Artikkelit

Show ja Dinner Konneveden Siikapirtillä

Pysäköin autoni punaisen tuvan pihaan, ja liikenteenohjaajana toimiva nuori nainen opastaa minut kulkemaan kohti rantaa. Mihin tässä ollaan menossa? Eikös se Siikapirtti ole tuo punainen talo tuossa? Olen saanut kutsun tulla seuraamaan Show & Dinner iltaa Konneveden Siikapirtille. Minulle on kerrottu vain, että tapahtuma pidetään jossain veden äärellä, ja että ei kannata pukeutua hepeneisiin, järveltä tuulee. Rannassa on toinen tupa ja juomakoju – ja sitten on joku ladonnäköinen. Minut ohjataan sisään latoon.

Rakennus näyttää vanhalta venevajalta, mutta myöhemmin meille kerrotaan, että se onkin köysivaja. Konneveden kosket ovat toimineet aikanaan merkittävänä väylänä tukinuitolle, ja rakennukset ovat olleet vuosikymmeniä Kymi Osakeyhtiön omistuksessa. Vajan seinillä ja lattioilla on siis säilytetty uitossa tarvittavia köysiä, ja pihapiirin pieni tupa on toiminut uittokämppänä. Vieressä virtaava Siikakoski on osa Konneveden seitsemän kosken koskireittiä ja se on suosittu perhokalastuspaikka. Konneveden kosket ovat jo aikoinaan houkutelleet kalaisien vesien ääreen arvovaltaisia vieraita, siellä vieraili usein mm. presidentti Kekkonen.

Nykyään Siikapirtin alueen omistaa Konneveden kunta ja paikkaa kehitetään kalastus- ja matkailukäyttöön. Alueen kehittäminen sai lisäpotkua kesän 2017 aikana, kun kunta vuokrasi Siikapirtin paikallisille yrittäjille. Mieronvirta Oy järjestää Siikapirtillä erilaisia tapahtumia niin paikallisille kuin kansainvälisille vieraille.

Köysivaja on muuttunut viihtyisäksi illanviettopaikaksi.

Tänä iltana köysivajaan on katettu viihtyisät istumapaikat noin 50 vieraalle ja ruokapöytä kirjaimellisesti notkuu herkkujen – ja osittain myös huojuvan lattian voimasta! Räppään nopeasti muutaman kuvan herkullisista alkusalaateista. Ulkona alkaa juuri sataa hentoa hiljaista sadetta. Sisällä tunnelma on kuitenkin lämmin ja kodikas. Istun räsymatolla katetulle penkille ja huomaan, että myös siihen järven viimaan on varauduttu. Oven suussa korissa on fleecehuopia, joihin voin illan mittaan kääriytyä, jos tunnelma ei enää riitä lämmittämään.

Illan juontajana toimiva Vesa Jämsen kertoo meille köysivajan historiasta ja esittelee päivällisen menun. Ruoat on loihtinut Ravintola Mierontien keittiötiimi yrittäjä Mari Olkolan johdolla. Mari on ahkeroinut keittiössä koko päivän, mutta nyt hän on saanut vapaaillan ja istuu pöydässä minun seurassani. Jämsen vakuuttaa, että tämä ilta ei ole pönötystä varten ja kehottaa väkeä alkupalapöydän kimppuun.

Illan menu aloitetaan alkupalapöydästä. Tarjolla on mm. vihreää salaattia ja Mierontien lohi-perunasalaattia.

Ruoat hädin tuskin näkyvät hämärässä vajassa, mutta salaatit ja muikkusardiinit löytävät kyllä tiensä lautasille ja sitä kautta nälkäisiin suihin. Palan painikkeeksi on paikallista Mannisen ruisleipää ja Mieron omaa rieskaa. Juomiksi saa valita vettä tai kotikaljaa, myös pihan baarikoju palvelee tilaisuuden ajan. Kohta huomaan, että unohdin ottaa kuvan lautasestani, sillä olin jo syönyt kaiken. Erityisesti pidän savukala-perunasalaatista, joka on Mierontien bravuuri. Pääruokana on oluessa marinoitua viljaporsaan niskaa, peruna-metsäsienipaistosta ja uunijuureksia. Possu on lähtöisin naapurikunnasta Laukaalta Pohjosahon possutilalta ja paistoksen sienet Mari on itse kerännyt metsästä. Aterian kruunaa vielä mustikkakukko, joka nautitaan vaniljakastikkeen kera. Mierontiessä käytetään mahdollisimman paljon lähialueen laadukkaita raaka-aineita – ja niitä onneksi riittää. Marin puoliso Kari Leppänen on aiemmin pyörittänyt omaa kalastusbisnestä, joten suhteet paikallisiin kalastajiin ovat hyvässä kunnossa.

Illan esiintyjä J-P Leppäluoto köysivajan ”estradilla”.

Ja mikäpä siinä on syödessä, kun jo alkupalojen aikana pääsemme illan show-osuuteen, estradille köysivajan nurkkaan ilmestyy J-P Leppäluoto kitaroineen. Vain mies ja kitara ja tämä miljöö. Ihan tulee tippa silmään.

Köysivajan takaterassilla voi käydä ihailemassa kaunista Siikakoskea.

Illan ohjelmassa vuorottelevat ruoka ja musiikki sulassa sovussa. Myös toisilleen tuntemattomat vieraat innostuvat jutustelemaan pöydissä, ja sateen tauottua käydään nauttimasta kauniista koskimaisemasta köysivajan takaterassilla.

Illan mittaan kiittelen Maria sekä hyvästä ruoasta että pukeutumisneuvoista, sillä koski vieressämme todella huokuu kylmää. Kari Leppänen esittelee minulle vielä sen varsinaisen Siikapirtin. Pidän kuitenkin enemmän köysivajasta.

Siikapirtin Show & Dinner on oikein onnistunut kokemus: juuri sopivassa suhteessa sekä maku- että musiikkielämyksiä. Ja se miljöö!

Yhteystiedot:

Siikapirtti/Mieronvirta Oy

Siikaniementie 5, Konnevesi

040 5743110

Facebook

Hotelli-ravintola Mierontie Oy

Kauppatie 45, Konnevesi

014 551 274

Verkkosivut

Facebook

 

 

Tallenna

Tallenna

Matkan väärti – Kehla Stallcafé Siuntiossa

Kilometreissä lyhyt, mutta tunnelmassa pitkä siirtymä vilinästä maaseudun rauhaan. Siuntion maalaismaisemissa, mutkaisen hiekkatien varrella putkahtaa esiin mahtavan kokoinen tiilinavetta. Olemme perillä Kehla Stallcaféssa. Vuonna 1901 rakennettu jyhkeä rakennus pitää sisällään kahvilan, kokoustilan, juhlasalin ja muurausliikkeen.

Kehla Stallcafe

Syyskuun aurinkoisessa säässä olisi mainiosti voinut nauttia keittolounaan ulkona, lampaankarvojen päällä istuskellen. Pienen kahvilan tunnelmalliset puitteet ja mukava rupattelu paikan emännän, Kati Riesenin kanssa sai meidät kuitenkin istahtamaan sisätiloihin. Porkkana-mangokeitto oli sopivan samettista, sopi hyvin lämpimän syyspäivän tunnelmaan.

Kehla Stallcafe

Paikalla on pitkä historia, Kehlan kartano on muodostettu vuonna 1683, mutta tilan omistajat tunnetaan jo vuodesta 1540 lähtien. Tila ja sen komeat navettarakennukset ovat olleet saman suvun hallussa jo vuodesta 1907.

Ennen toista maailmansotaa karjan lisäksi tallissa oli sekä työhevosia että ratsukoita. Sodan jälkeen kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunta vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä, ja silloin lähtivät myös Kehlan punatiilisen tallirakennuksen asukkaat. Vuokra-ajan päätyttyä hevoset eivät enää talliin palanneet, mutta rakennukset toimivat karjatilana 80-luvun alkuun saakka.

kehla_stallcafe-7

Tilan emäntä Kati on pitänyt tallirakennuksessa kahvilaa ja juhlatiloja jo kuuden vuoden ajan. Katille kahvilanpito on viikonloppujen harrastus, päivätöihin kuuluu työnohjausta, tunnetaitovalmennusta ja eläinavusteista terapiaa. Pari nelijalkaista työntekijää piipahtikin kahvilassa meitä tervehtimässä. Koirien lisäksi eläinavustajina toimivat tilan lampaat ja hevoset.

Sunnuntaivapaalla hänkin.

Sunnuntaivapaalla hänkin.

Kahvilassa on myynnissä tilan omien lampaiden villasta tehtyjä lankoja. Kerät oli hauskasti nimetty tuottajan mukaan, myynnissä on mm. Comon, Loitsun, Blackin ja Laalaan lankoja. Myös lampaan taljoja löytyi, ne eivät ole omien, mutta suomalaisia taljoja kuitenkin. Onneksi ilman nimilappuja…

Kehla Stallcafe

Keittojen ja pienten suolaisten lisäksi Kehla Stallcafé on tunnettu herkuistaan; prinsessatortuista, omenatoscakakuista ja erityisesti munkeista. Niitä tullaan kuulemma hakemaan kaukaakin, ja joskus myydään ei-oota, kuten tänään. Parissa tunnissa tämän päivän munkkivuori oli hävinnyt. Meille maistui hyvin jälkiruoaksi omenapiirakka vaniljavaahdon kera ja kuppi hyvää kahvia.

Kaikki leivotaan täällä itse ja maku on sen mukainen.

Kaikki leivotaan täällä itse ja maku on sen mukainen.

Navettarakennuksen toiselle puolelle on kunnostettu hulppeat juhlatilat, noin 260 neliötä ja istumapaikkoja lähes 200 henkilölle. Tila on remontoitu kauniisti ja paikka on suosittu häiden pitopaikkana. Tunnelmalliset tilat sopivat erinomaisesti häiden tai vaikka 5-kymppisten viettoon. Hyvissä ajoin kannattaa kuitenkin olla liikkeellä, ensi kesän viikonloput on jo varattu! Juhlatila on käytössä vain kesäkaudella ja pitopalvelu järjestyy Kehla Stallcaféen toimesta.

Komeat tilat löytyvät tallirakennuksen toisesta päästä.

Komeat tilat löytyvät tallirakennuksen toisesta päästä. Kuva Tinka Riesen.

Jos ei suunnitelmissa ole omia juhlia, voi osallistua Kehla Stallcafén järjestämiin tapahtumiin. Kalenteriin kannattaa laittaa 8.10. sushi-ilta ja 12.11. lammasmarkkinat. Tulossa myös maalaisjoulumarkkinat ja jazz-ilta.

Auki ympäri vuoden!

Moni mukavista pienistä kahviloista sulkee ovensa sesongin eli kesäkauden jälkeen. Kehla Stallcafén herkuista ja tunnelmasta pääsee nauttimaan ympäri vuoden. Voin vain kuvitella miten mukavalta maistuu lämmin keitto reippaan ulkoilun jälkeen, antaa ulkona räimiä vettä, kaakeliuunissa hehkuu kotoinen lämpö.

Kehla Stallcafe

Talvisin tallin nurkalta lähtee noin 7,5 kilometrin mittainen hiihtolatu, josta pääsee Meikon luontopoluille asti. Kahvilan eteen saa jättää auton hiihtoreissun ajaksi. Hiihtoreissun jälkeen maistuu varmasti vaikka talon juureskeitto tuoreen leivän kera, vadelmajuustokakku tai ne kuuluisat munkit. Kehla Stallcaféessa kannattaa siis käydä ympäri vuoden, avoinna viikonloppuisin la-su klo 11.00 – 16.00.

Yhteystiedot:

Kehla Stallcafé
Niittykyläntie 299
02580 Siuntio I Google-maps

kati.riesen(at)elisanet.fi
puh. 045 635 2841

Nettisivut

Facebook

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Alusta loppuun itse tehtyä kotiruokaa – Hiltun pirtti, Hämeenkyrö

Lempeä syksyinen aurinko valaisee pihamaan lupaillen lämmintä päivää. Vielä on hiljaista, sillä lounasaikaan on tovi aikaa.

Kävelen Heiskan pihapiiriin, jossa puutalot muodostavat kehän ja tuntuu, kuin olisin tullut jonkinlaisen museon pihalle. Paikalla on asuttu jo 1500-luvulta asti, tai ehkä jopa kauemmin, mutta kirjallista tietoa siitä ei ole.

Paikan historiaan liittyy paljon mielenkiintoisia käänteitä. Kun venäläiset sotajoukot valtasivat Suomen useampaan otteeseen 1800-luvun taitteessa, marssivat sotajoukot Pohjanmaata kohti aivan nykyisen Heiskan vierestä. Historiankirjoitus kertoo, että sotilaat itse asiassa yöpyivätkin läheisellä pellolla.

Heiska on Uskelan kylän entinen kylätalo. Talossa asui Heiskan suku, kaksitoista sisarusta, joista seitsemän kuoli sota-aikana. Viidestä jäljelle jääneestä sisaruksesta vain yksi meni naimisiin, eikä hänkään saanut lapsia. Kun viimeinen Heiskoista muutti vanhainkotiin 90-luvun puolivälissä, luovutettiin tila kunnalle.

Hiltun pirtti on kodikas lounaspaikka ja kahvila.

Rakennukset olivat päässeet jo pahoin ränsistymään, ja esimerkiksi Heiska-salin kohdalla oli vain kivijalka pystyssä. Rakennukset kunnostettiin vapaaehtoistyönä, ja Heiskalla alettiin järjestää erilaisia tapahtumia. Tarvittiin myös ravintola, joka huolehtii nykyisin niin Heiskan kesäteatterin kahvituksista kuin ympärivuotisesta lounaasta.

Ravintolan ovi on auki, joten kurkistan sisälle keittiöön. Yrittäjä Johanna Koivu pyytää istumaan alas. Hän on juuri paistamassa silakkapihvejä tämän päivän lounasta varten. Tuoksuu hyvälle.

– Teemme kaiken itse. Emme käytä puolivalmisteita, hän kertoo.

Silakkapihvit valmistuvat Hiltun pirtin keittiössä.

Silakkapihvit valmistuvat Hiltun pirtin keittiössä.

Yrittäjä Johanna Koivu välttää puolivalmisteita ja valmistaa muun muassa paistetut kasvikset joka kerta erikseen.

Yrittäjä Johanna Koivu välttää puolivalmisteita ja valmistaa muun muassa paistetut kasvikset joka kerta erikseen.

Koivu kertoo, että Hiltun pirtti on pysäkki etenkin matkalaisille. Siellä käy varsinkin kesälomien aikana paljon lounasruokailijoita. Kesällä Hiltun pirtissä tarjotaan lounasta myös viikonloppuisin.

Salaattipöydästä löytyy vihreitä herkkuja.

Salaattipöydästä löytyy vihreitä herkkuja.

Salaattipöydän antimia.

Salaattipöydän antimia.

Kun silakkapihvit ovat valmistuneet, paistaa Koivu vielä tuoreita sieniä lounasta varten. Ensimmäinen asiakas odottaa jo varttia ennen lounaan alkamista. Silakkapihvien lisäksi tarjolla on perunamuusia, monipuolinen salaattipöytä ja Hiltun pirtissä leivottuja leipiä.

Yhteystiedot

Heiskankuja 1,
39100 Hämeenkyrö

Aukioloajat löydät yrityksen nettisivuilta.
Nettisivu 
Facebook 

Historiallisen kauppahallin kulmilla, Ravintola 4 vuodenaikaa

Tampereen kauppahalli on viimeisiä historiallisia kauppahalleja Suomessa. Suurin osa halleista nykyään purettu. Historian lisäksi hallista tekee mielenkiintoisen sen tunnelma. Kuvittele olevasi eurooppalaisella torilla, jossa ihmiset istuvat kahvilassa tiiviisti vierekkäin, tapaavat ystäviään ja tekevät ostoksiaan. Lähes kaikki on käsin tehtyä, tuoretta ja itse kasvatettua tai leivottua. Tätä kaikkea tarjoaa kauppahalli Tampereen ytimessä, ilman Suomen vaihtelevaa säätä.

Yli kymmenen vuotta Tampereella asuneena täytyy tunnustaa, etten ole paljoa kauppahallissa käynyt. Ehkä nyt tulee muutos. Saavuin paikalle klo 15 aikaan, kun kokkien kiireisin tuokio on ohitse.

Mattimyöhäiset lounastajat

Mattimyöhäiset lounastajat.

Ravintola 4 vuodenaikaa sijaitsee Tampereen kauppahallin oikeassa takakulmassa Hämeenkadulta katsottuna. Nyt rullaa jo kahdestoista vuosi, ja keittiöpäällikkö Yoni Ichtertz jaksaa edelleen hymyillä.

Ruokien takaa löytyy keittiömestari Yoni

Ruokien takaa löytyy keittiömestari Yoni.

– Isäni tapasi aikoinaan Kalaherkut Nygrenin omistajan, ja he haaveilivat ravintolan perustamisesta. Minä asuin silloin Tukholmassa ja tulin Tampereelle isäni ehdotuksesta, kertoo Yoni.

Pian tapaamisen jälkeen oli yhteinen ravintola pystyssä tammikuussa 2005. Aloittaessaan ravintolalla oli kauppahallin loosseja 4, ja nykyään paikka on levittäytynyt 11 loossiin. Mainitsemisen arvoista on, että Tamperelainen-lehti on valinnut ravintolan parhaaksi vuosina 2013 ja 2014, ja City-lehti vuonna 2015.

Hetken rupattelun jälkeen saamme maistettavaksi päivän lounasta: kalakeittoa sekä Nygrenin kalalajitelman salaatilla. Katson keittoa ja kyselen tarkemmin raaka-aineista. Ei nimittäin näytä perinteiseltä suomalaiselta lohisopalta.

Nygrenin kalalajitelma

Nygrenin kalalajitelma.

– Kalakeitossa on Etelä-Ranskan maut. Ravintolamme ideana on, että valmistamme ranskalaisilla tekniikoilla ja mausteilla ruokaa suomalaisista raaka-aineista. Meillä ei ole buffettia, vaan ensin maksetaan ja tarjoilija tuo annoksen pöytään ranskalaiseen tyyliin, kertoo Yoni.

Vaikkei suomalaisessa kerma-lohi-perunasopassa sinänsä mitään vikaa ole, niin olipas tämä keitto mukavan raikas ja erilainen. Kaikki meni!

Kalakeitto ranskalaiseen tyyliin

Kalakeitto ranskalaiseen tyyliin.

– Keitto on meidän kestosuosikkimme. Sitä on aina saatavilla muiden annosten lisäksi. Teemme yhteistyötä Nygrenin kanssa raaka-aineissa, ja sitten minulla on periaatteessa käytössäni Tampereen suurin kylmiö, jatkaa Yoni viitaten kauppahallin muihin myyjiin.

Raaka-aineita voidaan hakea kesken päivää ympäri kauppahallia.

8-hengen pöydässä kanssa ruokailijat tulevat tutuksi

8-hengen pöydässä kanssa ruokailijat tulevat tutuksi.

Kyselen, tekevätkö he mitään erikoisempaa lounaan lisäksi. Selviää, että vieressä olevat makkarat ovat olleet jo kolmen vuoden ajan osa samaa pakettia, eri konseptilla. Siellä tarjoillaan hodareita ja valmistetaan raakamakkara Chorizoa sekä lammasmakkara Merguezia.

Tiskin takaa löytyy brittiläinen makkaramestari. Henkilökunnassa on muutenkin kansainvälistä porukkaa: yksi tarjoilija on ranskansuomalainen ja Yonin isä on ranskalainen.

Makkaroita ja hodareita

Makkaroita ja hodareita.

Pakko oli kysyä, mikä oli oudointa tullessa Suomeen töihin.

– Suomalainen kohteliaisuus. Pöydät ovat 8 hengelle, mutta kun niissä istui 4, ei viides enää uskaltanut istua kysymättä lupaa vieruskaverilta, vaikka itse sanoin, että pöytään mahtuu vielä hyvin. Nykyään ihmiset ovat tottuneet ja istuvat mielellään vierekkäin, Yoni kertoo.

Kuulemma paikassa on joku tavannut tulevan vaimonsa ja ystävyksiä on tullut enemmänkin.

Henkilökunta syö yhdessä päivän päättyessä omaa ruokaa

Henkilökunta syö yhdessä päivän päättyessä omaa ruokaa.

– Eri yrityksillä on samaan aikaan lounas, ja kun ihmiset useamman kerran tapaavat toisensa, alkaa tervehtiminen, Yoni jatkaa.

Tiivis tunnelma siis toimii. Täällä ei myydä pelkästään hyvää ruokaa, vaan ravintolaelämystä.

Jos kauppahalliin ei ehdi lounaalle, löytyy heiltä vanhoissa Suomen trikoon tiloissa oleva Ravintola 4 vuodenaikaa Pyynikki, sekä pitopalvelu 4 catering.

Näyttää maistuvan henkilökunnallekkin

Näyttää maistuvan henkilökunnallekin.

Tässä vaiheessa on pakko kiittää Yonia haastattelusta sekä lounaasta. On aika päästää henkilökunta lopettelemaan päiväänsä. Näin lopuksi pakko todeta että oli hyvää! Mielessä käy, että pitäisikö sitä vielä yksi chorizo napata jälkiruoaksi..

Ravintola sijaitsee historiaa huokuvassa miljöössä Kauppahallissa

Ravintola sijaitsee historiaa huokuvassa miljöössä Tampereen kauppahallissa.

Yhteystiedot

Ravintola 4 vuodenaikaa
Tampereen kauppahalli
Hämeenkatu 19, 33200 Tampere

ravintola@4vuodenaikaa.fi
03-2124712

Ravintolan kotisivut
Ravintolan Facebook-sivut
Ravintola 4 vuodenaikaa Pyynikki, Facebook-sivut