Tunnetko Tuusan Tuvan?

Tuusan Tupa on pieni kahvila Vihdissä, keskellä Nummelan keskustaa. Mutta mukavasti suurten puiden takana niin piilossa, että satunnainen ohikulkija ei sitä helposti löydä. Mutta jos paikallisilta kysyy, kaikki tuntevat Tuusan Tuvan.

Paikka on nimittäin ollut täällä kauan. Tilan nimeltä Tuusa omisti Johan August Salenius vuodesta 1869 alkaen. Kun kylää halkovaa rautatietä (Hyvinkää-Hanko rataa) alettiin rakentamaan 1900-luvun alussa, Salenius myi tilan leipuri Anton Kristian Sjelfmanille. Leipuri alkoi tienata leipänsä ja rikastua myymällä leipäänsä rautien työmiehille. Pian Tuusan tilalla oli leipomon lisäksi kauppa. Päärakennusta laajennettiin, tila vaurastui ja Tuusan mäelle nousi hulppean päärakennuksen lisäksi työväenasuntoja, navettaa ja saunatupaa. Paikan historia on värikäs ja siihen kannattaa tutustua Nummelan kylähistoriasta kertovassa artikkelissa.

Kahvila Tuusan Tupa toimii tilan entisessä saunarakennuksessa.

Entisestä saunatuvasta tehtiin aikoinaan tilat nykyiselle kahvilalle. Tuusan Tuvalla on erityinen paikkansa myös Osuuskunta Ruokaretken historiassa. Tuusan Tuvassa nimittäin allekirjoitettiin tammikuun 2016 paukkupakkasella Osuuskunnan perustamisasiakirjat. Ja päälle tietysti juotiin hyvät kahvit.

Tuusan Tupa on tunnettu leivonnaisistaan, suolaisista ja makeista. Kaikki tehdään täällä itse, ja siltä ne myös maistuvat. Ylivoimaisesti suosituin on mango-passion-sitruunapiirakka, suosittelen! Herkkuja voi tilata kotiin, yksittäin tai vaikka kokonaisen pitopalvelun henkilökuntineen.

Tuusan Tuvasta tarjoillaan maukasta keittolounasta tai lounassalaattia. Salaatit ovat runsaita, niillä pysyy nälkä kurissa. Astetta kevyimmissä lounaissa on se hyvä puoli, että tilaa jää myös kahviherkulle. Ellei makealle piirakalle, niin vastapaistetulle pullalle. Keskiviikon lounaalla on aina tarjolla jokin tukevampi vaihtoehto, esimerkkinä vaikka fetalla ja basilikalla maustettu possupannu. Tuusan Tuvan lounas on tarjolla klo 11.00-14.00.

Lauantaina noutopöytään laitetaan tarjolle brunssi klo 10.00 – 13.00. Paikka kannattaa varata etukäteen, kahvilan sisätilat ovat pienet. Mutta kesä on sitten oma lukunsa. Tuusan Tuvan pihapiirissä on tilaa ja tunnelmaa. Helposti unohtuu, että kivenheiton päässä on Nummelan keskustan hyörinä. Tänne voi huoletta tulla pientenkin lasten kanssa, suojaisassa pihapiirissä on tilaa viipottaa.

Tuusan Tupa kätkeytyy puiden ja pensaiden suojiin.

Tuusan Tupaan on lyhyt poikkeama Turun moottoritieltä tai Porin tieltä. Jos kesälomamatkalla houkuttaa ajatus rauhallisesta tauosta matkan varrella, vaikkapa sitten matkalla Nuuksion kansallispuistoon, Tuusan Tupaan kannattaa poiketa!

Yhteystiedot:

Tuusan Tupa
Tuusantie 2, 03100 Nummela

Puhelin: 045 113 9910
Sähköposti: posti@tuusantupa.fi

Avoinna ma-la, sunnuntaisin suljettu.
Kotisivut

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Helsingin Teurastamon alue on ruoan ja tapahtumien kaleidoskooppi

Ruokaretken tiimi kutsuttiin tutustumaan Teurastamon alueeseen. Kyllä, nyt puhutaan vuonna 1933 perustetusta teurastuslaitoksen alueesta, jossa varsinainen teurastustoiminta päättyi 1992. Syksystä 2012 alkaen Helsingin kaupunki on kehittänyt aluetta uudenlaisena kaupunki- ja ruokakulttuurin ytimenä. Mallia on haettu muun muassa New Yorkista ja Kööpenhaminasta.

Teurastamon alueelta löytyy paljon eri alojen toimintaa ja pienyrittäjiä. Ruokaretken hengessä keskityimme ruokaan ja juomaan, ja siinäkin meinasi tulla ähky. Retkemme lähti liikkeelle Teurastamon portilta, jonka kaikki alueelle tulijat kohtaavat ensimmäisenä.

Aloitimme alueeseen tutustumisen lounaalla Ravintola Palemassa. Alun perin muhkeiden annosten ja raavaiden duunareiden ruokala on keventänyt ilmettään ja annoksiaan, mutta Palemasta ei tarvitse lähteä nälkäisenä. Paleman keventynyt ilme on ravintolapäällikkö Kaisa Merzin veljen, Mikko Merzin, käsialaa. Moni toteaakin käydessään, että kiva kun alkuperäinen ilme on säilynyt. Onhan se, vaikka kaikki on uutta ja tarkkaan harkittua. Seinämaaleja myöten. Työmaaruokalatunnelmaa tyylikkäällä twistillä!

Palemassa raaka-aineet valitaan sesongin mukaan, valtaosa raaka-aineista tulee läheltä. Torstaisin on aina hernekeittoa pannarin kera, kuten jo vuodesta 1933. Runsaiden liharuokien lisäksi listalla on kohtuuhintaista kalaa, keittoa ja maukkaita kasvisruokia. Milla, tuo tunnettu makkaran ystävä, valitsi lautaselle oreganomakkaran.

Paleman makkarat tulevat omistaja Reima Mäenpään ja Jari Lönnbergin Harjun makkaratehtaalta.

Kasvisvaihtoehdonkin kanssa piti availla housunnappia.

Paleman kahvi tulee viereisestä rakennuksesta, Helsingin Kahvipaahtimosta, rahkamunkit paahtimon kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevalta Leipomo Väyryseltä. Leivät leivotaan itse. Kahvin ja munkin jälkeen suuntasimmekin paahtimolle, 2014 vuoden parhaaksi pienpaahtimoksi valittuun Helsingin Kahvipaahtimoon. Tuoreen, paahdetun kahvin tuoksu on tuttu tuoksu Teurastomon alueella. Paahtimo on tuotantotila, mutta siellä järjestetään myös tutustumiskierroksia eli toisinaan tarjoutuu mahdollisuus kurkistaa kulisseihin. Paahtimon oma Päiväkahvibaari sijaitsee Puu-Vallilassa, osoitteessa Päijänteentie 29. Teurastamon lukuisissa tapahtumissa porisevat luonnollisesti paahtimon kahvipannut.

Paahtimon viereisissä tiloissa valmistetaan jäätelöä ja pastaa. Niihin emme tällä kertaa päässeet tarkemmin tutustumaan, mutta voin vakuuttaa, että kannattaa. Jädelinossa valmistetaan italialaista artesaanijäätelöä, pieniä eriä joka päivä. Valikoimassa on yli 60 makua, joista päivittäin myynnissä on aina 12 erilaista. Ryhmille Jädelino järjestää jäätelömaistiaisia ja lapsille syntymäpäiväjuhlia. Hei, kuka enää haluaa lähteä pikaruokalaan kekkerien pitoon? Vaelsan tuorepastoja pääsee maistelemaan Teurastamon tapahtumissa ja niitä on myynnissä myös Helsingin ruokakaupoissa. Vaelsalla on oma ravintola Helsingin Torikorttelissa, vink vink.

Väyrysen leipomolla päivä alkaa 05.00 aamulla. Eli vieraillessamme paikan päällä lounaan jälkeen, viimeisiä leipiä pakattiin jo vietäväksi pääkaupunkiseudun ravintoloihin ja kauppoihin. Väyrysen leipomo aloitti toimintansa Teurastamolla 2013. Leipomon juuret ulottuvat vuoteen 1908, nykyisen omistajan Mika Väyrysen isoisoukki Pekka Väyryseen, jonka leipomista pikkumunkeista kaikki sai alkunsa. Munkkien ja palkitun Runebergin tortun lisäksi Väyrysen leipureiden käsissä syntyy monenlaista leipää, ruislimppusta rieskaan.

Kun kiireisin lounasaika oli ohi, Teurastamon Kellohallin ravintolassa pyöritettiin täyttä vauhtia seuraavan päivän lammaskoftaa eli lammaspullia. Kellohallin lounasta tarjoillaan maanantaista perjantaihin klo 11.00 – 14.00. Perjantaisin Kellohallin valtaa eri maiden katuruokakulttuuri, Street Food Friday on muodostunut Teurastamon alueen klassikoksi.

Wilman käsissä syntyvät huomisen lounasherkut.

Grilliruoasta ja rauhallisen hitaasta savustusmetodista tunnetun B-Smokeryn sivussa on piskuinen baari; B-Side Bar. 50 paikkaa sisällä, tuplat terassilla. Kaksi vuotta sitten avautunut baari näyttää siltä, kun se olisi ollut täällä Teurastamon kupeessa aina, tai vähintääkin 70-luvulta asti. Baarin perustajat halusivat sellaisen baarin, jossa itse haluaisivat käydä. Moni muukin haluaa käydä täällä, ja 2015 B-Side Bar valittiin vuoden baariksi. Paikka on erikoistunut amerikkalaisiin bourbon-viskeihin. Kattavan viskivalikoiman lisäksi lasin täytteeksi saa monen sorttista käsityöläisolutta ja cocktaileja. Ja tietysti viereisestä B-Smokerystä järjestyy huikopalaksi savustettuja herkkuja.

Päivän kierros päättyy entisen saippuatehtaan tiloissa toimivaan tislaamoon. Sataan vuoteen Helsingissä ei ole ollut tislaamoa, mutta nyt on. Eikä mikä tahansa, The Helsinki Distilling Company on ensimmäinen yksityinen tislaamo Helsingissä. Ja aika lailla alkajaiseksi nappasi The Spirit of The Year 2016 –kilpailussa kultaa Helsinki Dry Ginillään.

Meidät otti vastaan irlantilainen Séamus Holohan, joka perusti tislaamon yhdessä nuoruudenystäviensä Mikko Mykkäsen ja Kai Kilpisen kanssa. Idea oli muhinut kolmikon päässä jo vuosia, 2014 aika oli kypsä.

Pääsimme ihailemaan uutuuttaan kiiltelevää pannua, joka mahdollistaa tuotannon tuplaamisen. Täällä valmistuu palkitun ginin lisäksi viskiä, akvaviittia ja apple jackia (suomalaisversio calvodosista) sekä Helsinki Long Drinkiä. Apple jackin omenat tulevat Lohjalta , Södermalmin tilalta. Muiden juomien raaka-aineina käytetään kotimaisia jyviä, marjoja ja mausteita, kuten kuminaa. Tislaamon oma lonkero on valmis sekoitus tislaamon omaa Helsinki Dry Giniä sekä pinkkiä greippimehua. Kesällä lonkero sujahtaa myös viereisen Jädelinön jäätelöön.

Kaikki tuotteet valmistetaan ja pullotetaan käsin omissa tiloissa. Tislaamon kapasiteetti on 1 000 litraa eli 2 000 pulloa viikossa. Tislaamon ensimmäinen viskierä pullotetaan syksyllä 2017.

Tislaamolla järjestetään perjantaisin klo 17.00 avointen ovien kierroksia.

Teurastamon alueelta voi vuokrata saunan, ostaa makkarat ja muut tykötarpeet, grilli on vapaassa käytössä, välineet voi vuokrata parin euron maksua vastaan pihan Liiteristä (liiteri.net). Täällä voi osallistua läkähdyttävään määrään erilaisia ilmaistapahtumia, fiilistellä terassilla tai tutustua yrityksiin järjestetyillä kierroksilla.  Tätä lisää koko Helsinkiin ja muualle Suomeen!

Kesän tapahtumia:

Sideways Festivaali 9. – 10.6.2017

Runsaan artistikattauksen lisäksi musafestareilla ei nälkä yllätä. Ympäri festarialuetta löytyy lukuisia baareja ja ravintoloita, joista löytyy mm. Brooklyn Breweryn oluita, Garage-lonkeroita, luomuviinejä, samppanjaa, kahveja, maukkaita drinkkejä, alkoholittomia vaihtoehtoja, pizzaa, burgeria, crepejä, raakakakkuja, poke bowleja, falafeleja, tacoja, burritoja, vegaaniherkkuja, fish & chipsejä, snackseja, aasialaisen keittiön makuja Thaimaasta ja Indonesiasta sekä paljon muuta.

sidewayshelsinki.fi

Teurastamo sijaitsee Helsingin Kalasataman ja Sörnäisten kupeessa:

Työpajankatu 2, 00580 Helsinki.

Kotisivut Teurastamo.com
Tapahtumat ja tuoreimmat tarinat Teurastamon Facebook-sivuilla.
Instasssa TeurastamoHelsinki #teurastamo

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Iloisen rempseää palvelua Savon sydämessä: Ravintola Hetki, Rautalampi

Rautalammin kirkonkylän läpi kulkiessa katseen vangitsee korkealle nostettu keltainen kyltti aivan kirkon vieressä: Ravintola Hetki 100 m. Ravintola Hetki ei näy päätielle eli Rautalammin raitille, joten opasteet ovat enemmän kuin tarpeen. Ravintola sijaitsee kunnantalon alakerrassa ja sisäänkäynti on piilossa rakennuksen takana. Matalaan ravintolasaliin on kuitenkin löytänyt tiensä joukko asiakkaita. Lounaspaikassa tapaavat niin haalaripukuiset työmiehet, kravattikaulaiset virkamiehet kuin lähitalojen ikäihmiset.

Ravintola Hetkessä asiakkaita palvellaan iloisen rempseästi, vas. yrittäjä Titta Tarvainen.

Ravintola Hetki on mukana Rautalammin kunnan hallinnoimassa Ruokaelämyksiä-hankkeessa, joka kutsui Ruokaretken tekemään juttua paikallisista lähiruokayrityksistä. Ravintola Hetki jatkaa edeltäjänsä Piilopirtin jalanjäljissä tarjoten asiakkailleen lähiruokalounasta, pitopalvelua ja leivonnaisia.  Joulukuussa 2015 aloittaneet uudet yrittäjät Titta Tarvainen ja Henriikka Miskala ovat molemmat Rautalammin tyttöjä, Henriikka vain teki ensin melkoisen lenkin maailmalla ennen kuin asettui takaisin kotiseudulleen. Titta puolestaan on työskennellyt saman katon alla jo yli kymmenen vuotta eli myös kahden edellisen yrittäjän aikana.

Ravintola Hetkessä asiakas tulee heti huomatuksi ja palvelu on iloisen rempseää. Ikäihmisiä autetaan tarjottimien kantamisessa, työmiesten kanssa nauretaan ja vitsaillaan ja samalla asenteella palvellaan kaikkia asiakkaita vauvasta vaariin. Iloisen vastaanoton jälkeen asiakas pääsee nauttimaan Hetken tarjottavista. Päätuote on lounas seisovasta pöydästä, jossa on tarjolla runsas salaattivalikoima, keitto, kaksi pääruokavaihtoehtoa, itse tehty leipä ja lisäksi jälkiruoka sekä kahvi tai tee.

Lounaan salaattipöytä on värikäs ja monipuolinen.

Kesällä Ravintola Hetkessä voi lounaan lisäksi tilata annoksen paistettuja muikkuja.

Hetken ruokafilosofia on yhdistelmä lähiruokaa ja eksoottisempia makuja. Yrittäjä Titta Tarvainen on lähiruoan ystävä ja hän kokkaa mielellään perinteisiä suomalaisia ruokalajeja. Ravintolassa käytetään mahdollisimman paljon lähialueen kalaa, kasviksia ja marjoja. Lounaan toinen pääruoka on siis aina perinteisempi, mutta toisen vaihtoehdon makumaailma voi tulla kauempaa. Yrittäjä Henriikka Miskala on työskennellyt Itämerellä ja asunut pitkään Intiassa, joten hänen mukanaan keittiöön kulkeutuu eksotiikkaa, joka näillä leveysasteilla on harvinaista. Keittiössä käytetään eksoottisia mausteita, joilla lähiruokaan saadaan luotua itämaisia vivahteita.

Lounaaseen kuuluu myös jälkiruoka, joka kuvauspäivänä oli paahtovanukas.

Ravintola Hetken päätuote on lounas, mutta vitriinissä on aina myös itse tehtyä kahvileipää ja pientä suolaista kahvila-asiakkaille. Hetkessä pyöräytetään päivittäin lounaalle tuoreet patongit tai sämpylät ja loihditaan erilaisia suolaisia ja makeita leipomuksia tilausasiakkaille. Ravintolasta voi tilata täytekakut yritys- tai perhejuhliin ja tarvittaessa Hetken tiimi hoitaa myös tarjoilutyön alusta loppuun. Juhlia toteutetaan sekä ravintolan omissa tiloissa että asiakkaan valitsemassa paikassa. Tilaisuuksien menu räätälöidään teemaan sopivaksi yhdessä asiakkaan kanssa.

Hetkestä voi tilata myös täytekakkuja yritys- ja perhejuhliin.

Ravintola Hetki sijaitsee keskellä Rautalammin kirkonkylää, josta on noin 10 km matkaa Etelä-Konneveden kansallispuiston patikkareiteille Kalajan kierrokselle ja Kolmen vuoren vaellukselle. Kansallispuiston kävijät voivat noutaa Hetkestä retkieväitä, kunhan tilaus tapahtuu edellisenä päivänä. Hetken kautta melojat ja retkeilijät voivat vuokrata myös saunatiloja, jotka sijaitsevat viereisessä talossa. Ravintola Hetkeen on Äijäveden rannasta n. 200 metriä.

Ravintola Hetki on sisustustyyliltään värikäs ja retrohenkinen.

 

Ravintola Hetki

Alatie 8

77700 Rautalampi

P. 050  4521 519

info@ravintolahetki.fi

Kotisivut

Facebook

Suomen parasta purilaista metsästämässä, osa 1: Kivisalmen Kievari

Pari vuotta sitten jutustelin kesäloman alkupuolella vanhan kaverin kanssa. Jossain kohtaa keskustelu kääntyi ruokaan, ja hän mainitsi itselleni uuden ruokapaikan kehuen sen burgerit ylisanoin. Sama kuvio toistui seuraavien viikkojen aikana pari kertaa. Uteliaisuuteni kasvoi, ja niinpä tuo jo siinä kohtaa nimeltäkin mieleen jäänyt paikka, Kivisalmen kievari, piti lähteä tarkastamaan.

Kivisalmen kievarin kerrotaan olevan rantakievari maukkailla burgereilla ja kylmillä huurteisilla. Kievarin löytää nimensä mukaisesti Kivisalmesta, Rautalammin ja Konneveden kuntien sekä Etelä- ja Pohjois-Konneveden rajalta, kuvankauniista paikasta. Avoinna paikka on vain kesäisin, ja sitä pyörittää joukko nuoria yrittäjiä.

Ensikohtaaminen ylitti kaikki odotukset. Terassi, jonka kautta kievariin oli käynti, oli täynnä. Kävimme sisällä tilaamassa ja palasimme pöytään jututettuamme omistajia pienen tovin. Odotellessa kuuntelin, kuinka paikalla oli niin paikallista väkeä istumassa kesäiltaa, hieman loitompaa vasiten purilaiselle tulleita kuin lähijärvien mökkiläisiä, osa veneillä, osa autoilla tulleita.

Kohta oli totuuden hetken aika. Eteen kannettiin komea annos. Tartuin aseisiin, leikkasin ensimmäisen palan ja annoin makuhermoille työrauhan.

Toistin saman, ja se alleviivasi ensimmäisen suupalan havaintoa: lupsakka porukka nuoria yrittäjiä loihti burgerit, jotka paitsi vastasivat tuttujen kuvauksia makuelämyksistä, kipusivat myös omalla listallani kotimaan purilaispaikkojen terävimpään kärkeen.

Tuolloin Ruokaretki oli vielä tulossa ollut haave, joten en kuollaksenikaan muista annoksen nimeä, mutta ainoa harmittamaan jäänyt asia oli se, ettei samalta istumalta jaksanut syödä toista.

Uusinnan aika tuli sitten viime kesän lopulla. Parkkipaikalla oli nytkin pitkä jono autoja. Terassilta kaikui kutsuvasti hilpeä puheensorina. Sisällä odotti tuttu miljöö ja uusia kasvoja; omistajajoukossa oli tapahtunut pientä muutosta, ja sitä myöten listaa oli päivitetty hieman uuteen uskoon.

Peruskonsepti oli kuitenkin säilynyt, ja yhtälailla uusi jengi oli kaikilla mittareilla miellyttävä kohdata. Vaihdoimme siinä muutaman sanan ja he pyysivät myös kommenttia valitsemastani oluesta, jonka etiketissä tuijotti itse avarauuskissa. Sitä oli nimittäin tilattu koe-erä, ja uusinta oli pohdinnassa.

Niin – se annos! Tällä hertaa rohkaisin mieleni ja valitsin Lihansyöjä-nimisen burgerin. Brutaalia nimeä kantavassa purilaisessa on briossisämpylän sisälle pakattu talon naudanlihapihvi, pekonia, juustoa, nyhtöpossua talon marinadissa, kastiketta ja paahdettua sipulia. Kaverina sillä oli maalaisperunat Kivisalmen tyyliin.

Kun annos kannettiin eteeni, tuumin, että ainakaan se ei jättäisi nälkäiseksi. Sen pidempiä ihmettelemättä kävin kimppuun, ja taas talon keittiö onnistui kutkuttelemaan mielihyvähermosoluja heti ensi puraisusta. Pala kerrallaan tuo mestariteos katosi suuhuni samalla, kun ihastelin kohti horisonttia painuvan auringon värjäämää järvimaisemaa.

Ruokaretkeltä vahva suositus tälle kesäravintolalle. Jos tuttu meno jatkuu tulevanakin kesänä, niin talo voi sanoa tarjoilevansa allekirjoittaneen mielestä maan parhaan burger-kokemuksen.

Yhteystiedot

Kivisalmen kievari
Rautalammintie 1935
44350 Istunmäki

Facebook-sivut

Ravintola Wille - Olohuone ja keittiö

Hyvää ja kaunista Äänekoskella: Wille – Olohuone ja keittiö

Kävin Willessä ensi kertaa viime elokuussa, kun kahvila-ravintola oli virallisesti ollut auki vajaan viikon, ”harjoiteltuaan” Äänekosken vilkkaimman musiikkitapahtuman eli Keitelejazzin aikaan ravintolointia pop-up-meiningillä. Tämä upeaksi remontoitu paikka houkutti välittömästi.

wille-krysanteemit

Ihastuimme heti ravintolaan niin sisältä kuin ulkoa. Ei voi mitään, mutta 1800-luvun puutaloissa on sitä jotain. Ja kun siihen vielä lisätään herkullisia makuja ja tuoksuja…

willen-ruutulattia-upenykanen

Kun avara ravintolasali vielä hehkui keltaisen Birger Kaipiaisen Kiurujen yö-tapetin kajossa ja puulattia oli ihastuttavasti ruutumaalattu, olin aivan myyty. Teetä tai kahvia ja jotain makeaa? Ehei, lounasnälkä voitti.

Wille - Olohuone ja keittiö

Seuralaiseni valitsi makkaroiden ja hapankaalin kruunaaman annoksen. Minä nautin tuolloin kausivihanneksesta eli kukkakaalisopan pehmeästä mausta.

Seuraavallakin visiitillä olin liikkeellä lounasaikaan, joten olin valinnan edessä: maistaako tällä kertaa Willen nimikkoannoksiksi muodostuneita vohveleita vai… No, ei se lopulta niin vaikea valinta ollut.

wille-konneveden-muikut

Ravintolan emäntä ja isäntä pyrkivät käyttämään läheltä saatavia raaka-aineita mahdollisuuksien mukaan, mutta näin alkutaipaleella tuottajissakin on vielä hakemista. Onnekseni lounaalla oli tarjolla naapurikunnan kalaa eli ihania Konneveden muikkuja…. Ehdottomasti siis niitä! Muikut eivät olleet ihan viereisestä järvestä eli Kuhnamosta tai Ala-Keiteleen puolelta, mutta hyvin läheltä kumminkin eli naapuripitäjästä. Sieniä ja marjoja on ravintolaan onnistuttu saamaan lähempääkin. Leivonnaiset valmistuvat Willen omassa keittiössä.

wille-timohonkonen-paivipeltola

Ravintolaa luotsaava omistajapariskunta Timo Honkonen ja Päivi Peltola käytti lukemattomia työtunteja käytössä kuluneen, 1880-luvulla rakennetun Harjulan remontointiin, mutta kuuleman mukaan myös talkooapua oli tarjolla. Olin itse käynyt rakennuksessa edellisen kerran vuotta aiemmin kesällä, kun korkeat huoneet olivat vielä Äänekosken kaupunginmuseon käytössä. Kun kaupunki vuoden 2015 lopulla myi Harjulan, siirtyivät museon kokoelmat siirtyivät tästä myös Kuntala-nimellä tunnetusta rakennuksesta varastoon, odottamaan parempia museoaikoja.

Willen historiaa

Viehättävä Wille – Olohuone ja keittiö sai nimensä rakentajansa, Sumiaisissa syntyneen Wille Rutasen (1858–1911) mukaan. Alun perin rakennus oli hänen asuintalonsa. Wille Rutanen Wille ehti paiskia ennen liikemiesuraansa töitä myös esimerkiksi suosikkialuksellani, nyt jo yli satavuotiaalla (1878) höyrylaiva s/s Keiteleellä. Rutanen testamenttasi toisen talon ohella tämän rakennuksen Äänekosken kunnalle ja toivoi tästä sairaalaa, mutta sen sijaan Harjula palveli ennen ravintola- ja museouraansa kuntalaisia ja kaupunkilaisia muun muassa tehtaan kouluna, kunnallistoimistona, säästöpankkina, kirjastona ja huonekaluliikkeenä.

Willen nimikkoravintola löytyy aivan Äänekosken keskustasta, puiston laidalta Viiskulmasta. Puiston toisella laidalla pääsee tutustumaan Äänekosken taidemuseoon. Wille Rutanen oli Äänekoskella tunnettu paikkakunnan hyväntekijänä, joten eiköhän hänen hengenperintöään seuraamalla tässäkin olohuoneessa ja keittiössä tehdä vielä paljon hyvää! Ainakin minulle jäi erittäin hyvä maku suuhun.

Ensi kerralla aion maistaa niitä mainetta niittäneitä, belgialaistyyppisiä vohveleita, oli listalla mitä muuta hyvänsä.

Wille – Olohuone ja keittiö

Äänekoskentie 311
44100 Äänekoski
Willen kotisivut
Willen Facebook-sivu

Villa Sofiassa opetellaan kokkaamaan lähiruoka-aineksilla

Tilaisuus Villa Sofian talo on poikkeava Tampereen Puu-Tammelassa, sillä se on rakennettu kivestä. 1920-luvulla rakennetun talon tilat palvelivat aikanaan kolmen perheen asuntoina, mutta viimeisimmän kymmenen vuoden ajan siellä on järjestetty juhlia ja kokkauskursseja. 

Heini Niklas-Salminen esivalmistelee ruokaa illan cocktail-tilaisuutta varten.

Heini Niklas-Salminen esivalmistelee ruokaa illan cocktail-tilaisuutta varten.

Kun Heini Niklas-Salminen alkoi järjestää kokkauskursseja, ei vastaavaa ollut Tampereella tarjolla. Resepti on periaatteessa yksinkertainen: ryhmä ihmisiä valmistaa Niklas-Salmisen opastuksella lähiruoka-aterian, ja he syövät sen yhdessä yläkerran ruokasalissa.

– Tehdään mitä tahansa, niin tehdään mahdollisimman aidosti. Teimme esimerkiksi vegaaneille sopivan juhlamenun, joka voidaan tarjota koko porukalle. Emme lähteneet imitoimaan joulukinkkua, vaan teimme sellaista, joka on alunperin tarkoitettukin kasvisruoaksi, hän kertoo.

Lähiruoka on tärkeässä asemassa Tilaisuus Villa Sofian kokkauskursseilla. Esimerkiksi suosittu Pirkanmaan herkut -kurssi pohjautuu lähiruokiin.

Niklas-Salminen painottaa, että laatu on ensisijaista myös lähiruoassa. Lähiruoasta pyritään kurssilla tekemään mahdollisimman helposti lähestyttävää.

– Ajatuksena on näyttää kurssilaisille, että lähiruokaa löytää kotikeittiöihin nykyään myös normaalista ruokakaupasta, Niklas-Salminen kertoo.

Heini Niklas-Salminen kävi ostamassa hilloja lähiruokakauppa Lempistä illan tilaisuutta varten.

Heini Niklas-Salminen kävi ostamassa hilloja lähiruokakauppa Lempistä illan tilaisuutta varten.

Kokkauskurssi taipuu moneen eri muotoon, vaikkapa kokkaussynttäreiksi. Tamperelainen Riikka Franttila päätti viettää syntymäpäivänsä kokaten ruokaa ystäviensä kanssa.

– Olin ollut Villa Sofiassa aiemmin työporukalla kokkauskurssilla. Se oli todella kiva tapa viettää aikaa, hän sanoo.

Ruoan esivalmistelut oli tehty ennakkoon, joten he pääsivät aloittamaan suoraan ruoanlaitolla.

– Saatiin mukavampi osuus, eli tutustuttiin resepteihin, että millainen menu on tarkoitus nauttia ja kokkailtiin pienissä ryhmissä.

Kokkauskurssilla tutustutaan lähiseudun tuotteisiin.

Kokkauskurssilla tutustutaan lähiseudun tuotteisiin.

Franttila ystävineen valmisti sienikeittoa, siikacevicheä, naudan ulkofilepihvejä viheripippurikastikkeella ja röstiperunoilla, paahdettuja kasviksia, juustopähikinäsalaattia ja jälkiruoaksi vielä lämmitettyjä juustopaloja omena-aprikoosihillon kera.

Syntymäpäiväsankarin mukaan itsetehty ruoka maistui jopa paremmalta kuin ravintolassa.

– Onnistui aika hyvin. Täytyy sanoa, että hyviä kotikokkeja meistä siellä kuoriutui. Oli oikein maukas illallinen, ja kaikki saivat ruokaa. Jokainen ryhmä esitteli ruokapöydässä tekemänsä ruokalajin.

Riikka Franttila kertoo, että kurssista jäi osaamista myös kotiinviemisiksi. Hän sai uutta tietoa muun muassa pihvin kypsyysasteen määrittämiseen ja ruoan monipuoliseen maustamiseen. Lisäksi Franttilan mieleen jäi hyviä muistoja ystävien kanssa vietetystä laatuajasta.

Yhteystiedot

Kullervonkatu 28
Tampere

Kotisivut

Facebook

Mikontalossa syödään perinteistä hämäläistä pitoruokaa

Virtain perinnekylän punaiset talot näyttävät komeilta sunnuntaisena aamupäivänä. Yksi taloista on pitopöydästään kuuluisa Mikontalo.

Mikontalo on alkujaan peräisin Jalasjärveltä.

Mikontalo on alkujaan peräisin Jalasjärveltä.

Viikonloppuisin Mikontalon pöytä laitetaan koreaksi hämäläiseen tapaan. Hämäläinen pitopöytä on täynnä monenlaista syötävää. Yrittäjä Matti Niemelän mukaan lähtökohtana onkin juuri runsaus.

– Pohjois-Pirkanmaan ja Etelä-Pohjammaan pramein pöytä pyritään tekemään, hän kehuu.

Matti Niemelä on kehittänyt pitopöytää jo liki kolmen vuosikymmenen ajan.

Matti Niemelä on kehittänyt pitopöytää jo liki kolmen vuosikymmenen ajan.

Erikoisuutena ovat laatikot, jotka normaalisti kuuluvat vain joulupöytään. Pitopöydässä on myös kattava salaattitarjonta ja kalavalikoima, josta löytyy niin lohta kuin silakkaakin.

Niemelä kertoo, että kesäaikaan monelle maistuvat paremmin salaattipuolen antimet, kun taas syksyn kylmetessä lautaselle raivataan yleensä tilaa laatikkoja varten.

Salaattipöydän runsautta.

Salaattipöydän runsautta.

Kerään lautaselleni vähän kaikkea. Tällä kertaa etenkin laatikoita, kun niitä en pitkään aikaan ole päässyt syömään.

Mikontalon bravuuri on Niemelän suvun reseptillä tehtävä imelletty perunalaatikko. Kyseinen ruoka jakaa monesti mielipiteet, mutta Mikontalon pöytään se kuuluu ehdottomasti.

Lautaselleni päätyi etenkin laatikkoruokia. Myös aamulla leivotut sämpylät maistuivat.

Lautaselleni päätyi etenkin laatikkoruokia. Myös aamulla leivotut sämpylät maistuivat.

– Joskus on kokeiltu, että tehdään jotain muuta kuin tämä pitopöytä. Silloin jo ensimmäiset asiakkaat kysyivät, että missä perunalaatikko on.

Itse olen syönyt imellettyä perunalaatikkoa harvoin jos koskaan, mutta tällainen maku sopii hyvin suuhun varsinkin karjalanpaistin kanssa. Rakenne on hämäläiseen tapaan löysähkö, ja laatikko on pehmeän makuinen.

Ulkomaalaisten kohdalla imelletty perunalaatikko tuo Niemelän mukaan kulttuurierot esille. Länsimaalaisille suomalainen perinneherkku harvemmin maistuu, mutta idästä tulevien matkalaisten lautaselle imelletty perunalaatikko yleensä löytää reittinsä.

Laatikot ovat lämpimän ruuan kulmakivi.

Laatikot ovat lämpimän ruoan kulmakivi.

– Porkkanalaatikko sen sijaan maistuu oikeastaan kenelle tahansa, jopa ulkomaalaisille.

Vaikka kyse onkin perinteisestä ruokapaikasta, seurataan Mikontalossa aikaa. Matti Niemelä hakee vaikutteita muun muassa Gordon Ramsayn keittokirjoista. Varsinkin arkena, kun Mikontalo toimii lounaspaikkana ja toimittaa lounaan myös liki sadalle vanhukselle, on vaihtelu tärkeää. Ranskalaisia tai muuta uppopaistettua Mikontalosta ei kuitenkaan löydy.

– Rasvakeittimen hajun sijaan täällä tuoksuu ruoka, Niemelä sanoo.

Perinteisen tapaan jälkiruoaksi on tarjolla tuoretta pullaa.

Perinteisen tapaan jälkiruoaksi on tarjolla tuoretta pullaa.

Juon vielä kahvit vastaleivotun pullan kanssa. Matti Niemelä kertoo Mikontalon historiasta. Vaikka rakennus on vanha, ei se nykysijoillaan ole ollut kuin rapiat kolmekymmentä vuotta. Talo edustaa eteläpohjalaista rakennusmallia, ja se on siirretty perinnekylään Jalasjärveltä. Talon nimi taas on peräisin metallitaiteilija Mikko Haapasalolta, joka toi hirret aikanaan Virroille.

Kierrän vielä ulkona pienen lenkin perinnekylässä. Sieltä löytyy museoita ja muuta nähtävää. Nyt syksyllä monet ovet ovat kiinni, mutta kesällä Virtain perinnekylä on oiva paikka tutustua 1800-luvun loppupuolen elämään ja maistella perinneruokaa.

Perinnekylästä löytyy myös taidetta ja museoita.

Perinnekylästä löytyy myös taidetta ja museoita.

Yhteystiedot

Ravintola Mikontalo
Perinnekylä
34800 Virrat

Aukioloajat löytyvät ravintolan nettisivuilta.
Nettisivu
Facebook

Strutsia, villisikaa ja sienirisottoa Helvetin Portista

Olin nukkunut yön Helvetinjärven kansallispuistossa ja olin ihan varma, että helvetti jäätyi. Yö kävi pakkasen puolella, mutta nyt aurinko paistaa jo korkealla. Saavun Helvetin Portille, joka on pienehkö rakennus monen terassin keskellä.

Täältä saa vaikka mitä, mutta ensin juon kupillisen tavallista kahvia. Lämmin juoma auttaa, eikä palelemisesta ole kohta tietoakaan. Nyt ulkona on oikeastaan aika mukava istua.

Paikka on tunnettu villisika- ja strutsiannoksistaan. Tiskin takaa tervehtivä yrittäjä Mirja Vilén kertoo, että ravintola tuli oikeastaan vasta pääraaka-aineiden jälkeen. Strutsit ja villisiat kasvatetaan Helvetin Portista muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalla yrittäjäpariskunnan kotitilalla. Kun tilaisuus kioskin ostamiseen tuli kohdalle, ei Vilén epäröinyt hetkeäkään. Tarjonta laajeni ruokaan ja suosio kasvoi huimaa vauhtia.

Helvetin Portissa voi vakuuttua syövänsä lähiruokaa.

Helvetin Portissa voi vakuuttua syövänsä lähiruokaa.

– Äärettömän antoisa paikka. Täällä on hyvin vähän kiukkuisia ihmisiä. Jos naama rutussa tulisikin Helvetinjärvelle, ei metsästä tullessa enää kukaan valita, Vilén kertoo

Syy terassien määrällekin selviää. Vilén kertoo, että asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja terasseja ollaan jouduttu laajentamaan, jotta jokainen asiakas mahtuisi istumaan pöytään.

Ravintola on ulkoilmaravintola, joten se ei luonnollisesti ole auki talvisaikaan. Kuitenkin vielä näin syksyiselläkin säällä ulkona on mukava istua. Sitä jotenkin pystyy kuvittelemaan olevansa aivan kansallispuiston liepeillä.

Vaikka villisika ja strutsi ovatkin listan erikoisuus, valitsen annokseksi metsäsienirisoton. Minun on nimittäin tarkoitus käydä vierailemassa myös tilalla. Pystyisin tuskin katsomaan strutsia silmiin, jos olisin juuri syönyt sen lajitoveria.

Metsäsienirisottoannos oli mukavan runsas.

Metsäsienirisottoannos oli mukavan runsas.

Mutta ei ole risottokaan huono valinta, sen huomaan heti. Runsas annos pitää sisällään lähimetsästä, ehkä kansallispuistosta kerättyjä metsäsieniä. Ruoka maistuu hyvin kirpeässä syysilmassa ja sitruunaviipale vahvistaa makua. Reilun annoksen jälkeen alkaa hieman ramaisemaan.

Käyn kurkistamassa lähipöytään, jossa on villisikaa eri muodoissa, kuten pulled pork -hampurilaisena ja käristyksenä. Nämäkin annokset näyttävät hyviltä.

Villisikaburgerikin näyttää maukkaalta.

Villisikaburgerikin näyttää maukkaalta.

Nälkäiseksi eivät jää myöskään koirat, joita kansallispuistossa käy vaeltajien mukana paljon. Mirja Vilén kertoo, että he ottivat tälle vuodelle annoksen myös koiria varten. Annos villisian lihaa, maksaa ja riisiä on maistunut jo monelle.

Yrittäjien koirat toivottavat myös koira-asiakkat tervetulleiksi. Listalta löytyy annoksia myös nelijalkaisille perheenjäsenille.

Yrittäjien koirat toivottavat myös koira-asiakkaat tervetulleiksi. Listalta löytyy annoksia myös nelijalkaisille perheenjäsenille.

Nyt on aika mennä katsomaan, miltä näyttävät elävät villisiat ja strutsit. Kumpaakaan eläintä en ole ennen nähnyt. Strutsi on valtava lintu, mutta ei juuri pienempiä lajitovereitaan älykkäämpi, Vilén kertoo. Vaarallinen se kuitenkin on, joten Mirja Vilén neuvoo minua pitämään kiinni kahden metrin turva-alueesta.

– Strutsi voi tappaa jopa leijonan potkaisemalla, hän sanoo.

Tilalla saa kulkea ja katsella vapaasti. Eräs Helvetin Portissa ruokaillut seurue pysähtyykin villisikojen kohdalle katsomaan, mitä äskein söivät.

Sisällä navetassa on pienempiä strutseja. Nämä ovat vielä aivan lapsia. Jotenkin mieleen tulevat tiput, mutta en tiedä voiko koiraa isompia strutseja kutsua tipuiksi.

Pienet strutsinpoikaset ovat heinäpaalihäkissä.

Strutsinpoikaset ovat heinäpaalihäkissä.

Isoja ovat myös villisiat. Ne kuopsuttavat maan hetkessä karuksi mutalikoksi, jossa ei kasva yhtään mikään. Nimestään huolimatta villisiat eivät ole aivan villejä. Mirja Vilén laskeutuu alas tarhaan rapsuttamaan sikoja. Ne tuntuvat nauttivan kasvattajansa seurasta.

Yhteystiedot

Ravintola Helvetin Portti
Helvetinkoluntie 775
34640 Ruovesi

Aukioloajat löytyvät ravintolan nettisivuilta.
Nettisivu
Facebook

Seitsemisen Portissa ruokailee matkalla kansallispuistoon

Päivä on kaunis, joten päätän suunnata kohti Seitsemisen kansallispuistoa. Nyt on kuitenkin lounasaika, joten pysähdyn Seitsemisen luontokeskuksen yhteydessä sijaitsevassa Seitsemisen Portissa.

Ravintola on hieman huomaamattomassa paikassa, sillä se on luontokeskuksen sisäpuolella. Paikka on sinänsä luonteva, mutta ei aivan ilmeinen. Monesta luontokeskuksesta löytyy jonkinlainen kioski, mutta harvassa ovat kunnolliset lounaspaikat. Tunnelma on miellyttävä. Voi vain kuvitella, kuinka tunnelma tiivistyy talvisin, kun ravintolan takkaan viritetään tulet.

Ravintolassa on à la carte -listalla monenlaisia herkkuja. Huomio kiinnittyy etenkin villisikaan ja strutsiin, jotka eivät ole aivan tavallisimmasta päästä. Saan kuulla, että ruoka on mitä suurimmissa määrin lähiruokaa. Lähes kaikki raaka-aineet tulevat lähialueelta. Villisiat ja strutsit kasvatetaan yrittäjien omalla tilalla Helvetin Portin naapurissa.

Listalta löytyy vaikka mitä erikoista. Lihat tulevat yrittäjien omalta tilalta ja muut raaka-aineet lähialueelta.

Listalta löytyy vaikka mitä erikoista. Lihat tulevat yrittäjien omalta tilalta ja muut raaka-aineet lähialueelta.

Katselen listaa mielenkiinnolla. Tällaista tuskin löytyy  toisesta luontokeskuksesta! Päädyn kuitenkin lounaaseen, ja lounaaksi on tänään ylämaankarjan jauhelihakeittoa. Kaavin keittoa lautaselle ja kerään salaattipöydästä toisen lautasen täyteen.  Siirryn luontokeskuksen ulkopöytään nautiskelemaan. Aurinko lämmittää mukavasti, ja ulkona ruoka maistuu.

Söin päivän keittolounaan, joka oli tänään ylämaankarjan jauhelihakeitto.

Söin päivän keittolounaan, joka oli tänään ylämaankarjan jauhelihakeitto.

Palvelu on ystävällistä. Keittiössä pyörähtelevä Terhi Järvinen huokuu toimeliaisuutta. Hän on aloittanut ravintolassa vastikään, mutta kehuu olevansa uransa parhaassa työpaikassa. Seitsemisen Portissa saa kuulemma toteuttaa omia ideoitaan.

– Minun täytyy koko ajan tehdä jotain, en osaa olla paikallani, hän sanoo.

Aina kun ravintolassa on hiljaisempaa, leipoo Terhi Järvinen uusia tuotteita vitriiniin.

Aina kun ravintolassa on hiljaisempaa, leipoo Terhi Järvinen uusia tuotteita vitriiniin.

Silloin kun asiakkaita on vähemmän, loihtii Järvinen vitriiniin erilaisia piirakoita ja muita herkkuja. Kohta kuuluu olevan valmistusvuorossa jonkinlainen sienipiirakka, johon hän keräsi raaka-aineet vapaapäivänään.

Sisällä juon vielä kahvit ja syön porkkanaleivoksen. Herkullista!

Söin porkkanaleivoksen kahvin kanssa.

Söin porkkanaleivoksen kahvin kanssa.

Vatsa täynnä maittavaa ruokaa lähden Seitsemisen kansallispuistoon. Hetken kuluttua parkkeeraan autoni Koveron perinnetilan pysäköintialueelle. Koveron tilalla muuten järjestetään toisinaan Seitsemisen Portin suurempia tilaisuuksia.

Suurin ihme minua odottaa kuitenkin lammashaassa. Kaksi karitsaa on syntynyt vain muutamaa tuntia aikaisemmin. Osaavatpa ne olla suloisia.

Kaksi vastasyntynyttä karitsaa Koveron perinnetilalla.

Kaksi vastasyntynyttä karitsaa Koveron perinnetilalla.

Yhteystiedot

Ravintola Seitsemisen Portti
Seitsemisentie 110
34540 Länsi-Aure

Aukioloajat löytyvät ravintolan nettisivuilta.
Nettisivu
Facebook

Soup Töölössä britit kokkaavat herkullista kasvissoppaa

Helsingin Töölössä sijaitsevan lounaspaikan tutustumiseen oli kaksi hyvää syytä; kiire ja koira. Kiire palaverista toiseen kiritti etsimään nopeaa lounaspaikkaa, ja pieni koira lounaspaikan ovenpielessä sai astelemaan sisään Soup Töölön soppakattiloiden äärelle. Kannatti!

Soup Töölö

Päivän keitto maksoi 7 euroa, vaihtoehtoja oli kolme; herkkusieni, punajuuri-punakaali-puolukka ja kimchi (kiinankaalista valmistettu, voimakkaasti maustettu keitto). Hintaan sisältyi tuoretta leipää ja monenlaista lisuketta. Santsiannoksen sai samaan hintaan. Vielä kiireisempi lounastaja voi napata keiton pahvimukassa mukaansa 6 eurolla.

Soup Töölö

Tiskin takana häärää toinen paikan omistajista, James Pearman. Saan kuulla, että Soup syntyi ideasta tarjota kaupunkilaisille nopeaa ja terveellistä lounasruokaa. Päivän kolme keittovaihtoehtoa vaihtuvat päivittäin, ja tarjolla on aina tuoretta leipää raikkaiden kasvisten kera. Lihaa ei tästä lounaspaikasta löydy, sitä ei edes käsitellä keittiössä.

Ensimmäisenä silmäni iskivät kiinni rapeapintaiseen leipään. Takuutuoretta, hetki sitten paistettua. Leipää voi ostaa myös mukaan 3 euron hintaan, ja monet lähitienoolla asuvat hakevatkin leipänsä täältä.

Soup Töölö

Koko kattaus oli aseteltu valmiiksi ikkunalaudalle rakennetulle tasolle, ei kun nopeasti lounastamaan. Pikaruokaa, mutta ei ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Leivän lisäksi tarjolla oli tuoreita kasviksia ja maistuvaa hummusta.

Valikoima oli mukavan yksinkertainen, ja kaikki tarjolla oleva oli raikasta ja tuoretta. Siistiä ja simppeliä. Nopeasti lautaselle poimittavissa. Juuri liikeidean mukaista: nopeaa ja terveellistä pikaruokaa, jonka voi syödä paikanpäällä tai ottaa mukaansa.

soup1

Halutessaan keittoa voi tukevoittaa siemenillä, krutongeilla, mausteilla ja tuoreilla kasviksilla.

Soup Töölö

Soup Töölö

Punajuuri-punakaali-puolukka keitto oli ainakin sen verran tukevaa ja maukasta, että lisukkeita ei sen sekaan juuri kaivannut. Kasviskeittoja kokkaa täällä Jamesin lisäksi Christopher Dare. Tai oikeastaan Christopher on varsinainen kokki, ja James hoitaa asiakaspalvelun. Christopherin keittotaitoihin ihastui muuten myös Prince Suomen keikallaan 2011. Silloin Christopher työskenteli Tavastialla kokkina ja keitteli Princelle maa-artisokkakeittoa. Tarinan mukaan Prince tykästyi soppaan niin, että otti sitä vielä mukaansa 🙂

Soup Töölö

Keiton lisäksi maistui kupillinen raikasta rouskuteltavaa. Leipä oli juuri sitä miltä näytti, sopivan rapeaa pinnalta ja pehmeää sisältä. Soup panostaa kausituotteisiin, tällä viikolla keittojen raaka-aineina oli ainakin kurpitsaa, punakaalia, punajuurta, pinaattia, porkkanaa ja naurista. Höystettynä chilillä, kookoksella, inkiväärillä, muskotilla ja korianterilla.

Terveellisyyden lisäksi kierrätys ja ekologisuus on näille yrittäjille tärkeää. Raaka-aineissa huomioidaan paitsi terveellisyys, myös ympäristöystävällisyys.

Omistajien toinen paikka löytyy Helsingin Kalliosta, ja suunnitelmissa on laajentaa konseptia vielä muutamalla lounapaikalla. Terveellisen pikaruoan kysyntä tuntuu olevan kasvussa – hyvä niin!

Niin, se pieni koira ovensuussa. Kuuluu henkilökuntaan, pieni bulgarialainen löytökoira. Hänelle maistuu myös liharuoka.

Yhteystiedot

Soup Töölö
Runeberginkatu 54
00260 Helsinki

Soup Kallio
Vilhovuorenkatu 7–9
00500 Helsinki

Aukioloajat voit tarkistaa ravintolan nettisivuilta.
Nettisivut
Facebook

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Lounasta ja lähiruokaa vanhassa viljamakasiinissa: Tiltun makasiini, Hämeenkyrö

Tiltun makasiini seisoo komeana keskellä maalaismaisemaa. Kyröskoskelle paperitehtaan viljakuivuriksi ja viljamakasiiniksi vuonna 1927 tehty tiilirakennus on jämäkkä maamerkki. Niin sen täytyi aikanaan ollakin, koska viljakuivurit olivat herkkiä tulipalolle. Tiilen avulla vältettiin palamisen vaara.

Tiltun makasiini

Sigurd Frosteruksen suunnittelema vanha viljamakasiini on löytänyt uuden elämän ravintolana.

Nyt makasiinin sisällä pitäisi kuitenkin olla ravintola, josta saa lounasaikaan Hiltun Pirtin keittiössä valmistettua kotiruokaa. Sulan maan aikaan avoinna olevalla makasiinilla on lisäksi á la carte -lista ja A-oikeudet. 

Tällä kertaa lounaalla tarjolla oli karjalanpaistia ja hernekeitto pannarilla.

Tällä kertaa lounaalla tarjolla oli karjalanpaistia ja hernekeittoa pannarilla.

makasiini-1-of-3-2

Menen sisään päädyssä sijaitsevasta ovesta. Oven molemmilla puolilla näkyvät vanhat viljasiilot.

Sisällä tunnelma on kuin kirkossa. Ei yhtä harras, mutta tiilestä rakennettu makasiini näyttää kynttilöiden valossa arvokkaalta ja ehkä hieman pyhältäkin paikalta. Aivan hiljaista ei kuitenkaan ole, sillä lounasaika on juuri alkanut.

Tiltun makasiini on tunnelmallinen ruokailupaikka.

Tiltun makasiini on tunnelmallinen ruokailupaikka.

Makasiinin on suunnitellut Sigurd Frosterus, jonka portfolioon lukeutuvat vaatimattomasti muun muassa Stockmannin tavaratalo Helsingin keskustassa, Vanajanlinna ja tasavallan presidentin edustusasunnoksi rakennettu Tamminiemi. Frosteruksen suunnittelutoimiston kuvastoon kuului myös maatalousrakennuksia, joten paperitehdas sai makasiinin piirustukset astetta paremmalta arkkitehdilta.

Viljamakasiini kunnostettiin 2000-luvulla nykyiseen käyttöön sopivaksi. Kunnostustöissä lukemattomia tunteja käyttänyt paikallishistorian tutkija Jouko Hannu kertoo, että syy viljamakasiinien ja vieressä seisovan navetan rakentamiseen ei ollut liiketaloudellinen.

Tuoreet munkit paistetaan joka aamu.

Tuoreet munkit paistetaan joka aamu.

– Tila oli toiminta-aikanaan vain kahtena vuotena voitollinen, mutta ennen vanhaan sillä pystyttiin houkuttelemaan korkeampaa työnjohtoa paikkakunnalle, kun oli tarjota viljaa omasta takaa, hän sanoo.

Kyse oli siis eräänlaisesta työsuhde-edusta. Kun aamu valkeni, kävi palvelusväki hakemassa herrojen aamiaispöytään tuoretta maitoa ja oman pellon viljoista tehtyä leipää. Viime vuosina kovasti suosiotaan kasvattanut lähiruoka oli jo lähes vuosisata sitten sellainen valttikortti, joka sai kaupunkien ammattilaiset muuttamaan Kyröskoskelle.

Nykyisen ravintolan salin täyttivät ennen viljasiilot. Ovenpieleen on jätetty kaksi viljasiiloa kertomaan tarinaa menneisyydestä.

Nykyisen ravintolan salin täyttivät ennen viljasiilot. Ovenpieleen on jätetty kaksi viljasiiloa kertomaan tarinaa menneisyydestä.

Vaikka viljamakasiinin entisestä käyttötarkoituksesta on jäljellä enää muisto ja komeat puitteet, pitävät perinteet siinä mielessä pintansa, että Tiltun makasiinin à la carte -lista on yrittäjä Johanna Koivun mukaan rakennettu mahdollisimman pitkälle lähiruokaan painottuen. Listalta löytyy muun muassa kyyttöburgeria ja kutunjuustosalaattia.

Mielenkiintoinen ja varmasti pysähtymisen arvoinen paikka! Yksi kysymys jäi kuitenkin askarruttamaan: nauttivatkohan paperitehtaan herrat yhä viljamakasiinin antimista työsuhde-etuna?

Yhteystiedot

Tehtaantie 1, 39200 Kyröskoski
Vuodenajan mukaan vaihtuvat aukioloajat löydät ravintolan verkkosivulta
Facebook

Alusta loppuun itse tehtyä kotiruokaa – Hiltun pirtti, Hämeenkyrö

Lempeä syksyinen aurinko valaisee pihamaan lupaillen lämmintä päivää. Vielä on hiljaista, sillä lounasaikaan on tovi aikaa.

Kävelen Heiskan pihapiiriin, jossa puutalot muodostavat kehän ja tuntuu, kuin olisin tullut jonkinlaisen museon pihalle. Paikalla on asuttu jo 1500-luvulta asti, tai ehkä jopa kauemmin, mutta kirjallista tietoa siitä ei ole.

Paikan historiaan liittyy paljon mielenkiintoisia käänteitä. Kun venäläiset sotajoukot valtasivat Suomen useampaan otteeseen 1800-luvun taitteessa, marssivat sotajoukot Pohjanmaata kohti aivan nykyisen Heiskan vierestä. Historiankirjoitus kertoo, että sotilaat itse asiassa yöpyivätkin läheisellä pellolla.

Heiska on Uskelan kylän entinen kylätalo. Talossa asui Heiskan suku, kaksitoista sisarusta, joista seitsemän kuoli sota-aikana. Viidestä jäljelle jääneestä sisaruksesta vain yksi meni naimisiin, eikä hänkään saanut lapsia. Kun viimeinen Heiskoista muutti vanhainkotiin 90-luvun puolivälissä, luovutettiin tila kunnalle.

Hiltun pirtti on kodikas lounaspaikka ja kahvila.

Rakennukset olivat päässeet jo pahoin ränsistymään, ja esimerkiksi Heiska-salin kohdalla oli vain kivijalka pystyssä. Rakennukset kunnostettiin vapaaehtoistyönä, ja Heiskalla alettiin järjestää erilaisia tapahtumia. Tarvittiin myös ravintola, joka huolehtii nykyisin niin Heiskan kesäteatterin kahvituksista kuin ympärivuotisesta lounaasta.

Ravintolan ovi on auki, joten kurkistan sisälle keittiöön. Yrittäjä Johanna Koivu pyytää istumaan alas. Hän on juuri paistamassa silakkapihvejä tämän päivän lounasta varten. Tuoksuu hyvälle.

– Teemme kaiken itse. Emme käytä puolivalmisteita, hän kertoo.

Silakkapihvit valmistuvat Hiltun pirtin keittiössä.

Silakkapihvit valmistuvat Hiltun pirtin keittiössä.

Yrittäjä Johanna Koivu välttää puolivalmisteita ja valmistaa muun muassa paistetut kasvikset joka kerta erikseen.

Yrittäjä Johanna Koivu välttää puolivalmisteita ja valmistaa muun muassa paistetut kasvikset joka kerta erikseen.

Koivu kertoo, että Hiltun pirtti on pysäkki etenkin matkalaisille. Siellä käy varsinkin kesälomien aikana paljon lounasruokailijoita. Kesällä Hiltun pirtissä tarjotaan lounasta myös viikonloppuisin.

Salaattipöydästä löytyy vihreitä herkkuja.

Salaattipöydästä löytyy vihreitä herkkuja.

Salaattipöydän antimia.

Salaattipöydän antimia.

Kun silakkapihvit ovat valmistuneet, paistaa Koivu vielä tuoreita sieniä lounasta varten. Ensimmäinen asiakas odottaa jo varttia ennen lounaan alkamista. Silakkapihvien lisäksi tarjolla on perunamuusia, monipuolinen salaattipöytä ja Hiltun pirtissä leivottuja leipiä.

Yhteystiedot

Heiskankuja 1,
39100 Hämeenkyrö

Aukioloajat löydät yrityksen nettisivuilta.
Nettisivu 
Facebook