Artikkelit

Suojärven Suklaatila yhdistää suklaan suomalaisuuteen

Tällä kertaa olen menossa vielä tavallistakin makoisammalle ruokaretkelle. Kohteenani on nimittäin Suojärven Suklaatila Ylöjärvellä. Kysymyksiä ainakin on paljon, sillä miten se voi olla suklaatila? Voiko suklaata viljellä Suomessa? Vaikka kasvituntemukseni ei olekaan aivan huipputasoa, en silti usko Pirkanmaalla kasvavan kaakaopuita. No, kohtapa se nähdään.

Suklaatilalle kyltit tuntuvat vievän, ja niin lukee myös entisen navettarakennuksen ovessa. Rakennus toimii tehtaanmyymälänä. Pienessä viihtyisässä myymälässä on ikkuna suklaaleipomoon, jonne ei arkivaatteissa ole asiaa. Suklaa virtaa erilaisissa laitteissa ja sitä on pöydillä eri muodoissa.

Suklaata valmistetaan Suojärven suklaaleipomossa.

Suklaata valmistetaan Suojärven suklaaleipomossa.

Yrittäjäpariskunta Katja ja Tomi Järvenpää tulevat tervehtimään myymälään. Katja palaa kohta takaisin tuotannon puolelle huolehtimaan suklaatuotteiden valmistuksesta. Nyt eletään kiireistä aikaa, sillä joulu on suklaamarkkinoiden ehdoton sesonki.

Suojärven Suklaatila on Tomi Järvenpään kotitila. Taustalla Katja Järvenpää valmistaa konvehteja.

Suojärven Suklaatila on Tomi Järvenpään kotitila. Taustalla Katja Järvenpää valmistaa konvehteja.

Tomi ehtii kuitenkin istahtamaan kanssani kahville ja vastaamaan kysymyksiini. Hän kertoo, että kaakaopapu on peräisin päiväntasaajalta, eikä Suojärven tilalla kasva kaakaopuita. Suojärven Suklaatilan kaakaomassa tuodaan Keski-Euroopasta, mutta loppu syntyy Järvenpään mukaan Suomessa.

– Me olemme halunneet yhdistää kaikkien tuntemaan herkkuun suomalaisia juttuja, hän sanoo.

Suklaatilan suklaissa on laaja skaala suomalaista makua. Alussa tuotteisiin päätyivät suomalaiset marjat, kuten mustikka, puolukka ja mustaherukka, mutta myöhemmin mukaan löytyi erikoisempiakin makuja, kuten talkkuna, hamppu ja porkkana.

Sarkapaloista löytyy suklaata joka makuun.

Sarkapaloista löytyy suklaata joka makuun.

Maistan hampunsiemenillä maustettua Sarkapalaa, joka kieltämättä maistuu jollain tavalla suomalaiselle. Suklaa rouskuu mukavavasti suussa. Hampunsiemenet ovat peräisin Impolan kasvitilalta Sastamalasta, joka on yksi monista yhteistyöyrityksistä.

– Alusta asti lähdettiin etsimään toisia tiloja ja miettimään millaisia raaka-aineita voitaisiin hyödyntää. Sieltä ovatkin tulleet kiinnostavimmat tuotteet, joita teemme.

Kaikki maut eivät toki ole peräisin maatalouden tuotteista, vaan esimerkiksi savu ja terva ovat myös päätyneet tuotteisiin. Yksi tällaisista on savusuolasuklaa, jota pääsen maistamaan. Makeahkon maitosuklaan kääntöpuolella on savusuolakiteitä, jotka antavat suklaalle särmää. Parhaimman makukokemuksen saa, kun kääntää suolaisen puolen kieltä vasten.

Savusuolasuklaassa on jotain suomalaista.

Savusuolasuklaassa on jotain suomalaista.

Tomi Järvenpää kertoo Suklaatilan toiminnan pohjaavan maaseudun vahvuuksille ja ajatukselle, että maaseutu voi olla muutakin kuin perinteistä maataloutta. Suklaa oli luonteva valinta Järvenpäille.

– Ajateltiin, että yhdistetään meidän harrastus ja maaseutu mahdollisuuksien paikkana.

Tässä tapauksessa mahdollisuuden tarjosivat Tomin sukutilan tyhjät rakennukset. Järvenpäät kunnostivat vanhasta navetasta suklaaleipomon ja myöhemmin kahvilan, joissa järjestetään suklaanmaistajaisia.

Suklaanmaistajaiset ovat makumatka herkuttelun historiaan.

Suklaanmaistajaiset ovat makumatka herkuttelun historiaan.

– Kylän naisväki alkoi kyselemään, että voisimmeko järjestää suklaanmaisteluiltoja. Meillä ei ollut mitään valmista tuotetta tällaista varten, mutta otimme haasteen vastaan, Järvenpää kertoo.

Suklaanmaistajaiset osoittautuivat hyvin suosituksi ohjelmanumeroksi, ja kahvilaakin jouduttiin laajentamaan. Vuosittain yli sata ryhmää käy puolentoista tunnin mittaisella suklaanmaistelukurssilla, jossa käydään läpi paitsi herkun historiaa, myös oikeita tapoja syödä suklaata.

– Maistajaiset on makumatka suklaan maailmaan. Lähdetään vaaleammista liikkeelle ja edetään tummempiin.

Suklaan kanssa maistuu kupillinen tiramisukahvia.

Suklaan kanssa maistuu kupillinen tiramisukahvia.

Suklaan kannattaa antaa sulaa suussa ja välillä on hyvä juoda hieman vettä, jotta suu maistaisi uuden maun. Tällä kertaa aika ei anna myöten kokonaiselle luennolle, mutta Suojärven suklaista löytää kyllä erilaisia makuja lyhyemmälläkin oppimäärällä. Esimerkiksi Sarkapalojen appelsiinisuklaa maistuu vaaleudestaan huolimatta raikkaalle. Chilisuklaa sen sijaan maistuu terävältä. Suklaa harvoin on näin tulista, mutta chili korostaa miellyttävästi tumman suklaan makua.

Suklaapakkaukset ovat viimeisteltyjä. Ne kertovat tilan tarinaa tavalla tai toisella. Erään kyljessä on esimerkiksi pieni poika käsissään heinäpellolla.

– Siinä on kuva siitä, kun meikäläinen on heinäpellolla 70-luvulla isoisäni kanssa, Järvenpää sanoo.

Suklaarasian kyljessä on kuva Tomi Järvenpäästä ja hänen isoisästään peltotöissä 70-luvulla.

Suklaarasian kyljessä on kuva Tomi Järvenpäästä ja hänen isoisästään peltotöissä 70-luvulla.

Viimeisimpänä Suklaatilan tarinaan ovat tulleet mukaan navettatontut, jotka ovat kuulemma monen tilalla tapahtuvan asian takana. Tontut myös myyvät erikoissuklaita, jotka muun muassa antavat lisäenergiaa väsyneille lapsille.

Äkkipiristys antaa tehoa, kun voimat loppuvat.

Äkkipiristys antaa voimia, kun energiat loppuvat.

 

Yhteystiedot:

Liivalammintie 75
34140 Mutala (Ylöjärvi)

Nettisivu

Facebook

Seitsemisen Portissa ruokailee matkalla kansallispuistoon

Päivä on kaunis, joten päätän suunnata kohti Seitsemisen kansallispuistoa. Nyt on kuitenkin lounasaika, joten pysähdyn Seitsemisen luontokeskuksen yhteydessä sijaitsevassa Seitsemisen Portissa.

Ravintola on hieman huomaamattomassa paikassa, sillä se on luontokeskuksen sisäpuolella. Paikka on sinänsä luonteva, mutta ei aivan ilmeinen. Monesta luontokeskuksesta löytyy jonkinlainen kioski, mutta harvassa ovat kunnolliset lounaspaikat. Tunnelma on miellyttävä. Voi vain kuvitella, kuinka tunnelma tiivistyy talvisin, kun ravintolan takkaan viritetään tulet.

Ravintolassa on à la carte -listalla monenlaisia herkkuja. Huomio kiinnittyy etenkin villisikaan ja strutsiin, jotka eivät ole aivan tavallisimmasta päästä. Saan kuulla, että ruoka on mitä suurimmissa määrin lähiruokaa. Lähes kaikki raaka-aineet tulevat lähialueelta. Villisiat ja strutsit kasvatetaan yrittäjien omalla tilalla Helvetin Portin naapurissa.

Listalta löytyy vaikka mitä erikoista. Lihat tulevat yrittäjien omalta tilalta ja muut raaka-aineet lähialueelta.

Listalta löytyy vaikka mitä erikoista. Lihat tulevat yrittäjien omalta tilalta ja muut raaka-aineet lähialueelta.

Katselen listaa mielenkiinnolla. Tällaista tuskin löytyy  toisesta luontokeskuksesta! Päädyn kuitenkin lounaaseen, ja lounaaksi on tänään ylämaankarjan jauhelihakeittoa. Kaavin keittoa lautaselle ja kerään salaattipöydästä toisen lautasen täyteen.  Siirryn luontokeskuksen ulkopöytään nautiskelemaan. Aurinko lämmittää mukavasti, ja ulkona ruoka maistuu.

Söin päivän keittolounaan, joka oli tänään ylämaankarjan jauhelihakeitto.

Söin päivän keittolounaan, joka oli tänään ylämaankarjan jauhelihakeitto.

Palvelu on ystävällistä. Keittiössä pyörähtelevä Terhi Järvinen huokuu toimeliaisuutta. Hän on aloittanut ravintolassa vastikään, mutta kehuu olevansa uransa parhaassa työpaikassa. Seitsemisen Portissa saa kuulemma toteuttaa omia ideoitaan.

– Minun täytyy koko ajan tehdä jotain, en osaa olla paikallani, hän sanoo.

Aina kun ravintolassa on hiljaisempaa, leipoo Terhi Järvinen uusia tuotteita vitriiniin.

Aina kun ravintolassa on hiljaisempaa, leipoo Terhi Järvinen uusia tuotteita vitriiniin.

Silloin kun asiakkaita on vähemmän, loihtii Järvinen vitriiniin erilaisia piirakoita ja muita herkkuja. Kohta kuuluu olevan valmistusvuorossa jonkinlainen sienipiirakka, johon hän keräsi raaka-aineet vapaapäivänään.

Sisällä juon vielä kahvit ja syön porkkanaleivoksen. Herkullista!

Söin porkkanaleivoksen kahvin kanssa.

Söin porkkanaleivoksen kahvin kanssa.

Vatsa täynnä maittavaa ruokaa lähden Seitsemisen kansallispuistoon. Hetken kuluttua parkkeeraan autoni Koveron perinnetilan pysäköintialueelle. Koveron tilalla muuten järjestetään toisinaan Seitsemisen Portin suurempia tilaisuuksia.

Suurin ihme minua odottaa kuitenkin lammashaassa. Kaksi karitsaa on syntynyt vain muutamaa tuntia aikaisemmin. Osaavatpa ne olla suloisia.

Kaksi vastasyntynyttä karitsaa Koveron perinnetilalla.

Kaksi vastasyntynyttä karitsaa Koveron perinnetilalla.

Yhteystiedot

Ravintola Seitsemisen Portti
Seitsemisentie 110
34540 Länsi-Aure

Aukioloajat löytyvät ravintolan nettisivuilta.
Nettisivu
Facebook