Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? – Ruokaretki

Laskiaispulla, tuo talven herkkujen herkku, on peräisin 1600-luvun Ruotsista, josta se rantautui suomalaisiin kahvipöytiin 1800-luvulla. Mantelimassatäyte kertoo laskiaispullan läntisestä alkuperästä, köyhempi väki sai tyytyä nauttimaan pullansa kuuman maidon kera. Hillo- ja kermavaahtotäytteiset laskiaispullat ovat syntyneet vasta myöhemmin. Klassinen”kiistanaihe” onkin hillolla vai mantelimassalla?

Laskiaisen rituaalit

Laskiaiseen on perinteisesti liittynyt paljon uskomuksia ja ennusmerkkejä. Tulevan kesän pellavaonnea etsittiin mäkeä laskemalla. Mitä kauemmaksi kelkka liukui, sitä pidempiä seuraavan kesän pellavista kasvaa. “Pitkiä pellavia!” huudettiin mäkeä alas kiitäessä. Kuuluuko edelleen?

Laskiaisena ei saanut käsitellä teräaseita eikä tehdä töitä, mistä kuului liikaa ääntä. Kotitöiden tekeminen lopetettiin jo varhain iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Kun työt lopetettiin ajoissa, ehdittiin nauttia laskiaisen runsaista ja rasvaisista ruuista. Laskiaisen rasvaisten ruokien myötä piti nimittäin jaksaa koko pitkä paastonaika pääsiäiseen asti. Laskiaisen jälkeen ruokavaliosta jäivät pois liha, maitotuotteet ja kananmunat. Seuraavan kerran herkuteltiin pääsiäisen pashalla, lampaalla ja mämmillä.

Lapsuuden perheessäsi perinteenä oli, että laskiaistiistain hernerokka piti syödä hiljaisuuden vallitessa. Melkoinen haaste karjalaisperheen ruokapöydässä! Sitä, joka hiljaisuuden rikkoi, piinasivat itikat koko seuraavan kesän. Paha kirous, joka täytyi yrittää välttää. Huh sitä pidätetyn kikatuksen määrää rokkaa syödessä.

Laskiaispullat

20 kappaletta 2,5 dl maitoa 25 g hiivaa 1 dl sokeria 1 tl suolaa 2 tl kardemummaa 1 muna 8-9 dl vehnäjauhoja 1 d juoksevaa margariinia

mantelirouhetta ja/tai raesokeria

You might also like