Tulisia burgereita Kaivannon Keitaalla – Ruokaretki

Längelmäveden rannalla, Vehoniemen harjun pohjoispuolella, Kaivannon keidas paistattelee vielä viimeisten kesäpäivien auringossa. Kangasalta päin tultaessa emme pääse kääntymään Lahdentieltä suoraan ravintolalle, vaan ajamme hetken eteenpäin ja käännymme seuraavassa risteyksessä ympäri – koska se kannattaa.

Varmaankin pitkälti yli toistakymmentä vuotta sitten muistan isäni kanssa poikenneeni kahvilassa munkille. Sen jälkeen olen ajanut kahvilasta ohi useat kerrat, ja aina on ollut muka liian kiire kotiin tai sokerihammasta ei ole kolottanut.

Mutta tänä keväänä, palatessamme Kirvunlinnan linnavuorelta Pälkäneeltä, halusin poiketa verestämässä muistoja ja syömässä munkkia. Munkit jäivät sillä reissulla syömättä, koska tarjolla olikin jotain, mitä emme osanneet lainkaan odottaa – herkullisia hampurilaisia!

Tätä kylttiä kannattaa seurata!

Tämän kesän aikana poikkesimme muutamaankin otteeseen syömässä Keitaalla, ja töissä sain kuulla muidenkin paikallisten pitävän ravintolaa erinomaisena. Joten kun Ruokaretki.fi avattiin, varasin välittömästi Kaivannon Keitaan itselleni. Ei edes minkään lukkarin rakkauden vuoksi, vaan ihan siitä rehellisestä syystä, että tuliseen ruokaan tottuneena Keitaan chilimajoneesin kanssa kyyneleet kohosivat silmiin ja hiki pintaan.

Kaivannon keidas jää Lahdentiellä ajaessa helposti huomaamatta, sillä ainoastaan sen kattoterassi on tien tasolla. Mutta Keitaan pihaan kaartaessa löytääkin rinteen alta mukavan näköisen kahvilan, jonka pihassa kesäaikaan oli vielä jäätelökioskikin. Paikalla oli tällä kertaa hieman hiljaisempaa, joten mahduimme syömään ulkona, ja sain hetken rauhassa haastella ravintolan omistavien Jouni ja Tarja Hietakankaan kera.

Ravintolaa pyörittävät Jouni ja Tarja Hietakangas.

Ravintolan historia heidän osaltaan on mielenkiintoinen. Kun he kuusi vuotta sitten aikoivat avata paikan, ei Ely-keskuksella tai pankeilla uskottu ravintolan mahdollisuuksiin. Kuulemma olisivat saaneet olla onnellisia, mikäli paikalla kävisi yhtään asiakasta.

– Me aateltiin silloin kun tätä remontoitiin, että jos ei täällä ketään käy, niin onhan tää mökkinä pirun hyvä, Jouni totesi naureskellen.

Toisin kuitenkin taisi käydä. Huolimatta entisten Hesburger-yrittäjien karenssista Hietakankaat loivat kestävän jalansijan toiminnalle, ja karenssin päätyttyä lisäsivät hampurilaiset listalle. Tulisia kanansiipiä Keitaalla on alusta alkaen ollut tarjolla, mutta niiden suosio on jo osoittanut hiipumista, mihin varmasti Keitaalle itse maustetut herkulliset majoneesit ovat osasyyllisiä.

Huolimatta hikoilusta ja vetisistä silmistä (tai ehkä juuri niiden vuoksi?) chiliburgeri on henkilökohtainen suosikkini.

Omakohtaisesti uskoisin, että hampurilaiset ovat se kirsikka kakussa, joka Kaivannon Keitaasta tekee paikkana loistavan. Sen tunnelma on hyvin lämminhenkinen ja välitön, mutta samalla siinä on aavistus amerikkalaisesta roadhouse-kulttuurista, johon burgerit lähtemättömästi kuuluvat. Kun paikka on vielä aivan Vehoniemen automuseon lähettyvillä, en hetkeäkään epäile, etteivätkö amerikanraudat täyttäisi kesäisin ravintolan parkkipaikkaa.

Toinen selkeä etu Keitaalle on vieraslaituri. Längelmävettä pitkin isommatkin veneet pääsevät Heposelälle ja Kaivannon laiturille. Ranta on myös paikoin niin matala ja kirkasvetinen, että uimishommat ovat varmasti kiinnostaneet monia matkaajia.

Venelaituri on kirjaimellisesti kivenheiton päässä Keitaasta.

Nyt elokuussa kesäkausi on päättymässä ja Kaivannon Keidas siirtymässä niin sanottuun talviruokinta-aikaan. Kaivannon keidas on auki viikonloppuisin melkein jouluun asti, ja tammi-helmikuun kokonaan suljettuna. Kuulemma koulujen alkaminen näkyy selvästi kävijämäärissä, vaikkei toimintaa ilmeisestikään hiljaiseksi voikaan kutsua.

– Silloin kun käytiin ennen remonttia paikkoja mittaamassa, meille kerrottiin, että hyvä jos yksi asiakas käy päivässä, Jouni muistelee.

– Nyttemmin ei taida olla tuntiakaan ilman asiakkaita.

Kyselen vielä lopuksi hieman ravintolan ruokapolitiikkaa. Kesäisin tarjolla on viikottain vaihtuva lounas. Ainoastaan torstain menu on aina sama: hernekeittoa ja pannaria. Se on kuulemma taattu hitti, samoin kuin itsetehdyt munkit.

Rannalla mahtuu juoksemaan, leikkimään tai vaikka uimaan.

Tehdessäni lähtöä Hietakankaat myhäilevät, että Keitaalla on nyt selvästi ollut hyvä ja mielenkiintoinen kesä. Jopa elokuvaa on kuvattu paikalla, enkä ihmettele sitä yhtään. Harvassa paikassa yhdistyy näin hyvä ruoka kauniisiin maisemiin ja loistavaan palveluun.

Mainittakoon vielä, että tulevana lauantaina 27.8. kesäkausi Kaivannon keitaalla huipentuu Venetsialaisiin: valon, tulen ja valon juhlaan.

Yhteystiedot

cafento@kaivannonkeidas.fi Nettisivut
Facebook-sivut

You might also like