Gluteenittoman luomukauran syntysijoilla Konneveden Hinkkalassa

Rautalammin ja Konneveden rajalta läheltä Kivisalmen siltaa kääntyy hiekkatie Leskelänkylälle. Tie mutkittelee ensin metsässä ja nousee sitten kukkulan laelle, josta aukeavat kauniit peltomaisemat ja takana siintää Etelä-Konneveden ulappa. Peltoaukean reunalla rannan tuntumassa kohoavat Hinkkalan tilan rakennukset: vanha valkoinen päärakennus, pitkä punamultainen hirsiaitta, navetta ja pieni punainen mökki, joka toimii kokoustalona. Ympäröivät pellot ovat hennolla oraalla ja pellon reunalla komeilee korkea viljankuivaamo. Ruokaretki on kutsuttu paikalle seudulla käynnissä olevan Ruokaelämyksiä-hankkeen toimesta. Nyt ollaan gluteenittoman luomukauran syntysijoilla.

Hinkkalan kartanon pelloilla gluteeniton luomukaura on juuri itänyt toukokuun lopulla.

Viljankuivaamo odottelee jo tulevaa satoa.

Hinkkalan tilan pihapiirissä tuntuu historian havinaa. Jos rakennukset osaisivat puhua, niillä olisi todella paljon kerrottavaa. Tila sijaitsee nykyisen Konneveden puolella, joka oli aikanaan osana Rautalammin suurta emäpitäjää. 1800-luvulla Hinkkalan tilaa isännöi Albert Kukkonen, joka oli yksi Rautalammin tunnetuista kansanrunoilijoista. Albertin ja hänen topakan puolisonsa Josefinan hoidossa Hinkkalan tilasta kehittyi aikansa edistyksellinen suurtila, jossa järjestettiin karjanhoito- ja käsityökursseja. Hinkkalassa myös kirnuttiin voita, jota lähetettiin Helsinkiin ja sieltä aina Englantiin asti.

HInkkalan kartanon päärakennus on nähnyt monta sukupolvea.

Hinkkalan nykyinen isäntä Olli-Pekka Jalkanen jatkoi esi-isiensä jäljissä tilan viljelyä ja siirsi kaikki pellot luonnonmukaiseen tuotantoon. Viljelyn rinnalla alettiin 2000-luvun alussa harjoittaa myös lomamökkien vuokrausta. Matkailu alueella vilkastui entisestään lähelle perustetun Etelä-Konneveden kansallispuiston myötä, joten Hinkkalassa päätettiin lomamökkien lisäksi kehittää muutakin oheistoimintaa. Koska tilalla on pitkät perinteet maataloustuotteiden jatkojalostuksesta, lähdettiin uusia toimintoja suunnittelemaan gluteenittoman luomukauran ympärille. Idea Hinkkalan tilan gluteenittoman kauran jalostuksesta lähti itämään ja kolmen vuoden hauduttelun tuloksena syntyi Albert, Hinkkalan kartanon gluteeniton luomukaurahiutale.

Hinkkalan kartanon gluteenittoman luomu tuoteperheen ensimmäinen edustaja on Albert kaurahiutale. Kuva: Hanna-Mari Järvinen

Albertin pakkauksessa on kätevä kaatonokka.

Albert kaurahiutaleen pakkaussuunnittelun yhteydessä luotiin samalla oma Hinkkalan kartanon brändi, jossa yhdistyvät kartanon pitkä historia, luonnonmukaisuus ja ihmisen hyvinvoinnin huomioiminen. Olli-Pekka ja Sointu Jalkanen ovat molemmat kiinnostuneita terveellisestä ravinnosta ja he haluavat omilla tuotteillaan tarjota vaihtoehtoja tämän päivän kiireiselle ja stressaantuneelle kuluttajalle. Ensimmäiset Albert-kaurahiutaleet tulivat markkinoille maaliskuussa 2018 ja niitä on siitä lähtien toimitettu vähittäiskauppoihin eri puolille Suomea. Toistaiseksi Hinkkalan kartano ei ole halunnut toimittaa tuotteitaan keskusliikkeille, vaan hoitaa kaikki toimitukset omin voimin.

Hinkkalan kartanon isäntä Olli-Pekka Jalkanen esitteli Albertia Lautasella -messuilla Helsingissä. Kuva: Hanna-Mari Järvinen

Olli-Pekka ja Sointu Jalkanen ovat molemmat kiinnostuneita terveellisestä ravinnosta. Kuva: Hanna-Mari Järvinen

Kauniin ja kätevänkokoisen pakkauksen johdosta Albert soveltuu erinomaisesti tuliaisiksi ja vaikka matkamuistoksi. Pakkauksen kyljessä on reseptejä, joita löytyy lisää yrityksen nettisivuilta ja Instagrammista. Kaikki reseptit ovat yrittäjäperheen itse kehittämiä ja testaamia. Olli-Pekka pukee kotona mielellään essun eteensä ja alkaa tehtailla kaurahiutaleesta erilaisia luomuksia. Hiutaleet voi jauhaa blenderissä, jolloin niistä saadaan herkullista kaurajauhoa. Kaurajauhoja on testattu leipien, munkkien, lettujen ja tortillojen valmistukseen ja onpa niillä leivitetty jopa muikkuja. Hinkkalan kaurajauhoilla leivitetään muuan muassa rautalampilaisen kesäravintola Raitin muikut.

 

Hinkkalan kartanon gluteenittomat kauraleipäset

4-6 kpl

2 dl maustamatonta jogurttia
0,5 tl suolaa
0,5 tl sokeria
0,25- 0,5 tl soodaa
1 rkl öljyä, esim oliivi- tai rypsiöljy
2 dl Albert kaurahiutaleita tai blenderissä tehtyä kaurajauhoa

Valmistus:

  1. Sekoita jogurtti ja öljy
  2. Lisää kuivat aineet ja sekoita tasainen taikina.
  3. Tee pellille 4-6 leipästä.
  4. Paista 225 noin 10-15 min kunnes kauniin ruskeita. Nauti lämpöisenä.

 Vinkki: Voit lisätä taikinaan myös tuoreita tai kuivattuja villiyrttejä.

 

Kauratortillat a la Olli 

2 dl kaurajauhoja (Albert kaurahiutaleista blenderissä nopeasti)
2 dl perunajauhoja
2 dl vettä
1 tl suolaa
1 rkl öljyä

Valmistus:
Sekoita kuivat aineet, lisää vesi ja lopuksi öljy. Taikina on heti valmis.
Kauli ohuita lettuja ja paista hetki molemmilta puolilta esimerkiksi oliiviöljyssä.
Lisää täytteet ja herkuttele.

Reseptit: Hinkkalan kartano

 

Hinkkalan kartano

Hinkkalantie 130

44350 Istunmäki

P. 050 5168 167

maatila@hinkkalantila.com

hinkkala.fi

www.facebook.com/hinkkalankartano/

Instagram: #hinkkalankartano

 

 

Tallenna

Törmälä tarjoaa palveluja Etelä-Konneveden kansallispuiston kainalossa

Rautalammin kirkonkylältä Konneveden suuntaan ajettaessa tulevat ensin vastaan Etelä-Konneveden kansallispuiston opaskyltit ja heti niiden jälkeen opasteet Törmälän loma- ja kurssikeskukseen. Kyltit ohjaavat Konnekoskentielle, jota pitkin rullaillaan ensin asfaltilla, mutta Konnekosken kuohujen jälkeen päästään hiekkatielle ja todelliseen maalaistunnelmaan. Ollaan Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntarajan tuntumassa, keskellä kauneinta Järvi-Suomea. Ruokaretki sai kutsun paikalliselta Ruokaelämyksiä-hankkeelta tulla tutustumaan kansallispuiston porttina toimivan Törmälän loma- ja kurssikeskuksen palveluihin. 

Törmälän idyllinen pihapiiri toivottaa kulkija tervetulleeksi.

Törmälän idylliseen pihapiiriin on Rautalammin kirkonkylältä matkaa noin 10 kilometriä, ja aivan pihan tuntumasta kääntyy tie Etelä-Konneveden kansallispuiston patikointireiteille. Törmälällä on takanaan pitkä historia aina 1700-luvulle asti, sillä se toimi aikanaan Rautalammin emäpitäjän kappalaisen kotina 250 vuoden ajan. Sittemmin Törmälästä tuli suosittu rippileirien pitopaikka ja edelleen rippileiriläisiä saapuu kesällä eri puolilta Suomea nauttimaan leirielämästä perinteisessä pihapiirissä. Törmälä siirtyi yksityisomistukseen vuonna 2014, kun rautalampilainen pariskunta Matti Varis ja Sari Hintikka-Varis ottivat paikan luotsattavakseen. Etelä-Konneveden kansallispuiston myötä Törmälän asiakaskunta on laajentunut ja palvelut monipuolistuneet. Nyt kuka tahansa ohikulkija voi piipahtaa kesällä Törmälään lounaalle, kahville tai jäätelölle, ja erilaisia ohjelmapalveluja on kehitetty yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

Törmälän väentuvan vanhat hirret henkivät entisaikojen tunnelmaa.

Törmälän pihapiiriin saapuessaan vierailija voi luulla päässeensä maanpäälliseen paratiisiin, sillä vanhat rakennukset sulautuvat ympäröivään maisemaan luoden rauhoittavan ja idyllisen tunnelman. Törmälä sijaitsee Hankaveden rannalla, ja vesistöä pitkin soudettiin aikanaan kirkkoveneellä emäpitäjän kirkkoon Rautalammille. Törmälän väentuvassa vierailija aistii vuosisatojen takaisen historian. Tässä tuvassa on aikanaan ruokittu pappilan piiat ja rengit, kun herrojen herkut tarjoiltiin päärakennuksessa, joka sittemmin tuhoutui tulipalossa. Nyt väentupa toimii Törmälän sydämenä, jossa emännät ahertavat keittiössä ruoan ja leipomusten parissa. Väentuvan lisäksi pihapiirissä huomio kiinnittyy vanhaan kivinavettaan, jonka massiiviset seinät pitävät kesän kuumuuden tehokkaasti loitolla. Navetta muutettiin kirkoksi siinä vaiheessa, kun rippileiritoiminta Törmälässä alkoi. Navettarakennus on melkoinen monitoimitila, sillä siellä on kirkon ja kokoustilojen lisäksi kesäkahvila, josta voi ostaa jäätelöä ja pientä suolaista tai makeaa purtavaa.

Törmälän kivinavetan paksut seinät kätkevät sisäänsä kirkon ja kokoustilan.

Kivinavetan päädyssä on kesäkahvila, joka tarjoaa ohikulkijoille jäätelöä sekä suolaista ja makeaa purtavaa.

Törmälän keittiössä valmistetaan konstailematonta kotiruokaa, joka tehdään itse alusta asti. Ruoka maistuu niin rippikoululaisille kuin perheille ja muille ohikulkijoille. Törmälässä käytetään mahdollisuuksien mukaan oman alueen raaka-aineita, kuten lähivesien kalaa sekä metsämarjoja ja sieniä. Mustaherukat asiakas voi vaikka itse käydä poimimassa, sillä pensasrivistö komeilee aivan väentuvan takana. Keittiön aamu alkaa sämpylätaikinan vaivaamisesta, sillä rippileirien aamu- ja iltapalalle leivotaan aina tuoreet sämpylät. Ja sitten sitä pullaa! Sitä keittiön väki saa vääntää koko kesän, sillä itseleivottu pulla viedään käsistä niin rippileireillä kuin kesäkahvilassa.

Törmälän lounaspöydässä tarjotaan konstailematonta kotiruokaa.

 

Törmälässä käytetään paljon mustaherukkaa, joka kasvaa aivan väentuvan takana.

Kiireisimmän kesäsesongin ulkopuolella Törmälän keittiössä valmistetaan ruokaa erilaisille tilausryhmille, kuten yritysten ja yhdistysten kokousporukoille ja perhejuhliin. Tarvittaessa ruoka voidaan tarjota myös maastossa, esimerkiksi Vuori-Kalajan laavulla, jossa sopii ruokailemaan isompikin porukka. Tikkupullat, nuotioletut ja muikkukukkoset ovat vaihtoehtoja nuotiotarjoiluille.

 

TÖRMÄLÄN LOMA- JA KURSSIKESKUS OY

Konnekoskentie 552

77700 Rautalampi

P.  040 558 2439

info@tormala.fi

tormala.fi

Facebook.com/TormalaRautalampi

Instagram: #tormala_rautalampi