kysyy, kaikki tuntevat Tuusan Tuvan.

Paikka on nimittäin ollut täällä kauan. Tilan nimeltä Tuusa omisti Johan August Salenius vuodesta 1869 alkaen. Kun kylää halkovaa rautatietä (Hyvinkää-Hanko rataa) alettiin rakentamaan 1900-luvun alussa, Salenius myi tilan leipuri Anton Kristian Sjelfmanille. Leipuri alkoi tienata leipänsä ja rikastua myymällä leipäänsä rautien työmiehille. Pian Tuusan tilalla oli leipomon lisäksi kauppa. Päärakennusta laajennettiin, tila vaurastui ja Tuusan mäelle nousi hulppean päärakennuksen lisäksi työväenasuntoja, navettaa ja saunatupaa. Paikan historia on värikäs ja siihen kannattaa tutustua Nummelan kylähistoriasta kertovassa artikkelissa.

Kahvila Tuusan Tupa toimii tilan entisessä saunarakennuksessa.

Entisestä saunatuvasta tehtiin aikoinaan tilat nykyiselle kahvilalle. Tuusan Tuvalla on erityinen paikkansa myös Osuuskunta Ruokaretken historiassa. Tuusan Tuvassa nimittäin allekirjoitettiin tammikuun 2016 paukkupakkasella Osuuskunnan perustamisasiakirjat. Ja päälle tietysti juotiin hyvät kahvit.

Tuusan Tupa on tunnettu leivonnaisistaan, suolaisista ja makeista. Kaikki tehdään täällä itse, ja siltä ne myös maistuvat. Ylivoimaisesti suosituin on mango-passion-sitruunapiirakka, suosittelen! Herkkuja voi tilata kotiin, yksittäin tai vaikka kokonaisen pitopalvelun henkilökuntineen.

Tuusan Tuvasta tarjoillaan maukasta keittolounasta tai lounassalaattia. Salaatit ovat runsaita, niillä pysyy nälkä kurissa. Astetta kevyimmissä lounaissa on se hyvä puoli, että tilaa jää myös kahviherkulle. Ellei makealle piirakalle, niin vastapaistetulle pullalle. Keskiviikon lounaalla on aina tarjolla jokin tukevampi vaihtoehto, esimerkkinä vaikka fetalla ja basilikalla maustettu possupannu. Tuusan Tuvan lounas on tarjolla klo 11.00-14.00.

Lauantaina noutopöytään laitetaan tarjolle brunssi klo 10.00 – 13.00. Paikka kannattaa varata etukäteen, kahvilan sisätilat ovat pienet. Mutta kesä on sitten oma lukunsa. Tuusan Tuvan pihapiirissä on tilaa ja tunnelmaa. Helposti unohtuu, että kivenheiton päässä on Nummelan keskustan hyörinä. Tänne voi huoletta tulla pientenkin lasten kanssa, suojaisassa pihapiirissä on tilaa viipottaa.

Tuusan Tupa kätkeytyy puiden ja pensaiden suojiin.

Tuusan Tupaan on lyhyt poikkeama Turun moottoritieltä tai Porin tieltä. Jos kesälomamatkalla houkuttaa ajatus rauhallisesta tauosta matkan varrella, vaikkapa sitten matkalla Nuuksion kansallispuistoon, Tuusan Tupaan kannattaa poiketa!

Yhteystiedot:

Tuusan Tupa
Tuusantie 2, 03100 Nummela

Puhelin: 045 113 9910
Sähköposti: posti@tuusantupa.fi

Avoinna ma-la, sunnuntaisin suljettu.
Kotisivut

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Iloisen rempseää palvelua Savon sydämessä: Ravintola Hetki, Rautalampi

Rautalammin kirkonkylän läpi kulkiessa katseen vangitsee korkealle nostettu keltainen kyltti aivan kirkon vieressä: Ravintola Hetki 100 m. Ravintola Hetki ei näy päätielle eli Rautalammin raitille, joten opasteet ovat enemmän kuin tarpeen. Ravintola sijaitsee kunnantalon alakerrassa ja sisäänkäynti on piilossa rakennuksen takana. Matalaan ravintolasaliin on kuitenkin löytänyt tiensä joukko asiakkaita. Lounaspaikassa tapaavat niin haalaripukuiset työmiehet, kravattikaulaiset virkamiehet kuin lähitalojen ikäihmiset.

Ravintola Hetkessä asiakkaita palvellaan iloisen rempseästi, vas. yrittäjä Titta Tarvainen.

Ravintola Hetki on mukana Rautalammin kunnan hallinnoimassa Ruokaelämyksiä-hankkeessa, joka kutsui Ruokaretken tekemään juttua paikallisista lähiruokayrityksistä. Ravintola Hetki jatkaa edeltäjänsä Piilopirtin jalanjäljissä tarjoten asiakkailleen lähiruokalounasta, pitopalvelua ja leivonnaisia.  Joulukuussa 2015 aloittaneet uudet yrittäjät Titta Tarvainen ja Henriikka Miskala ovat molemmat Rautalammin tyttöjä, Henriikka vain teki ensin melkoisen lenkin maailmalla ennen kuin asettui takaisin kotiseudulleen. Titta puolestaan on työskennellyt saman katon alla jo yli kymmenen vuotta eli myös kahden edellisen yrittäjän aikana.

Ravintola Hetkessä asiakas tulee heti huomatuksi ja palvelu on iloisen rempseää. Ikäihmisiä autetaan tarjottimien kantamisessa, työmiesten kanssa nauretaan ja vitsaillaan ja samalla asenteella palvellaan kaikkia asiakkaita vauvasta vaariin. Iloisen vastaanoton jälkeen asiakas pääsee nauttimaan Hetken tarjottavista. Päätuote on lounas seisovasta pöydästä, jossa on tarjolla runsas salaattivalikoima, keitto, kaksi pääruokavaihtoehtoa, itse tehty leipä ja lisäksi jälkiruoka sekä kahvi tai tee.

Lounaan salaattipöytä on värikäs ja monipuolinen.

Kesällä Ravintola Hetkessä voi lounaan lisäksi tilata annoksen paistettuja muikkuja.

Hetken ruokafilosofia on yhdistelmä lähiruokaa ja eksoottisempia makuja. Yrittäjä Titta Tarvainen on lähiruoan ystävä ja hän kokkaa mielellään perinteisiä suomalaisia ruokalajeja. Ravintolassa käytetään mahdollisimman paljon lähialueen kalaa, kasviksia ja marjoja. Lounaan toinen pääruoka on siis aina perinteisempi, mutta toisen vaihtoehdon makumaailma voi tulla kauempaa. Yrittäjä Henriikka Miskala on työskennellyt Itämerellä ja asunut pitkään Intiassa, joten hänen mukanaan keittiöön kulkeutuu eksotiikkaa, joka näillä leveysasteilla on harvinaista. Keittiössä käytetään eksoottisia mausteita, joilla lähiruokaan saadaan luotua itämaisia vivahteita.

Lounaaseen kuuluu myös jälkiruoka, joka kuvauspäivänä oli paahtovanukas.

Ravintola Hetken päätuote on lounas, mutta vitriinissä on aina myös itse tehtyä kahvileipää ja pientä suolaista kahvila-asiakkaille. Hetkessä pyöräytetään päivittäin lounaalle tuoreet patongit tai sämpylät ja loihditaan erilaisia suolaisia ja makeita leipomuksia tilausasiakkaille. Ravintolasta voi tilata täytekakut yritys- tai perhejuhliin ja tarvittaessa Hetken tiimi hoitaa myös tarjoilutyön alusta loppuun. Juhlia toteutetaan sekä ravintolan omissa tiloissa että asiakkaan valitsemassa paikassa. Tilaisuuksien menu räätälöidään teemaan sopivaksi yhdessä asiakkaan kanssa.

Hetkestä voi tilata myös täytekakkuja yritys- ja perhejuhliin.

Ravintola Hetki sijaitsee keskellä Rautalammin kirkonkylää, josta on noin 10 km matkaa Etelä-Konneveden kansallispuiston patikkareiteille Kalajan kierrokselle ja Kolmen vuoren vaellukselle. Kansallispuiston kävijät voivat noutaa Hetkestä retkieväitä, kunhan tilaus tapahtuu edellisenä päivänä. Hetken kautta melojat ja retkeilijät voivat vuokrata myös saunatiloja, jotka sijaitsevat viereisessä talossa. Ravintola Hetkeen on Äijäveden rannasta n. 200 metriä.

Ravintola Hetki on sisustustyyliltään värikäs ja retrohenkinen.

 

Ravintola Hetki

Alatie 8

77700 Rautalampi

P. 050  4521 519

info@ravintolahetki.fi

Kotisivut

Facebook

Kahvila Korppu

Kahvila Korppu Sumiaisissa: pieni suurella sydämellä

Päivikki Linna, kahvila Korppu

Kahvila Korppu ei ole lainkaan niin kuivakka paikka kuin sen nimi antaa ymmärtää. Persoonallista kahvilaa ja lounaspaikkaa emännöi Äänekosken itäosassa Sumiaisissa Päivikki Linna, joka pyörittää myös Sumiaisjärven rannalla  Kuokanniemessä kesäisin toimivaa leirintäaluetta. Korppu palvelee hyvin myös aamuvirkkuja, avautuuhan se arkiaamuisin jo seitsemän kieppeissä. Päivikki toivottaa tervetulleiksi paikallisten asiakkaiden ja kesäsumialaisten ohella myös ohikulkijat.

Korppu sijaitsee Keski-Suomessa Sumiaisten läpi kulkevan 637-tien varrella keltaisen, entisen kunnantalon eteläisessä päädyssä, samoin kuten lahjatavarapuoti-matkailuinfopiste Sumiaisten Vanharouva. Sumiainen oli itsenäinen kunta aina vuoteen 2007 saakka, jolloin Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski liittyivät yhteen ja muodostavat nyt uuden Äänekosken kaupungin.

Korpun pannukakkua ja Ellun leipää

Olen itse käynyt nauttimassa Korpun antimista useita vuosia, kuulunhan kesäsumialaisiin, Sumiaisten mökkiläisiin. Useasti on tullut pysähdyttyä Korppuun turisemaan teelle ja leivonnaiselle, joko makealle tai suolaiselle. Erityistä iloa on ollut siitä, että koska Korppu on toisinaan avoinna myöhempään perjantai-iltaisin, olemme haukanneet siellä välipalaa matkallamme mökille. Mikäli vitriinissä on ollut jäljellä vain makeita herkkuja, on Päivikki ystävällisesti tehnyt meille nälkäisille voileivät paikallisen leipojamestarin ihanasta leivästä. Tätä leipää saa Korpusta ostaa myös  mukaan, mikäli Ellun ruisleivän leivontapäivä osuu sopivasti kohdalle.

Korpun tuoretta pullaa

Sumiaisten raitti on vuosien saatossa sen verran hiljentynyt, että  kahviloita tai ruokapaikkoja on kylällä jäljellä niukalti. Korppu tarjoaa kahvilaherkkujen ohella arkisin myös lounasta – ehtaa kotiruokaa, jonka valmistukseen käytetään usein paikkakunnalta tai lähiseudulta saatavia aineksia. Sesongit näkyvät ruokalistassa. Oma heikkouteni kahvilassa on vakio: tuore pulla.

Kahvila Korpun tiski ja Päivikki Linna

Kahvila paitsi ravitsee, toimii myös leppoisana kohtauspaikkana ja tiedonlähteenä, jossa voi päästä juttusille sekä tyylikkään tiskin takana häärivän emännän että muiden asiakkaiden kanssa. Jutun juurta voi hakea vaikkapa seinälle ripustetusta, vaihtuvasta  taidenäyttelystä, jos muut ajankohtaiset asiat eivät ole mielessä päällimmäisenä. Asiakaspöytiä on kodikkaan kahvilan puolella pari kappaletta ja lisää istumapaikkoja löytyy tarvittaessa viereisen Sumiaisten Vanharouvan puolelta sekä ulkosalta.

Suomen pienin kauppa

Sumiaisissa on hyvin palveleva lähikauppa, mutta sillä on kahvilassa myös pienimuotoinen kilpailija: Suomen (ja kenties maailman) pienin kauppa! Piskuinen nurkkakauppa ei voi koolla ja valikoimalla kilpailla, sillä kauppapuoti majailee kahvilapöydän takaisessa komerossa. Valikoima ei ymmärrettävästi ole suuren suuri, mutta perustarvikkeita sieltä löytyy, joskus hieman muutakin. Onnekas voi päästä hankkimaan vaikka lähellä kasvatettua tyrnimarjaa.

Korpun nukkekoti

Toinen Kahvila Korpun erikoisuuksista on hykerryttävän hieno nukkekoti, jossa riittää valtava määrä yksityiskohtia tutkittavaksi useammallekin käyntikerralle. Tämä nukkekoti on taatusti käsityötä, pieniäkin yksityiskohtia myöten. Monikerroksisesta nukketalosta löytyy esimerkiksi kouluhuone, hieroja, sauna ja paikallisen suoramyyntipiste Aittatorin soppi. Nukkekodin sisustusta päivitetään aika ajoin, vuodenajat ja juhlapyhät huomioiden, ja aina välillä hirsitalo saa uumeniinsa uusia pieniä somisteita kahvilan asiakkailta. Tätä taidonnäytetttä kelpaa kahvilapöydästä tutkailla.

Kahvilaan voi poiketa paitsi kupposelle tai lounaalle, myös lasilliselle, sillä Korpussa on A-oikeudet. Toisinaan Korpussa vietetään pidennetyn aukioloajan merkeissä pizzaperjantaita.

 

Kahvila Korppu

Sumiaisraitti 19
44280 Sumiainen
Puh. 040 8466158

Avoinna yleensä arkisin noin klo 7-16, la-su klo 9-13.
Lounasaika arkisin klo 11-13.

Sijainti kartalla

Tallenna

Aamukahvilla kupsakan ja munksantin syntysijoilla: Leipomo Puustelli, Pielavesi

Olin jo pitkään valinnut lähimarkettimme hyllystä herkullisia kaurasämpylöitä ja kupsakkaleipää, jotka lumosivat minut rapealla kuorellaan ja herkullisella tuoksullaan. Näiden herkullisten leipien houkuttelemana valitsin lomareissun kahvipaikan uudella tavalla.

Jos siis olet matkalla Jyväskylästä kohti Kajaania tai Kuusamoa, niin valitse navigaattorista reitti Pielaveden kautta. Ajomatka lyhenee sekä kilometreinä että kokemuksena, sillä kurvailu kumpuilevien järvi- ja metsämaisemien kautta on paljon mielekkäämpää kuin valtaväylillä jonotus.

Leipomo Puustellin kahvila-myymälä palvelee asiakkaita Pielaveden keskustassa.

Leipomo Puustelli sijaitsee Pielaveden keskustassa, ja kahvila-myymälä palvelee arkisin ja lauantaisin sekä paikallisia leivännälkäisiä että ohikulkevia herkkusuita.

Puustellilla on pitkät perinteet, sillä leipomo on perustettu jo vuonna 1965. Lauantaiaamuna kymmeneltä ovi käy tiuhaan, ja paikalliset istuvat aamukahvilla tai noutavat leivonnaisia mukaansa. Leipomon myymälä on sisustettu kotoisasti vanhoilla kahvipannuilla ja erilaisilla kuppipareilla.

Hyllyssä on irtomyynnissä kauraleipää ja ruisleipää. Vitriinissä komeilevat laskiaispullien rinnalla paikan erikoisuudet: munksantit.

Munksantti on Leipomo Puustellin kehittämä syntisen hyvä herkku.

Yrittäjä Pekka Savolainen kertoo munksantin historiasta, sillä tämä leivonnainen kehitettiin Leipomo Puustellissa v. 2013. Munksantti on croissantti, joka paistetaan upporasvassa ja täytetään hillolla ja kermalla. Makuvaihtoehtoina kerman kaverina ovat vadelma, mansikka, suklaa tai kinuski. Asiakkaiden suosima makuyhdistelmä on myös ananas-greippi ja tuorejuusto.

Jouluksi munksantti saa piparkakun makuisen täytteen, ja kesällä väliin sujautetaan tuoreita mansikoita ja kermaa. Itse en ole uppopaistettujen leivonnaisten ystävä, joten tämä syntisen hyvä herkku jää tällä kertaa muiden iloksi.

Kauraleipä on yksi Leipomo Puustellin suosituimmista tuotteista.

Leipomo Puustellin  tuotteita on oman myymälän lisäksi saatavilla Nilakka-järven ympäryskuntien kaupoista (Tervo, Vesanto, Keitele) sekä Iisalmen ja Kuopion seudulta.

Yrittäjä Pekka Savolaisen mukaan suosituimpia Puustellin tuotteita ovat kauraleivät, kaura-mallasleipä, ruisleipä ja Antin GI ihmeleipä sekä makeista tuotteista hillomunkit ja munksantit. Antin GI ihmeleipä on jälleen leipomon oma erikoisuus, jolla on runsaan kuitupitoisuutensa ansiosta veren sokeritasapainoa ylläpitävä vaikutus. Nimi tuo asiakkaalle mieleen myös paikalliseen keihässuuruuden, mutta yrittäjän mukaan asioiden yhteys jää savolaisittain kuulijan vastuulle.

Yhteystiedot

Leipomo Puustelli Oy
Puistotie 9
72400 PIELAVESI

 

Kotisivut

FB-sivut