Vappuna juhlitaan roseteilla ja marjasimalla!

Vapun juhlinta on sekoitus useita perinteitä. Muinaissuomalaiset juhlivat toukojuhlaa ja sytyttivät pelloille kokkoja pahojen henkien pois ajamiseksi.

Nimensä vappu on saanut keskiajalta, jolloin 1. toukokuuta vietettiin Valpurgin pyhimykseksi julistamisen päivää. Myöhemmin vappu leimautui työläisten ja ylioppilaiden juhlapäiväksi. Keskeistä kaikelle juhlinnalle jo aikojen alusta lähtien on ollut runsas syöminen ja juominen.

Nykypäivänä suositut vappuherkut sima ja tippaleivät olivat tunnettuja jo 1700-luvun Suomessa. Mitään erityisiä vapun ruokia ne eivät kuitenkaan olleet.  Yleisenä janojuomana tarjottavaa simaa juotiin ympäri vuoden ja tippaleipiä tarjottiin esimerkiksi hautajaisissa ja muissa juhlatilaisuuksissa.

Unholaan jääneet rosetit

Nyt jo hiukan unholaan jääneillä vappuherkuilla roseteilla herkuteltiin sen sijaan yleisesti vappuna jo ainakin 60–70 -luvulla. Ja kannattaa herkutella edelleenkin, sillä ne ovat monen mielestä huomattavasti herkullisempia kuin munkit tai tippaleivät.

Rosetit ovat entistaikojen vappuherkku, joita moni on syönyt lapsuudessaan.

Rosettienkin perinne on varmasti huomattavasti pitempi, sillä resepti löytyy yhdestä suomalaisten keittokirjojen klassikosta, vuonna 1908 ensimmäistä kertaa julkaistusta Kotiruoka-kirjasta.

Rosettien tekemiseen tarvitaan rosettirauta.

Helppoja ja nopeita valmistaa

Mitkä lie olleet rosetin unohduksen syyt, ei se valmistustekniikasta ainakaan ole kiinni. Rosetit ovat nimittäin äärettömän helppoja ja nopeita tehdä; Taikinaa ei tarvitse vaivata, kohotella tai odotella, eikä pyörittelyn kanssa tarvitse pähkäillä kuten munkkien leivonnassa. Rosetteja tehdessä ei tarvitse stressata myöskään pursotuksen ja erilaisten muottien kanssa, kuten tippaleipien valmistuksessa.

Rosettien valmistamiseen ei tarvitse muuta kuin paksupohjainen kattila ja rosettirauta. Nyt vaan kipin kapin mummolan kaappeja koluamaan, ja rosettiraudat kuumiksi! Uusinakin rosettirautoja myyvät useat keittiötarvikeliikkeet.

Rosetit 

3 kananmunaa

2,5 dl kermaa

1 dl sokeria

2.5 dl vehnäjauhoja

2 rkl perunajauhoja

½ tl vaniljasokeria

Rypsiöljyä uppopaistamiseen.

Taikinaan voi lisätä vaniljasokerin sijaan myös aitoa vaniljaa, tai esimerkiksi ripauksen kardemummaa.

Sekoita kananmunat ja sokeri pehmeäksi tahnaksi. Lisää sen jälkeen jauhot ja sekoita kunnes taikina on sileää. Lisää lopuksi kerma, ja sekoita.

Kuumenna öljy kuumaksi (noin 170-180 astetta) paksupohjaisessa kattilassa. Öljy on tarpeeksi kuumaa kun pieni pala leipää ruskistuu nopeasti ja leivänpala “sihisee” öljyssä.

Kuumenna rosettirautaa ensin öljyssä ja valuta ylimääräinen rasva pois. Jos rauta ei ole tarpeeksi kuuma, jää taikina siihen kiinni. Kiinnijääneen rosetin voi irrottaa raudasta varovasti veitsellä. Varo kuitenkin roiskuttamasta kuumaa öljyä.

Upota sen jälkeen rosettirauta taikinaan raudan yläreunaan asti. Jos rauta uppoaa liian syvälle taikinaan, ei valmis rosetti irtoa raudasta.

Nosta sen jälkeen rauta taikinasta, ja anna taikinan kuivua hetki ennen kuin upotat raudan kuumaan rasvaan. Pidä rautaa kokonaan rasvan alla hetken, ja kun rosetti irtoaa raudasta anna sen paistua kullanruskeaksi.

Nosta valmis rosetti pois öljystä reikäkauhalla ja nosta valumaan talouspaperin päälle. Rosetti on vielä pehmeä tässä vaiheessa, mutta muuttuu kuivuessaan rapeaksi. Koristele jäähtyneet rosetit tomusokerilla.

Koristele jäähtyneet rosetit tomusokerilla.

Uppopaistaminen on oikein tehtynä täysin turvallinen tapa valmistaa ruokaa. Muista kuitenkin, että öljyn sekaan ei saa mennä yhtään vettä, ja jos ylikuumentunut öljy sattuisi syttymään tuleen, ei sammuttamiseen saa käyttää vettä. Sammuta öljypalo sammutuspeitolla tai pienempi palo kattilan kannella.

Rosettien seuraksi sopii mainiosti marjoilla maustettu sima. Punaherukka antaa simalle upean, keväisen värin.

Punaherukka-sitruunasima

6-7 dl punaherukoita

250 gr fariinisokeria

250  gr sokeria

1 sitruunan mehu

4 l vettä

Pikkurillinpään kokoinen pala tuoretta hiivaa

Sokeria ja rusinoita (rusinat voi jättää myös pois)

Kesän kolkuttaessa ovella ja uutta marjasatoa odotellessa voi pakastimeen unohtuneet marjat käyttää mainosti siman valmistukseen. Marjasimaan voi käyttää ihan mitä vain kotimaisia marjoja.

Survo marjat kevyesti rikki. Lisää marjat kattilaan sokereiden kanssa, ja lisää sen jälkeen yksi litra vettä. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hetken.

Ota sen jälkeen kattila pois liedeltä ja lisää loput kolme litraa vettä ja sitruunan mehu. Anna liemen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää sen jälkeen pieneen vesitilkkaan sekoitettu hiiva.

Anna siman käydä huoneenlämmössä noin vuorokauden. Siivilöi sima ja pullota puhtaisiin pulloihin. Lisää jokaiseen pulloon noin yksi teelusikka sokeria ja halutessasi rusinat.

Sulje pullot, mutta älä liian tiukkaan, sillä paine pulloissa kasvaa käymisen jatkuessa. Pane pullot jääkaappiin. Sima on valmista noin 5-7 päivän kuluttua.

 

Kuvat: Hanna-Mari Järvinen ja Iiris Setianto.

Kuvausjärjestelyt: Iiris Setianto.

Rosettien resepti: Kotiruoka, keittokirja kotia ja koulua varten. Otava, 1962. 25. painos.

 

Voiko marenkia tyylikkäämpää herkkua olla?

Marenkien salaisuus on yksinkertainen; sokeria, kananmunan valkuainen ja aimo ripaus huolellisuutta. Kuulostaa helpolta. Moni, joka on kokeillut marengin valmistusta kotona, tietää, että tulos voi olla myös aivan jotain muuta kuin makean rapea ja ilmavan keveä herkku. Itse olen nostanut uunista ulos lässähtäneitä, liian tahmeita, turhan sitkeitä kasoja, joista puuttuu se jokin eli tyyli.

Kun kuulin yrityksestä nimeltä Linnan Marenki, täytyi heti ottaa yhteyttä ruoka-artesaani Sariin. Mikä on näiden kepeiden herkkujen salaisuus?

Ruoka-artesaani Sari juhli yrityksensä 1-vuotis syntymäpäiviä huhtikuun alussa 2019. Kuva: Matti Hämäläinen, Visualbusnesshelsinki.

Linnan Marenki on vuoden ikäinen yritys, mutta yrityksen perustajan Sari Lahokosken rakkaus leipomiseen ja herkkuihin syttyi jo vuosia sitten. Unelmista totta, Sari opiskeli itsensä ruoka-artesaaniksi Yrkeshögskolan Noviassa Raaseporissa ja perusti marenkeihin ja juhlallisiin herkkuihin keskittyvän yrityksensä.

Ruoka-artesaanit ovat uusi kasvava ammattikunta. Ammattilaisia, jotka luovat korkealaatuisia tuotteita pääasiassa paikallisista raaka-aineista, joita jalostetaan käsityömäisesti omalla tilalla tai omassa yrityksessä. Artesaaniruoassa lähtökohtana ovat perinteet ja perinteiset menetelmät.

Marengin (ransk. meringue) syntyperä juontuu, yllätys yllätys, Ranskaan ja Meiringenin kylään 1600-luvulle eli varsin perinteisestä herkusta on kysymys. Valmistusmenetelmäkin on säilynyt vuosisatoja lähes samana, mutta jokaisella leipurilla lienee omat niksinsä.

Ruusumarengissa on ihanan kevyt ruusun vivahde. Turha kai mainita, että herkku sulaa suussa.

Marenkeja on kolmea eri lajia; ranskalaisia, italialaisia ja sveitsiläisiä. Sen opin vasta vieraillessani Sjökullan kartanolla, jossa Sarin työtilat ovat.

Ranskalainen on marengeista yksinkertaisin, munanvalkuainen ja sokeri vaahdotetaan. Syntyy “perinteinen” rapea marenki, joka toimii erinomaisesti myös erilaisten jälkiruokien pohjana. Ranskalaisesta marengista syntyvät pienet rapeat macaron-leivokset ja kakkujen pohjat.

Italialainen marenki on niin kutsuttu kypsä marenki.  Sen valmistuksessa sokerisiirappi kuumennetaan 117-118 -asteiseksi, ja kaadetaan sitten hieman vatkattujen valkuaisten joukkoon, koko ajan sekoittaen. Massaa vatkataan kunnes koostumus on oikea ja lämpötila on noin 30 astetta. Massa ei saa jäähtyä liikaa, muuten se ei säilytä muotoaan. Italialainen marenki on se taivaallinen, sisältä pehmeä herkku, johon hampaita upottaessaan meinaa lähteä taju. Niin hyvää!!

Onko mitään niin taivaallista herkkua kuin tuore suklaamarenki? Kuva: Sari Lahokoski

Sveitsiläisen marengin valmistus eroaa edellisistä hiukan. Valkuaiset ja sokeri kypsytetään vesihauteen päällä, tämän sanotaan olevan niksi siihen, että marengin koostumus on silkinpehmeä  ja sen pursottaminen on helpompaa. Sveitsiläisen marengin ohjeilla valmistuu myös kakun kuorrutteena suosiotaan kasvattava marenkivoikreemi.

Muutama tärkeä niksi:

  • huoneenlämpöiset munat
  • puhtaat työvälineet
  • alhainen paistolämpötila (noin 60 astetta)

Marengin valmistusaineet ovat kananmunan valkuainen ja hieno sokeri, suhde esim. 3 valkuista ja 2 1/2 dl sokeria. Kananmunan ikä vaikuttaa lopputulokseen, tuoreista munista syntyy napakampi vaahto, vanhemmista taas kuohkeampi. Käytä huoneenlämpöisiä kananmunia. Erottele valkuaiset keltuaisista huolellisesti. Tätä työvaihetta ei kannata hutiloida. On tärkeää, ettei valkuaisten joukkoon pääse yhtään keltuaista, koska keltuaisessa on rasvaa ja rasva estää vaahdon muodostumisen. Erota valkuaiset yksitellen vaikka juomalasiin ja kaada vasta sitten vatkauskulhoon.

Teräs- tai lasikulho on paras marengin vatkaukseen, koska muovikulhon sisäpinnassa voi olla rasvaa. Vaikutus lopputulokseen on välitön. Vatkaa ensin valkuisvaahtoa hetki. Lisää sokeria valkuaisvaahtoon pienissä erissä, muista vatkata koko ajan. Sokerin on tärkeää sulaa valkuaisiin, muuten ei synny hyvää marenkia. Onnistunut marenkivaahto on paksu, kuohkea ja kiiltävä.

Valmiin marenkiseoksen voi maustaa vaikka vaniljasokerilla, suklaalla tai marjajauheilla.

Paista marengit välittömästi vatkauksen jälkeen. Pelkästään ilmankosteus voi vaikuttaa lopputulokseen.

Marengit kypsennetään alhaisessa lämpötilassa suhteellisen pitkän ajan, jolloin marengista tulee rakenteeltaan kevyttä ja kuivaa. Katkaise uunista virta, avaa luukku raolleen ja anna marenkien kuivua uunissa. Jäähdytä ja säilytä kuivassa paikassa, nauti!

Suloiset simpukkamarengit, kuva Sari Lahokoski.

Ruoka-artesaanin intohimolla Sari kehittelee jatkuvasti uusia makuja ja reseptejä. Eli marengit eivät ole vain sokeria ja kananmunaa, muoto ja maut vaihtelevat tunnelman mukaan. Tällä hetkellä keittiöstä valmistuu mm. ruusu -ja appelsiininkukkavedellä, kahvilla, turkinpippurilla ja piparmintulla maustettuja marenkeja.

Jos herkkuhammasta alkoi kolottaa, mutta haluat päästä helpolla, kurkkaa herkkuvalikoima Linnan Marengin sivuilta ja tee tilaus.

Linnan Marengin herkut valmistuvat Sjökullan kartanon keittiössä, Kirkkonummen Kylmälässä. Kartanon ihana kahvila Lugnet Life & Living hemmottelee joka viikonloppu Sarin marengeilla. Lugnetin myymälässä on myös hyllyllinen herkkuja kotiin ostettavaksi.

Sarin tapaa myös monissa ruokatapahtumissa.

Keväinen herkkuvinkki:

Marenkileivospohja täytetään kermavaahdolla tai maustetulla rahkalla sekä marjoilla tai hedelmillä. Rahka sopii hyvin marengin kanssa, sillä sen raikas hapokkuus taittaa marengin makeutta.

Sulaa suussa! Kuva Heli Manninen @keijujakuutit_photography

Superfoodia makealla twistillä!

Tämähän on kaikkine marjoineen superfoodia!

Hullaannu kuvista Instagrammissa

Seuraa Facebookissa

Yhteystiedot:

Linnan Marenki Oy
Sari Lahokoski
sari.lahokoski@linnanmarenki.fi
044 988 7777
Sjökullantie 425
02540 KYLMÄLÄ