Aamukahvilla kupsakan ja munksantin syntysijoilla: Leipomo Puustelli, Pielavesi

Olin jo pitkään valinnut lähimarkettimme hyllystä herkullisia kaurasämpylöitä ja kupsakkaleipää, jotka lumosivat minut rapealla kuorellaan ja herkullisella tuoksullaan. Näiden herkullisten leipien houkuttelemana valitsin lomareissun kahvipaikan uudella tavalla.

Jos siis olet matkalla Jyväskylästä kohti Kajaania tai Kuusamoa, niin valitse navigaattorista reitti Pielaveden kautta. Ajomatka lyhenee sekä kilometreinä että kokemuksena, sillä kurvailu kumpuilevien järvi- ja metsämaisemien kautta on paljon mielekkäämpää kuin valtaväylillä jonotus.

Leipomo Puustellin kahvila-myymälä palvelee asiakkaita Pielaveden keskustassa.

Leipomo Puustelli sijaitsee Pielaveden keskustassa, ja kahvila-myymälä palvelee arkisin ja lauantaisin sekä paikallisia leivännälkäisiä että ohikulkevia herkkusuita.

Puustellilla on pitkät perinteet, sillä leipomo on perustettu jo vuonna 1965. Lauantaiaamuna kymmeneltä ovi käy tiuhaan, ja paikalliset istuvat aamukahvilla tai noutavat leivonnaisia mukaansa. Leipomon myymälä on sisustettu kotoisasti vanhoilla kahvipannuilla ja erilaisilla kuppipareilla.

Hyllyssä on irtomyynnissä kauraleipää ja ruisleipää. Vitriinissä komeilevat laskiaispullien rinnalla paikan erikoisuudet: munksantit.

Munksantti on Leipomo Puustellin kehittämä syntisen hyvä herkku.

Yrittäjä Pekka Savolainen kertoo munksantin historiasta, sillä tämä leivonnainen kehitettiin Leipomo Puustellissa v. 2013. Munksantti on croissantti, joka paistetaan upporasvassa ja täytetään hillolla ja kermalla. Makuvaihtoehtoina kerman kaverina ovat vadelma, mansikka, suklaa tai kinuski. Asiakkaiden suosima makuyhdistelmä on myös ananas-greippi ja tuorejuusto.

Jouluksi munksantti saa piparkakun makuisen täytteen, ja kesällä väliin sujautetaan tuoreita mansikoita ja kermaa. Itse en ole uppopaistettujen leivonnaisten ystävä, joten tämä syntisen hyvä herkku jää tällä kertaa muiden iloksi.

Kauraleipä on yksi Leipomo Puustellin suosituimmista tuotteista.

Leipomo Puustellin  tuotteita on oman myymälän lisäksi saatavilla Nilakka-järven ympäryskuntien kaupoista (Tervo, Vesanto, Keitele) sekä Iisalmen ja Kuopion seudulta.

Yrittäjä Pekka Savolaisen mukaan suosituimpia Puustellin tuotteita ovat kauraleivät, kaura-mallasleipä, ruisleipä ja Antin GI ihmeleipä sekä makeista tuotteista hillomunkit ja munksantit. Antin GI ihmeleipä on jälleen leipomon oma erikoisuus, jolla on runsaan kuitupitoisuutensa ansiosta veren sokeritasapainoa ylläpitävä vaikutus. Nimi tuo asiakkaalle mieleen myös paikalliseen keihässuuruuden, mutta yrittäjän mukaan asioiden yhteys jää savolaisittain kuulijan vastuulle.

Yhteystiedot

Leipomo Puustelli Oy
Puistotie 9
72400 PIELAVESI

 

Kotisivut

FB-sivut

Heikkisen leipomon ruisleipä

“Hyvvää sen olla pittää”! – herkkuja Heikkisen leipomosta Kajaanissa

Heikkisen leipomon myyntitiski, Kajaani

Yksi Kajaanin ylpeyksistä on itsenäistä Suomea vanhempi, jo vuonna 1913 perustettu Leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp., jonka ruisleipää moni kehuu parhaaksi lajissaan. Kun kerroin ystävälleni pysähtyväni Kajaanissa eväsostoksille talvilomareissulla, hän huomautti heti, että Heikkiseltä on haettava maan parasta ruisleipää! “Soitanko äidille, että saatte varmasti tuoreen ruisleivän sieltä matkaan?”

Pekka Heikkinen (1883-1951) perusti leipomon vaimonsa Anna Loviisan kanssa ja johti yritystä aina kuolemaansa saakka. Anna Loviisan  taival maan päällä päättyi jo vuonna 1929, mutta muutaman vuoden kuluttua Pekka löysi uuden puolison Anna Maria Regina Kemppaisen, joka otti huolehtiakseen muun muassa leipomomyymälän. Leipomo on sittemmin siirtynyt aina nuoremmalle polvelle ja nyt ohjaksissa on neljättä polvea edustava Kaija Marin (o.s. Heikkinen), jonka lapset Juuso ja Kaisa Marin ovat niin ikään leipomolla vastuullisissa tehtävissä.

Ehdimme onneksi Kajaaniin ennen leipomon sulkemisaikaa ja huokasin helpotuksesta nähdessäni, että myös muutama riisipiirakka oli vielä myyntitiskissä jäljellä. Olin parilla retkireissulla havainnut juuri tämän leipomon piirakat aivan loistaviksi retkieväspiirakoiksi – niissä on riittävästi ruista, koko on passeli (ei mikään cocktail-versio) ja piirakat säilyvät rinkassa hyvinä useammankin päivän. Siis jos niitä malttaa niitä sopivasti säännöstellä, eikä hotki eväitä heti.

Leipämaistiaisia Pekka Heikkisen leipomossa

Leipomossa oli heti ovensuussa maistelupöytä, jonka korista löytyi maistiaispalasina mm. puolukkaa sisältävää ärjänleipää sekä suloiselta tuoksuvaa tervaleipää. Tätä herkkua olin tullut maistaneeksi jo aiemmin, mutta en voinut vastustaa sitä nytkään. Ja niinhän siinä kävi, että myös tervaleipää oli ostettava matkaan.

Heikkisen leipomon leipähyllyjä

Pekka Heikkisen leipomon valikoimista löytyy niin suolaista kuin makeaa tuotetta. Se kuuluisa Pekka Heikkisen ruisleipä – “Super puu-uunileipä” paistetaan nimensä mukaisesti todellakin puu-uunissa, lähes 100 vuotta vanhaan juureen tehtynä. Oijoi, niitäpä ei ollutkaan enää montaa jäljellä!

Ruokaleipien valikoimassa on paitsi perinteisiä leipomuksia, kuten nyrkkirieskaa ja ohra-perunarieskaa, myös esimerkiksi erilaisia patonkeja ja ranskalaista vehnäleipää. Uusien tuotteiden kehittelyn lisäksi leipomolla kehitetään myös uusien alalle tulijoiden ammattitaitoa. Tänä keväänä Heikkisellä työharjoittelussa oleva Annika Kuvaja valittiin edustamaan Suomea nuorten ammattitaidon MM-kisoissa 2017.

Heikkisen kermasarvia

Olimme liikkeellä laskiaispullien aikaan, mutta vastustimme urhoollisesti niiden viehkeitä kutsuja vitriinilasin takaa. Mutta mitäs nuo ovat? Kermasarvet ovat olleet alusta asti Pekka Heikkisen leipomon valikoimassa ja arvatenkin ne ovat erinomaisia makean nälkään!  Näiden kermasarvien makuna on vadelma, jota on mukana kermavaahtotäytteessä. Kahvilan puolella istuskeli vielä muutama asiakas, mutta koska kello läheni sulkemisaikaa, oli kermasarvemme pakattava mukaan, vähitellen kasvaneeseen ostospinoon. No, pärjäisimmepä sitten mukavasti herkkujemme kera seuraavat päivät.

Välikadulle vuonna 1947 rakennetun leipomon löytää Kajaanin keskustasta Välikadulta helposti. Jos ei huomaa leipomon vanhan rouvan Saima Heikkisen motolla “Hyvvee sen olla pittää” varustettua kylttiä, voi kadunkulmassa sijaitsevan rakennuksen bongata myös esimerkiksi iloisesti maalattujen sähkönjakokaappien avulla, ja kesällä katuasvalttiin maalatusta räsymattoraidoituksesta.

 

Leipomo ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp.

Välikatu 7, 87100 Kajaani

Avoinna: katso verkkosivut pekkaheikkinen.fi

Facebook

Lugnet Life & Living – tyylikästä tunnelmaa Kirkkonummen Kylmälässä

Keskellä kirkkonummelaista maaseutua sijaitseva Lugnet Life & Living on monelle tuttu lifestyle- ja sisustusliike, jossa on käsin kosketeltavan lämmin ja rento tunnelma. 1800-luvulla rakennetussa Sjökullan kartanon vanhassa kivinavetassa on sisustusliikkeen yhteydessä myös viihtyisä kahvila.

Maaliskuun alussa  yrityskauppojen myötä veikkolalainen Johanna Seppälä ryhtyi Lugnetin omistajaksi. Ennen yrittäjäksi siirtymistä sisustussuunnittelijaksi opiskellut tarmokas Johanna teki uran Roviolla ja vastasi lintuperheen toimitilasuunnittelusta ja kiinteistöjohdosta. Ammattilaisen ote näkyykin uudistuneessa myymälässä ja myymälän yhteydessä olevassa tunnelmallisessa kahvilassa.

Kahvilan pehmeät sohvat kutsuvat istahtamaan. Kuva Tiko Lasonen.

Vastajauhettua kahvia, upea valikoima haudutettua teetä sekä kotona leivottuja leivonnaisia. Siinähän se. Keittiössä paistuu talon oma juurileipä. Leivonnaisia ja aamulla paistetun leivän voi ostaa myös mukaan.

Maistuvaa ja tuoretta, suolaista ja makeaa. Lugnetissa kaikki on aina itse tehtyä. Kuva Tiko Lasonen.

Tilan voi vuokrata myös yksityistilaisuuteen

Lugnetin viihtyisät tilat voi varata myös yksityiskäyttöön. Houkutteleva ajatus pitää rennon tyylikkäät illanistujaiset tuttavapiirissä, mutta kun ei jaksaisi siivota, hankkia tarjoiluja, järkkäillä kuljetuksia ja kaikkea muuta illanviettoon liittyvää. Johanna lupaa järjestää illan avaimet käteen -periaatteella. Kuulostaa ihanan helpolta, ja voin hyvin kuvitella vieraiden ihastuneet huokaukset tässä paikassa. Aloin heti miettiä tulevia viiskymppisiä, firman kymmenvuotisjuhlia tai leppoisaa kaveri-iltaa muuten vain.

Juurileipäkursseja tulossa

Lugnetin tunnelmaa täydentää tuore yhteistyö artesaanileipuri Jukka Kotkasen kanssa. Raimugido juurileipä paistuu jatkossa Lugnetin tiloissa. Kevään mittaan luvassa on myös suosittuja Raimugido-Rukiintie juurileipäkursseja. Päivän kestävällä kurssilla pääsee harjoittelemaan juurileivän leipomista kokeneen leipurin ohjauksessa. Kotkanen lupaa, että työpajan jälkeen “leivot parempaa leipää kuin koskaan aikaisemmin”.  Pakko testata!

Kurssilta saa paitsi oppia, hintaan sisältyvät myös itse leipäjuuri ja leivonnan perusvälineistö; leivontakulho, kohotusvuoka, jauhoja ja pieni viiltoveitsi – välttämätön työkalu juurileivän valmistuksessa. Sekä tietysti se itse paistettu juurileipä. Kurssin kesto on 6 tuntia, hinta 150 € / hlö. Hintaan sisältyy myös keittolounas ja kahvit.

Lemmikit tervetulleita!

Tuore yrittäjä Johanna Seppälä & koirakaveri Jare. Kuva Tiko Lasonen.

Koiraihmisiä ilahduttavat aina paikat, joissa nelijalkaiset huomoidaan, edes raikkaalla vesiannoksella. Uuden lainsäädännön myötä yhä useamman kahvilan ovet ovatkin avautuneet karvaisille lenkkikavereille. Myös Lugnetiin ovat koirat tervetulleita. Toki pitää muistaa olla huomaavainen muita asiakkaita kohtaan. Mallia ja omistajan elkeitä näyttää Jare:)

Piipahdin Lugnetissa uudistuneen myymälän avajaisviikonloppuna. Hulinasta huolimatta päällimmäisenä jäi mieleen rentous ja lämmin tunnelma. Vaikka paikka on mutkaisen tien takana, Lugnetiin on erittäin helppo tulla, mutta sieltä on vaikea lähteä pois.

Lugnet Life & Living

Sjökullan kartano
Sjökullantie 425
02450 Kylmälä (Kirkkonummi)

Avoinna: katso verkkosivut www.lugnetlife.com
Facebook

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla?

Laskiaispulla, tuo talven herkkujen herkku, on peräisin 1600-luvun Ruotsista, josta se rantautui suomalaisiin kahvipöytiin 1800-luvulla. Mantelimassatäyte kertoo laskiaispullan läntisestä alkuperästä, köyhempi väki sai tyytyä nauttimaan pullansa kuuman maidon kera. Hillo- ja kermavaahtotäytteiset laskiaispullat ovat syntyneet vasta myöhemmin. Klassinen”kiistanaihe” onkin hillolla vai mantelimassalla?

Laskiaisen rituaalit

Laskiaiseen on perinteisesti liittynyt paljon uskomuksia ja ennusmerkkejä. Tulevan kesän pellavaonnea etsittiin mäkeä laskemalla. Mitä kauemmaksi kelkka liukui, sitä pidempiä seuraavan kesän pellavista kasvaa. “Pitkiä pellavia!” huudettiin mäkeä alas kiitäessä. Kuuluuko edelleen?

Laskiaisena ei saanut käsitellä teräaseita eikä tehdä töitä, mistä kuului liikaa ääntä. Kotitöiden tekeminen lopetettiin jo varhain iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Kun työt lopetettiin ajoissa, ehdittiin nauttia laskiaisen runsaista ja rasvaisista ruuista. Laskiaisen rasvaisten ruokien myötä piti nimittäin jaksaa koko pitkä paastonaika pääsiäiseen asti. Laskiaisen jälkeen ruokavaliosta jäivät pois liha, maitotuotteet ja kananmunat. Seuraavan kerran herkuteltiin pääsiäisen pashalla, lampaalla ja mämmillä.

Lapsuuden perheessäsi perinteenä oli, että laskiaistiistain hernerokka piti syödä hiljaisuuden vallitessa. Melkoinen haaste karjalaisperheen ruokapöydässä! Sitä, joka hiljaisuuden rikkoi, piinasivat itikat koko seuraavan kesän. Paha kirous, joka täytyi yrittää välttää. Huh sitä pidätetyn kikatuksen määrää rokkaa syödessä.

Laskiaispullat

20 kappaletta
2,5 dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
1 muna
8-9 dl vehnäjauhoja
1 d juoksevaa margariinia
mantelirouhetta ja/tai raesokeria

Korvasin tavallisen maidon kauramaidolla, hyvin paistuivat pullat ja niistä saivat nauttia myös maidotonta ruokavaliota noudattavat.

Täytteeseen
2 dl kermaa
(2 rkl sokeria)
mantelimassaa tai mansikka/vadelmahilloa

Soya-kerma vaahtoitui hyvin ja maistui pullan välissä:)

Ja se ikuisuuskysymys: hillolla vai mantelilla? Käy äänestämässä Ruokaretken Facebook-ryhmässä!

Sydän on ääni hillolle ja naurunaama mantelimassalle. Jotta asia saadaan selvitettyä perinjuurin, niin jakakaa, kutsukaa ystävät kommentoimaan ja oman makumieltymyksen saa myös perustella kommenteissa – pilke silmäkulmassa

Liukasta laskiaista & pitkiä pellavia!

Laskiaisperinteiden lähteenä Ruokatieto.fi/sesonkien ja juhlien herkut.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Haussa Suomen paras ruokamatkailutuote

Nyt on haussa Suomen paras ja elämyksellisin ruokamatkailutuote. Yritys, yhteisö tai ruokaan ja matkailuun liittyvä verkosto, tässä on maukas tilaisuus, johon kannattaa tarttua. Kilpailussa kehitetään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa.

Kuva: Visit Finland Kuvaaja: Elina Manninen

Jos tiedät paikan, jossa et ole pelkästään nauttinut hyvää ruokaa tai juomaa, vaan evääksi olet saanut jotain enemmän, ilmianna paikka ja tekijät! Vastaajien kesken Hungry for Finland arpoo kaksi Hanna Hurtan Sesonkireseptit -kirjaa. Ilmianna tästä>

Kilpailuun voi osallistua 31.3.2017 saakka osoitteessa www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää paikkaa tai tekijöitä osallistumaan kilpailuun.

Kuva: Visit Finland, kuvaaja Kim Ekman, leipäjuustokyyttöburger.

Voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Jälkkärinä voittaja ja finalistit saavat näkyvyyttä, sparrausta ja aikamoisen valttikortin omaan markkinointiinsa. Voittajasta tehdään myös video.

Nyt poimitaan esiin suomalaisen ruokamatkailun herkut – Ruokaretki tsemppaa kaikkia kisaajia!

Kuva Visit Finland, kuvaaja Kiki Kolenbet.

 

 

Hungry for Finland – katso video ja osallistu kilpailuun.

Kilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Lisätietoja kilpailusta.

Artikkelikuva: Visit Finland, kuvaaja Kim Ekman, savumuikkurullero

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Karpalokiisseli on arjen ja juhlan aatelinen

Talven pakkasten ja arktisen hämärän keskellä on hyvä nauttia viime syksyn sadosta ja pakastimeen säilötyistä vitamiinipommeista. Karpalokiisseli on yksinkertainen herkku, joka käy niin arkiseksi välipalaksi kuin juhla-aterian jälkiruoaksi. Tämä marjojemme aatelinen yllättää joka kerta intensiivisellä maullaan ja kauniilla värillään.

Karpalokiisselin valmistus eroaa muista kiisseleistä siinä, että marjan kuorista on päästävä jossain vaiheessa eroon. Vaikka kuoret toki ovat syötäviä ja myös terveellisiä, ne eivät sovellu tähän ruokalajiin.

KARPALOKIISSELI

1 l vettä
4 dl karpaloita
2 dl sokeria
5 rkl perunajauhoja  + ¾ dl vettä
Tarjoiluun: vaahdotettua kermaa + sokeria

Mittaa kattilaan vesi ja kokonaiset karpalot. Kuumenna keitos ja anna kiehua hiljalleen, kunnes marjojen pinta on vaalentunut (15 – 20 min). Laita siivilä toisen kattilan päälle ja kaada koko keitos sen läpi.

Painele siivilään jääneet karpalot lusikalla, jotta saat irrotettua kiisseliin myös herkulliset marjan sisukset. Vain kovat kuoret jäävät siivilään.

Lisää siivilöityyn mehuun sokeri ja nosta kattila liedelle. Sekoita kunnes sokeri on sulanut. Sekoita perunajauhot tilkkaseen kylmää vettä ja lisää seos ohuena nauhana kattilaan.

Kuumenna keskilämmöllä. Tässä vaiheessa kiisseliä ei saa sekoittaa, jotta siitä ei tule sitkeää. Kiisseli on valmista, kun sen pinta alkaa ”hymyillä” eli pinnassa näkyy kuumennuksen aiheuttamia heikkoja pyörteitä. Vanhan sanonnan mukaan ”kiisseli saa hymyillä, mutta ei nauraa” eli se ei saa missään vaiheessa pulpahdella tai poreilla. Nosta siis kattila liedeltä heti, kun ensimmäiset pyörteet kiisselin pinnassa ovat havaittavissa.

Jäähdytä kiisseli kylmässä vesihauteessa. Voit tarjota kiisselin sellaisenaan tai vaahdotetun kerman kanssa.

Meillä lapset ovat tästä herkusta aivan innoissaan, sillä usein lapset nauttivat sileästä rakenteesta, jossa ei ole sattumia. Ensin pöydän ääreen houkutteli kermavaahto, mutta seuraavan vuorokauden kuluessa kiisseliä lusikoitiin ihan ilman kermaakin välipalaksi, iltapalaksi ja aamupalaksi.

Karpalo hurmaa paitsi maullaan, myös terveysvaikutuksillaan. Useissa tutkimuksissa on todettu, että karpalolla on tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia ja sitä käytetäänkin yleisesti virtsatietulehdusten ehkäisyyn. Karpalon sisältämät tanniinit ehkäisevät E.Coli-bakteerien kiinnittymistä virtsateihin. Tämän antibakteerisen vaikutuksen ansiosta karpalo ehkäisee myös mahahaavan syntymistä ja ientulehduksia.

Ei kun kiisselin keittoon! Tätä punaista herkkua maistellessa voi muistella niitä syksyn kuulaita päiviä, jolloin karpaloita metsästettiin lasten kanssa läheiseltä suolta. Suurimmat ja parhaimmat marjat kun melkein kelluivat vedessä suonsilmäkkeiden rannoilla.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Nyt ahmitaan blinejä, pullukaisia sydäntalven herkkuja

“Blini on pyöreä kuin aito antelias aurinko, kaunis ja kuuma. Blini on auringon, kauniiden päivien, hyvien satojen, täyttyneiden avioliittojen ja terveiden lasten vertauskuva.”

Venäläinen kirjailija Aleksandr Kuprin

 

Kirkastettua voita tihkuvia blinejä syötiin Venäjällä varsinkin ennen paastoon laskeutumista. Ennen laskiaisviikkoa ei saanut syödä enää lihaa, mutta voi, kananmuna ja kerma olivat sallittuja aineksia. Blinien päälle ammennettiin myös runsaita ja ravitsevia lisäkkeitä, edessähän oli 40 päivän paasto.

Blin tarkoittaa venäjäksi ohukaista, ja nimensä mukaan blinit ovat ohuita lettusia Venäjällä. Toisin kuin Suomessa, blinejä voisi kutsua pullukaisiksi. Ovathan ne hiivalla kohotettuja, kuohkeita kymmensenttisiä kiekkoja. Ei todellakaan mitään ohkaisia ohukaisia.

Pullukaisia blinejä paistetaan oikeaoppisesti kirkastetussa voissa.

Blinien maukas, miedosti hapan maku ja kuohkeus perustuvat hiivaan ja jauhojen muodostamaan taikinajuureen. Taikinan annetaan käydä huoneenlämmössä jopa yön yli. Perinteinen venäläinen blini tehdään vehnäjauhoista, mutta tattarijauhot tulivat mukaan kuvioon huonon sadon ja köyhyyden takia.

Tattari tuo blineihin hyvän ryhdikkään ominaismaun ja lisää rapeutta. Pulleroiset blinit tulevat erityisen herkulliseksi, kun niiden pinnat paistetaan rapeiksi. Parhaiten se onnistuu kirkastetun voin avulla, jolla myös valellaan bliniä paistamisen aikana.

Runsaat lisäkkeet tekevät lettusista blinejä.

Blinit eivät ole blinejä ilman suorastaan pröystäileviä lisukkeita, joita lapataan blinin päälle minkä ehditään. Venäjällä blinien kanssa tarjotaan, kerta kiellon päälle; voisulaa. Lisäksi tarjotaan smetanaa, suolakalaa ja hyvässä lykyssä kaviaaria.

Suomessa suosituin lisäke on mäti smetanan ja hyvin pieniksi silputun sipulin kera. Punasipuli on erityisen maukas blinin kanssa. Kirjolohen, siian, sammen tai muikun mätiä tarjolle. Mitäpä jos annosteltaisiinkin kaikkia mätejä yhdelle blinille – kohtuuton saa olla! Pyöräytys mustapippuria myllystä tekee viimeisen silauksen ruokanautintoon.

Blinin kanssa voi tarjota kirjolohen ja siian mätiä sipulin kera. Savulohimousse maistuu myös.

Blineistä on tullut Suomessakin sydäntalven juhlaruokaa; perinneruokaa, jota kaipaa pian Joulun jälkeen.

Ruokaretki.fi listasi paikkoja, joissa pääset nauttimaan kuohkean rapeita blinejä:

Ravintola Bystro,  Eteläranta, Helsinki

Bystro: Syö blinejä niin paljon kuin jaksat! Bystron slaavilainen tunnelma kutsuu nauttimaan ennenkokemattomista venäläis-kaukaasialaisen keittiön makuelämyksistä: mätejä, kaviaareja, mausteisia lihapatoja ja tietysti blinejä. Bystron baarissa tarjolla on laaja vodka-valikoima, venäläisiä oluita, teetä ja talon omia shotteja.

Fiskars Wärdshus, Fiskars, Raasepori

Tarjolla blinejä helmikuun alusta lähtien. Blinikarnevaalit 11.2. klo 19:00. Ohjelmassa myös musiikkia: Trio Melnikov viihdyttää.

Bistro O mat, Limnellinaukio, Kirkkonummi

Tarjolla: Oeufs de corégone

Muikunmätiä, savustettua hapankermaa, punasipulia ja rapea tattariblini.

Gasthaus Lohja, Laurinkatu 1, Lohja

Bliniviikot 16.1. – 25.2.

Tarjolla blinejä myös kasvisyöjille: täytteenä sienimousse sekasienistä.

Kylpylä hotelli Päiväkumpu, Ylhäntie 1, Karjalohja (Lohja)  Bliniviikot 3.2. – 26.2.2017

Kuparipaja, Fiskars, Raasepori

Blinejä a la carte listalla. Lisukkeena siianmätiä ja jääkellarin lohta. Tammikuun loppuu asti blinejä.

Krapinhovi, Rantatie 2, Tuusula

Salon Seurahuone, Asemakatu 1, Salo

Sokos Hotel Royal Vaasa: Ravintola Wazaka,  Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa

 

Jutussa on käytetty tietolähteenä kirjaa: Ohukainen & paksukainen, kirjan toimittivat Katja Bäcksbacka ja Anna Paljakka. Otava 2009.

Chjoko on Helsingin Kruunuhaan suklaataivas

Liisankatu 9, Helsingin Kruunuhaassa, 100 vuotiaan jugendtalon kivijalassa. Siinä paikka, jonne on suorastaan pakko suunnata, jos rakastaa suklaata, macaroneja ja syntisen hyviä praliineja. Chjoko on ihana suklaabistro, jonka kaikki tuotteet valmistetaan käsin myymälän takaosan keittiössä. Varmasti tuoretta ja herkullista.

tiedosto_000-17

Chjoko sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, marraskuussa 2006. Siitä asti myymälän takahuoneen keittiössä on syntynyt taivaallisia makuja osaavissa käsissä. Chjokon perustaja Mika Gröndahl on paikan suklaamestari, pitkän linjan kokki, joka aiemmin loihti annoksia Helsingin huippuravintoloissa. Chjokon pyöritys tempaisi myös vaimon mukaansa, nykyisin liike työllistää keittiön puolella Mikan lisäksi kaksi muuta ammattilaista ja myymälässä yhdestä kahteen, vaihdellen sesongin mukaan.

tiedosto_000-8

Kaikki tehdään täällä käsin paikan päällä. Suklaalevyissä käytetään venezuelalaista 70 % tummaa suklaata, maitosuklaata ja samenttisen pehmeää valkosuklaata. Kaikkien tuotteiden maut ovat peräisin aidoista pakastekuivatuista marjoista, hedelmistä, pähkinöistä, mausteista ja tuoreista yrteistä. Kaikki herkut ovat säilöntäaineettomia. Mausteena olevat marjat ovat kotimaisia, jotka pikapakastekuivataan Espoossa.

Luontaisena säilöntäaineena käytetään vain sokeria. Tuotteissa ei käytetään mitään esanssia, ei gluteiinia tai kananmunaa. Mikä parasta, myös kauraproteiiniin valmistettuja praliineja löyty useampia makuja. Valko- ja maitosuklaa itsessään sisältää laktoosia, tummat suklaalevyt ovat laktoosittomia.

tiedosto_000-16

 

tiedosto_000-13

Mikan ja tiimin käsissä syntyy myös ehkäpä suussa sulavimmat macaronet, mitä olen koskaan maistanut. Makuja on useita, minttua, lakritsia, sitruunaa, vaniljaa… Oma suosikkini on ihanan pinkki ja pirteä karpalo. Täydellinen pehmeän ja kirpeän yhdistelmä. Varma vinkki uudenvuoden kuohuvan juoman kera.

tiedosto_000-12

Joulun alla Chjoko on täynnä lahjaideoita. Valmiita lajitelmia, joista helposti löytyy ideoita pienten ja suurten ilahduttamiseksi, ja tietysti valtavasta praliinivalikoimasta voi valita mieleisensä. Tässä herkkukeitaassa päätöksen teko ei ole helppoa. Tuumausta helpottaa kun nauttii kupillisen vastajauhetuista pavuista keitettyä tuoretta kahvia.

img_0170-copy

Rakas Joulupukki, toivoisin lahjakääröön SUKLAATA!

tiedosto_000-18

Myymälässä on myös mukavan runsas teevalikoima ja tietysti kaakaojuomia, jotka vievät kielen mennessään. Kaakaota todella kannattaa tulla juomaan pidemmältäkin, ja niin moni tekeekin. Suklaisten herkkujen lisäksi löytyy lounasleipiä ja pientä suolaista.

Suositut Chjokon suklaabrunssit jatkuvat taas tammikuussa. Lauantaisin katetaan kolme kattausta, joihin paikka täytyy varata etukäteen. Herkuttelusetti sisältää suklaisia herkkuja sekä pieniä suolaisia paloja. Lisäksi tarjoillaan kahvia/haudutettua teetä tai mehua. Suklaabrunssin hinta on 25 € / henkilö.

tiedosto_000-14

Kesäisin Chjokon edustalla on aurinkoinen terassi. Myymälä jalkautuu myös pyörille kun Chjoko fillari kiertelee pitkin Helsinkiä myymässä taivaallista jäätelöä. Kyydissä on italialaisia gelato-tyylisiä suklaajäätelöitä, mukana myös kaksi maidotonta makua; vanilja ja suklaa.

Chjoko on ympärivuotinen herkkukeidas, jonka nimi ja osoite kannattaa tallentaa muistiin. Helsingin Kruunuhaka on mukava matkakohde muutenkin; kivoja pieniä myymälöitä, hyviä ruokapaikkoja ja kotiin viemiseksi kassillinen herkkuja.

CHJOKO

Liisankatu 9
00170 Helsinki
0400 199 868
myynti@chjoko.com

Chjokon kotisivut
Facebook-sivut

Kuvat: Chjoko/Laura Gröndahl, Sari Selkälä

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ahmimalla parasta! Alajärven Tilalla vuohenmaidosta valmistetaan herkullista fudgea

Olin Rehdin Kaupan Rekossa Porissa tutustunut jo aiemmin Alajärven Tilan ihaniin vuohenmaidosta tuotettuihin fudgeihin ja toffeisiin. Nämä herkut menivät yleensä parempiin suihin jo Reko-toria kiertäessä. Nyt kuulin, että Alajärven Tilan pariskunta on avannut tilalleen myös pienen tilamyymälän, josta makeisia on helppo käydä ostamassa vaikka tuliaisiksi, tarjottavaksi vieraille tai ihan itselle herkutteluhetkiin.

Ida ja Asko Alajärvi kiertävät myös lähialueen markkinoita. Aina mukana on myös maistiaisia uusista makuelämyksistä.

Ida ja Asko Alajärvi kiertävät myös lähialueen markkinoita. Aina mukana on myös maistiaisia uusista makuelämyksistä.

Alajärven Tila sijaitsee Porin Noormarkussa, ja pimeänä joulukuun iltana ajellessani kohti Saunakoskentietä meinasi uskonpuute välillä iskeä. Sen verran kuitenkin karkkihammasta kolotti, että tottelin sinnikkäästi gps-tädin käskyjä, vaikka tie tuntuikin kokoajan vain vievän syvemmälle satakuntalaista metsää.

Odotus palkittiin, sillä monen mutkan jälkeen hiekkatien päässä odotti pieni mutta joulunhenkeen somistettu tilamyymälä, jossa tilan emäntä Ida otti minut lämpimästi vastaan.

alajarvi-3

Ida ja Asko Alajärvi toimivat suomenvuohien kasvattajina rakkaudesta eläimiin ja toisaalta myös suorasta tarpeesta johtuen, koska vuohenmaidon saanti Suomesta on vähäistä. Vuohenmaidon jatkojalostus toffeeksi ja fudgeksi käy helposti, kun eläimet ovat omalla tilalla ja koko valmistusprosessi on omissa käsissä.

Suomenvuohia tilalla on tällä hetkellä yhteensä kymmenen, ja vuohet saavat liikkua ulkona halutessaan vaikka vuoden ympäri. Makeisten valmistus on pitkälti käsityötä, jo aivan vuohien lypsämisestä alkaen. Tällä kertaa en valitettavasti vuohia päässyt näkemään, sillä oli jo pilkkopimeää ja Ida oli juuri availemassa tilamyymälän ovia illan asiakkaille.

Tilamyymälän parkkipaikka täyttyi nopeasti autoista, kun "karkkikaupan" ovet aukesivat.

Tilamyymälän parkkipaikka täyttyi nopeasti autoista, kun “karkkikaupan” ovet aukesivat.

Ida kertoo fudgen valmistuksen olevan peräisin 1800-luvun Englannista. Alajärven tuotteet valmistetaan omalla tilalla tuoreesta vuohenmaidosta käsityönä perinteisin menetelmin. Fudgen ja toffeen valmistusprosessit ja reseptit ovat tarkoin varjeltuja ja salassapidettyjä. Nappaan maistelukulhosta tilan “perusmakua” eli kinuski-merisuolafudgea palasen, enkä enää yhtään ihmettele, miksi reseptit halutaan pitää salassa. Tämähän vie kielen mennessään.

Makuja löytyy valikoimasta varmasti jokaisen herkkusuun makuun.

Makuja löytyy valikoimasta varmasti jokaisen herkkusuun mieleen.

Tilan tähänastisen historian aikana erilaisia makuyhdistelmiä on valmistettu yhteensä noin 200, ja kerralla valikoimassa on yleensä 30–40 erilaista makunystyröitä hivelevää makua. En voi olla ihmettelemättä, miten näin paljon erilaisia makuyhdistelmiä voi löytyäkin. Kieltämättä kaikki eivät kuulosta aivan omaan makuuni sopivilta, mutta maksuasioistahan ei sovi kiistellä.

Kun kotiuduin tilavierailulta, appivanhempani tulivat juuri piipahtamaan kylässä. Tarjosin heille eri fudge-makuja ja epäilin kovasti, että chili-ananasfudgen maistelun jälkeen appiukkoni pyytäisi nopeastikin vesilasia. Toisin kuitenkin kävi, ja loput paketista lähtikin heidän mukaansa.

Fudgen eri maut sopivat myös tarjottavaksi eri juomien kanssa. Omasta mielestäni ainakin kinuski-merisuolafudge sopi erityisen hyvin punaviinin kera, ja mansikka-popcorn taas maistuisi hyvinkin kuohuviinin kanssa.

Vuohenmaidosta valmistettu energiajuoma Redbullin makuinen fudge - NAM!

Vuohenmaidosta valmistettu energiajuoma Redbullin makuinen fudge – NAM!

Ida kertoi myös, että pariskunta valmistaa tilauksesta fudgeja ja toffeita myös erilaisiin yritys- ja yksityistilaisuuksiin, kuten esimerkiksi hääkarkeiksi. Hääparin kanssa monesti suunnitellaan häiden teema- ja värimaailman kanssa yhteensopivia makuja.

Fudget sopivat moniin erilaisiin hetkiin tarjottaviksi. Tilaustuotteissa asiakas saa itse leikata fudget haluamansa muotoisiin ja kokoisiin paloihin.

Fudget sopivat moniin erilaisiin hetkiin tarjottaviksi. Tilaustuotteissa asiakas saa itse leikata fudget haluamansa muotoisiin ja kokoisiin paloihin.

Idalla maut ovat hyvin hyppysissä, ja muutamassa päivässä saadaan valmistettua kokonaan uusia makumaailmoja. Vierailuni hetkellä myymälästä löytyi fudgea muun muassa kirpeän omenan, sitruunajogurtin, sukulakun, lakritsi-mansikan, mansikka-popcornin, Redbullin ja chili-ananaksen mauissa. Maut on suunniteltu ensisijaisesti aikuiseen makuun, mutta mansikka-popcornfudgen palat hävisivät kiposta kyllä kotona pienempienkin suihin alta aikayksikön.

Kun kysyin Idalta reseptejä tai ideoita, miten fudgeja voisi käyttää, totesi hän heti: “ahmimalla paras!” Yhdestä 150 gramman palasta saa useita pieniä suupaloja, ja erilaisista mauista voi mukavasti keräillä lauantaikarkkikimaran tai sekoituksen karkkibuffettiin.

Helpoiten fudgen ja toffeen makuun pääsee tilaamalla niitä suoraan Alajärven Tilan verkkokaupasta. Tuotteita on saatavilla myös Rehdin Kaupan Reko -ringissä Porissa, tilamyymälästä, jälleenmyyjiltä tai markkinoilta.

Alajärven Tila

Saunakoskentie 50

29600 Noormarkku

Alajärven Tilan kotisivut

Facebook-sivut

 

Suojärven Suklaatila yhdistää suklaan suomalaisuuteen

Tällä kertaa olen menossa vielä tavallistakin makoisammalle ruokaretkelle. Kohteenani on nimittäin Suojärven Suklaatila Ylöjärvellä. Kysymyksiä ainakin on paljon, sillä miten se voi olla suklaatila? Voiko suklaata viljellä Suomessa? Vaikka kasvituntemukseni ei olekaan aivan huipputasoa, en silti usko Pirkanmaalla kasvavan kaakaopuita. No, kohtapa se nähdään.

Suklaatilalle kyltit tuntuvat vievän, ja niin lukee myös entisen navettarakennuksen ovessa. Rakennus toimii tehtaanmyymälänä. Pienessä viihtyisässä myymälässä on ikkuna suklaaleipomoon, jonne ei arkivaatteissa ole asiaa. Suklaa virtaa erilaisissa laitteissa ja sitä on pöydillä eri muodoissa.

Suklaata valmistetaan Suojärven suklaaleipomossa.

Suklaata valmistetaan Suojärven suklaaleipomossa.

Yrittäjäpariskunta Katja ja Tomi Järvenpää tulevat tervehtimään myymälään. Katja palaa kohta takaisin tuotannon puolelle huolehtimaan suklaatuotteiden valmistuksesta. Nyt eletään kiireistä aikaa, sillä joulu on suklaamarkkinoiden ehdoton sesonki.

Suojärven Suklaatila on Tomi Järvenpään kotitila. Taustalla Katja Järvenpää valmistaa konvehteja.

Suojärven Suklaatila on Tomi Järvenpään kotitila. Taustalla Katja Järvenpää valmistaa konvehteja.

Tomi ehtii kuitenkin istahtamaan kanssani kahville ja vastaamaan kysymyksiini. Hän kertoo, että kaakaopapu on peräisin päiväntasaajalta, eikä Suojärven tilalla kasva kaakaopuita. Suojärven Suklaatilan kaakaomassa tuodaan Keski-Euroopasta, mutta loppu syntyy Järvenpään mukaan Suomessa.

– Me olemme halunneet yhdistää kaikkien tuntemaan herkkuun suomalaisia juttuja, hän sanoo.

Suklaatilan suklaissa on laaja skaala suomalaista makua. Alussa tuotteisiin päätyivät suomalaiset marjat, kuten mustikka, puolukka ja mustaherukka, mutta myöhemmin mukaan löytyi erikoisempiakin makuja, kuten talkkuna, hamppu ja porkkana.

Sarkapaloista löytyy suklaata joka makuun.

Sarkapaloista löytyy suklaata joka makuun.

Maistan hampunsiemenillä maustettua Sarkapalaa, joka kieltämättä maistuu jollain tavalla suomalaiselle. Suklaa rouskuu mukavavasti suussa. Hampunsiemenet ovat peräisin Impolan kasvitilalta Sastamalasta, joka on yksi monista yhteistyöyrityksistä.

– Alusta asti lähdettiin etsimään toisia tiloja ja miettimään millaisia raaka-aineita voitaisiin hyödyntää. Sieltä ovatkin tulleet kiinnostavimmat tuotteet, joita teemme.

Kaikki maut eivät toki ole peräisin maatalouden tuotteista, vaan esimerkiksi savu ja terva ovat myös päätyneet tuotteisiin. Yksi tällaisista on savusuolasuklaa, jota pääsen maistamaan. Makeahkon maitosuklaan kääntöpuolella on savusuolakiteitä, jotka antavat suklaalle särmää. Parhaimman makukokemuksen saa, kun kääntää suolaisen puolen kieltä vasten.

Savusuolasuklaassa on jotain suomalaista.

Savusuolasuklaassa on jotain suomalaista.

Tomi Järvenpää kertoo Suklaatilan toiminnan pohjaavan maaseudun vahvuuksille ja ajatukselle, että maaseutu voi olla muutakin kuin perinteistä maataloutta. Suklaa oli luonteva valinta Järvenpäille.

– Ajateltiin, että yhdistetään meidän harrastus ja maaseutu mahdollisuuksien paikkana.

Tässä tapauksessa mahdollisuuden tarjosivat Tomin sukutilan tyhjät rakennukset. Järvenpäät kunnostivat vanhasta navetasta suklaaleipomon ja myöhemmin kahvilan, joissa järjestetään suklaanmaistajaisia.

Suklaanmaistajaiset ovat makumatka herkuttelun historiaan.

Suklaanmaistajaiset ovat makumatka herkuttelun historiaan.

– Kylän naisväki alkoi kyselemään, että voisimmeko järjestää suklaanmaisteluiltoja. Meillä ei ollut mitään valmista tuotetta tällaista varten, mutta otimme haasteen vastaan, Järvenpää kertoo.

Suklaanmaistajaiset osoittautuivat hyvin suosituksi ohjelmanumeroksi, ja kahvilaakin jouduttiin laajentamaan. Vuosittain yli sata ryhmää käy puolentoista tunnin mittaisella suklaanmaistelukurssilla, jossa käydään läpi paitsi herkun historiaa, myös oikeita tapoja syödä suklaata.

– Maistajaiset on makumatka suklaan maailmaan. Lähdetään vaaleammista liikkeelle ja edetään tummempiin.

Suklaan kanssa maistuu kupillinen tiramisukahvia.

Suklaan kanssa maistuu kupillinen tiramisukahvia.

Suklaan kannattaa antaa sulaa suussa ja välillä on hyvä juoda hieman vettä, jotta suu maistaisi uuden maun. Tällä kertaa aika ei anna myöten kokonaiselle luennolle, mutta Suojärven suklaista löytää kyllä erilaisia makuja lyhyemmälläkin oppimäärällä. Esimerkiksi Sarkapalojen appelsiinisuklaa maistuu vaaleudestaan huolimatta raikkaalle. Chilisuklaa sen sijaan maistuu terävältä. Suklaa harvoin on näin tulista, mutta chili korostaa miellyttävästi tumman suklaan makua.

Suklaapakkaukset ovat viimeisteltyjä. Ne kertovat tilan tarinaa tavalla tai toisella. Erään kyljessä on esimerkiksi pieni poika käsissään heinäpellolla.

– Siinä on kuva siitä, kun meikäläinen on heinäpellolla 70-luvulla isoisäni kanssa, Järvenpää sanoo.

Suklaarasian kyljessä on kuva Tomi Järvenpäästä ja hänen isoisästään peltotöissä 70-luvulla.

Suklaarasian kyljessä on kuva Tomi Järvenpäästä ja hänen isoisästään peltotöissä 70-luvulla.

Viimeisimpänä Suklaatilan tarinaan ovat tulleet mukaan navettatontut, jotka ovat kuulemma monen tilalla tapahtuvan asian takana. Tontut myös myyvät erikoissuklaita, jotka muun muassa antavat lisäenergiaa väsyneille lapsille.

Äkkipiristys antaa tehoa, kun voimat loppuvat.

Äkkipiristys antaa voimia, kun energiat loppuvat.

 

Yhteystiedot:

Liivalammintie 75
34140 Mutala (Ylöjärvi)

Nettisivu

Facebook

Teekannuja Teeleidissä

Teen lumoissa Teeleidissä

Teeleidi: It's alwaus tea time!

Teeleidi. Mitä se tuo mieleen? Ajatteletko hienostunutta hopeista teekannua ja herttaista ladya kaatamassa Lapsang Souchongia posliinikuppiin? Vai brittiläistä teeleidiä, joita ennen vanhaan (ihan oikeasti) kierteli sikäläisissä toimistoissa essu yllä tarjoilemassa työntekijöille teekupposta ja pientä välipalaa? Se perinne alkaa olla Englannissakin jo historiaa.

Lutakon Leidi, Jyväskylä

Mielikuva kannattaa päivittää Jyväskylässä, mistä löytyy tyystin toisenlainen Teeleidi: teetä aidosti rakastavan Anne Savelan teehuone. Todellakin teehuone, sillä siellä ei tarjoilla pisaraakaan kahvia. Pinttynein kahvinjuoja voi kuitenkin yllättyä, sillä Anne on käännyttänyt jo useammankin kahvinystävän maistamaan teetä ja vieläpä niin, että he ovat palanneet Teeleidiin kupposelle yhä uudestaan.

Jyväskylän ainoa teehuone syntyi Lutakkoon, kaupungin ydinkeskustan ja Jyväsjärven väliin, vain kivenheiton päähän Matkakeskuksesta. Lutakon Leidi-nimellä tunnettu, arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema upea rakennus on peräisin vuodelta 1912.  Viereisen Schaumanin vaneritehtaan johtajana toimi vuodesta 1917 alkaen Bruno Krook, joka muutti yhden perheen kotina olleesta talosta naapuriin rakennuttamaansa hulppeaan Schaumanin linnaan vuonna 1924.

Teeleidi aloitti toimintansa kesäkuussa 2014 Lutakon Leidin alakerran pienessä huoneistossa, missä aluksi tarjoiltiin teetä asiakkaille vain yhdessä pienessä huoneessa. Teepuodin ja -huoneen maine alkoi vähitellen kiiriä, ja kohta tilaa tarvittiin lisää. Tällä hetkellä Teeleidi toimii jo kahdessa kerroksessa. Teehuoneen tarjoiluvalikoimaan pääsee tutustumaan yläkerrassa, missä asiantuntevat tarjoilijat esittelevät teelaatuja (tuoksuttelu sallittu). Kun teekupposet on nautittu, maksu suoritetaan alakerrassa, teemyymälän yhteydessä, mistä voi lähtiessä ostaa teeherkkuja mukaan.

Teekupillinen Teeleidissä

Kun itse kävin ensimmäisen kerran Teeleidissä, olin onnellinen taivaallisen makuisesta kannullisesta haudutettua oolongia (wūlóng); vastaavaa teekokemusta ei ollut paikallisista kahviloista tullut vastaan.

Teeleidissä aika pysähtyy sillä tavalla mukavasti; teekannu ja kuppi – ei mikä tahansa muki – tuodaan pöytään levollisen tunnelman vallitessa, jolloin päässä kenties vellonut kiire unohtuu. Ainakin minulla. Riippumatta siitä, olenko ehtinyt ottaa esiin päiväkirjani, käytänkö teetuokion lueskeluun tai seurusteluun.

Teeleidi Anne Savela

Anne Savela hylkäsi itse kahvin jo viitisentoista vuotta sitten, kun huomasi, että tee sopii hänelle kahvia paremmin. Kiinassa vietetyn vuoden jälkeen rakkaus teehen syveni niin, että paluuta ei ollut ja hän päätti – jyväskyläläisten onneksi – jakaa intohimonsa teehen muiden kanssa.

Äskettäin olin Teeleidissä paikallisille bloggareille järjestetyssä teetastingissa, missä Anne kertoi matkastaan teen pariin, ja sain maistaa tuttujen makujen ohella myös uusia tuttavuuksia.

Teeleidin sammakko

Hauskimpia hetkiä oli se, kun Anne näytti meille gongfu-haudutuksen, johon osallistui myös Kyösti-sammakko; se sai kuuman teekylvyn. Teevesi oli keitetty tismalleen oikeaan lämpötilaan; esimerkiksi vihreä tee on haudutettava teelaadusta riippuen 70–80-asteisessa vedessä, ettei teen maku kärsi. Tiedän että se on ihan totta, sillä olen joskus pilannut hyvät teelehdet kaatamalla niille liian kuumaa vettä ja teestä on tullut kitkerää.

On teelaatuja, joiden teelehdet voi ja usein kuuluukin hauduttaa useaan kertaan. Opin, että ensimmäinen kaato on vasta pikkutyttö, toinen kaato on varttuva neitonen ja kolmas kypsä nainen.

Maistelimme illan hämärtyessä useita teelaatuja, muun muassa paahdettua japanilaista tamaryokuchaa, Annen omaa suosikki-oolongia, voimakasaromista pu’eria ja lopuksi myös Teeleidin omia teesekoituksia, kuten Kattoratsastajaa sekä suursuosikkia Mansikkasamppanja-teetä. Kattoratsastaja viittaa viereisen Schaumanin linnan torniin, josta tehtaanjohtaja Bruno Krook saattoi katsella maisemia Jyväsjärvelle.

Teeleidin herkkuja

Teehuoneen seiniä koristavat aika ajoin taidenäyttelyt, ja siellä voi maistella teen ohessa myös makeita ja suolaisia herkkuja. Oma suosikkini on siemennäkkileipä, jota saa vaihtoehtoisilla päällyksillä. Näkkäri on Teeleidin omaa tuotantoa. Makeiden valikoimiin kuuluu myös esimerkiksi raakakakkuja. Sopii arvata, mitä niissä on käytetty yhtenä ainesosana!

Teeleidin polkupyörä

Teeleidissä pääsee nauttimaan parina päivänä viikossa iltapäiväteestä brittityyliin (muun muassa skonssien kera), lisäksi teemapäiviä on muun muassa raakakakkujen ystäville; lisätiedot näistä ja teekursseista Teeleidistä.

Sijainti: Lutakon Leidi sijaitsee osoitteessa Schaumanin Puistotie 2 a 2, Jyväskylä. Matkakeskuksesta (yhdistetty bussi- ja rautatieasema) pääsee radan ylittävää kävelysiltaa pitkin näppärästi perille, kun kääntyy sillan päästä Innova-tornin vierestä kävelytietä vasemmalle. Teeleidin autopaikkoja löytyy rakennuksen takaa (ajo oikealta), etupihan parkkiruudut on varattu tilausravintola Lutakon Leidille. Polkupyörälle paikka löytyy aina.

Aukioloajat: Teeleidi on avoinna maanantaista lauantaihin. Sunnuntai on varattu yksityistilaisuuksille.

Yhteystiedot

Teeleidi
Schaumanin puistotie 2 A 2
40100 Jyväskylä
Puh. 044 5555 900
info@teeleidi.fi

Tarkat aukioloajat löytyvät ravintolan nettisivuilta.
Nettisivu
Facebook

Leipomo Ilona taikoo gluteenittomia herkkuja

Aivan 3-tien varressa Lempäälässä sijaitseva gluteeniton leipomo Ilona on suorastaan pakollinen pysähdys, jos noudattaa gluteenitonta ruokavaliota. Itse en noudata, mutta olen ymmärtänyt, että stereotypian mukaan gluteenittomat tuotteet ovat jotenkin sahajauhomaisia korvikkeita.

Ilonan tarjonta kuitenkin todistaa nämä ennakkoluulot vääriksi. Gluteenittomana voi todellakin herkutella!

Ulospäin vaatimattoman näköisestä hallista löytyy sympaattisen kodikas tehtaanmyymälä.

Ulkoa vaatimattoman näköisestä hallista löytyy sympaattisen kodikas tehtaanmyymälä.

Astun sisään pieneen myymälään, ja hyvä tuoksu täyttää mielen. Leivokset vitriineissä näyttävät erittäin houkuttelevilta. Erimuotoiset sämpylät, piirakat ja leivät luovat tunnelmaa kodikkaasti sisustettuun myymälään. Taustalla näkyvästä aukosta voi kurkistaa leipomoon, jossa gluteenittomat tuotteet syntyvät.

Leipomon puolella valmistetaan lukemattomia erilaisia gluteenittomia tuotteita. Tässä leikataan korppuja.

Leipomon puolella valmistetaan lukemattomia erilaisia gluteenittomia tuotteita. Tässä leikataan korppuja.

Yrittäjä Mira Lindqvistin mukaan gluteenittomissa tuotteissa voi olla makua jopa tavallisia vehnätuotteita enemmän.

– Teemme laatu ja maku edellä. Ei allergistenkaan suu tuohesta ole, hän sanoo.

Laatu painaa, koska yrittäjän perheessä syödään gluteenitonta. Kun kävi ilmi, että yksi hänen lapsistaan on allerginen viljalle, alkoi Mira leipoa itse omia gluteenittomia tuotteita. Kysyntää oli paljon, joten hän alkoi leipoa myös myyntiin. Toiminta alkoi kirpputorin kahviossa, ja jatkuvasti kiihtyvä kysyntä kasvatti yrityksestä lopulta oikean leipomon.

– Asiakasmäärät ja kävijämäärät kasvavat jatkuvasti. Kun kyse on erityisruokavaliosta, haetaan tuotteita pitkästäkin matkasta, Lindqvist sanoo.

Yrittäjä Mira Lindqvist on Ilonan leipomusten reseptien takana.

Yrittäjä Mira Lindqvist on Ilonan leipomusten reseptien takana.

Ilonan pieneen myymälään ei kahvilatiloja mahdu. Tuotteita löytyy tosin kymmeniltä jälleenmyyjiltä. Mira Lindqvist pakkaa minulle kassiin maistiaisia erilaisista tuotteista.

Joudun toteamaan, että puhe sahajauhosta liittyy ehkä johonkin menneisyyden gluteenittomiin tuotteisiin. Näillä ei ole mitään tekemistä mauttomuuden kanssa. Näköjään myös gluteenittomana voi herkutella kunnolla!

Maistan ensimmäisenä leipomon pullaa, joka näyttää pullalta ja maistuu pullalta. Jos en olisi tiennyt, tuskin olisi tajunnut, että kyseessä on gluteeniton tuote. Sama pätee käpykakkuun, joka vie makeantuskan vaativammaltakin herkkusuulta. Vegaaninen mokkapiirakka sen sijaan eroaa rakenteeltaan totutusta. Maku on kohdallaan, mutta tiivisrakenteista piirakkaa pitää ottaa tavallista mokkapiirakkaa pienempi lusikallinen kerrallaan.

Herkutteluun ei tarvita vehnäjauhoja.

Herkutteluun ei tarvita vehnäjauhoja.

Herkkuja ovat myös leivät. Maku eroaa vehnäleivästä, mutta eipä gluteenittoman tuotteen ole tarkoituskaan maistua samalta.

Karpalo-pellavasämpylä sopii hyvin suomalaisen suuhun. Ilonan leipomon Onni-leivästä puuttuvat gluteenin lisäksi myös maito ja kananmuna.  Sen sijaan taikinasta löytyy täysjyväriisiä, maissia ja teff-jauhoja. Onni suositellaan syötäväksi paahdettuna. Leipä on oikein maukasta, ja rapeana se tuntuu suussakin miellyttävältä. Täytyy käydä kokeilemassa, miten sämpylä toimii Kekkosentien Nesteen vegaanihampurilaisissa

Runsaasta valikoimasta löytyy sekä suolaista että makeaa.

Runsaasta valikoimasta löytyy sekä suolaista että makeaa.

Yhteystiedot

Vikinraitti 5, 33880 Lempäälä

Puhelin: 040 543 3909

Leipomon myymälän aukioloajat löydät myymälän nettisivuilta.
Nettisivut
Facebook