Artikkelit

Kahvila Korppu

Kahvila Korppu Sumiaisissa: pieni suurella sydämellä

Päivikki Linna, kahvila Korppu

Kahvila Korppu ei ole lainkaan niin kuivakka paikka kuin sen nimi antaa ymmärtää. Persoonallista kahvilaa ja lounaspaikkaa emännöi Äänekosken itäosassa Sumiaisissa Päivikki Linna, joka pyörittää myös Sumiaisjärven rannalla  Kuokanniemessä kesäisin toimivaa leirintäaluetta. Korppu palvelee hyvin myös aamuvirkkuja, avautuuhan se arkiaamuisin jo seitsemän kieppeissä. Päivikki toivottaa tervetulleiksi paikallisten asiakkaiden ja kesäsumialaisten ohella myös ohikulkijat.

Korppu sijaitsee Keski-Suomessa Sumiaisten läpi kulkevan 637-tien varrella keltaisen, entisen kunnantalon eteläisessä päädyssä, samoin kuten lahjatavarapuoti-matkailuinfopiste Sumiaisten Vanharouva. Sumiainen oli itsenäinen kunta aina vuoteen 2007 saakka, jolloin Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski liittyivät yhteen ja muodostavat nyt uuden Äänekosken kaupungin.

Korpun pannukakkua ja Ellun leipää

Olen itse käynyt nauttimassa Korpun antimista useita vuosia, kuulunhan kesäsumialaisiin, Sumiaisten mökkiläisiin. Useasti on tullut pysähdyttyä Korppuun turisemaan teelle ja leivonnaiselle, joko makealle tai suolaiselle. Erityistä iloa on ollut siitä, että koska Korppu on toisinaan avoinna myöhempään perjantai-iltaisin, olemme haukanneet siellä välipalaa matkallamme mökille. Mikäli vitriinissä on ollut jäljellä vain makeita herkkuja, on Päivikki ystävällisesti tehnyt meille nälkäisille voileivät paikallisen leipojamestarin ihanasta leivästä. Tätä leipää saa Korpusta ostaa myös  mukaan, mikäli Ellun ruisleivän leivontapäivä osuu sopivasti kohdalle.

Korpun tuoretta pullaa

Sumiaisten raitti on vuosien saatossa sen verran hiljentynyt, että  kahviloita tai ruokapaikkoja on kylällä jäljellä niukalti. Korppu tarjoaa kahvilaherkkujen ohella arkisin myös lounasta – ehtaa kotiruokaa, jonka valmistukseen käytetään usein paikkakunnalta tai lähiseudulta saatavia aineksia. Sesongit näkyvät ruokalistassa. Oma heikkouteni kahvilassa on vakio: tuore pulla.

Kahvila Korpun tiski ja Päivikki Linna

Kahvila paitsi ravitsee, toimii myös leppoisana kohtauspaikkana ja tiedonlähteenä, jossa voi päästä juttusille sekä tyylikkään tiskin takana häärivän emännän että muiden asiakkaiden kanssa. Jutun juurta voi hakea vaikkapa seinälle ripustetusta, vaihtuvasta  taidenäyttelystä, jos muut ajankohtaiset asiat eivät ole mielessä päällimmäisenä. Asiakaspöytiä on kodikkaan kahvilan puolella pari kappaletta ja lisää istumapaikkoja löytyy tarvittaessa viereisen Sumiaisten Vanharouvan puolelta sekä ulkosalta.

Suomen pienin kauppa

Sumiaisissa on hyvin palveleva lähikauppa, mutta sillä on kahvilassa myös pienimuotoinen kilpailija: Suomen (ja kenties maailman) pienin kauppa! Piskuinen nurkkakauppa ei voi koolla ja valikoimalla kilpailla, sillä kauppapuoti majailee kahvilapöydän takaisessa komerossa. Valikoima ei ymmärrettävästi ole suuren suuri, mutta perustarvikkeita sieltä löytyy, joskus hieman muutakin. Onnekas voi päästä hankkimaan vaikka lähellä kasvatettua tyrnimarjaa.

Korpun nukkekoti

Toinen Kahvila Korpun erikoisuuksista on hykerryttävän hieno nukkekoti, jossa riittää valtava määrä yksityiskohtia tutkittavaksi useammallekin käyntikerralle. Tämä nukkekoti on taatusti käsityötä, pieniäkin yksityiskohtia myöten. Monikerroksisesta nukketalosta löytyy esimerkiksi kouluhuone, hieroja, sauna ja paikallisen suoramyyntipiste Aittatorin soppi. Nukkekodin sisustusta päivitetään aika ajoin, vuodenajat ja juhlapyhät huomioiden, ja aina välillä hirsitalo saa uumeniinsa uusia pieniä somisteita kahvilan asiakkailta. Tätä taidonnäytetttä kelpaa kahvilapöydästä tutkailla.

Kahvilaan voi poiketa paitsi kupposelle tai lounaalle, myös lasilliselle, sillä Korpussa on A-oikeudet. Toisinaan Korpussa vietetään pidennetyn aukioloajan merkeissä pizzaperjantaita.

 

Kahvila Korppu

Sumiaisraitti 19
44280 Sumiainen
Puh. 040 8466158

Avoinna yleensä arkisin noin klo 7-16, la-su klo 9-13.
Lounasaika arkisin klo 11-13.

Sijainti kartalla

Tallenna

Aamukahvilla kupsakan ja munksantin syntysijoilla: Leipomo Puustelli, Pielavesi

Olin jo pitkään valinnut lähimarkettimme hyllystä herkullisia kaurasämpylöitä ja kupsakkaleipää, jotka lumosivat minut rapealla kuorellaan ja herkullisella tuoksullaan. Näiden herkullisten leipien houkuttelemana valitsin lomareissun kahvipaikan uudella tavalla.

Jos siis olet matkalla Jyväskylästä kohti Kajaania tai Kuusamoa, niin valitse navigaattorista reitti Pielaveden kautta. Ajomatka lyhenee sekä kilometreinä että kokemuksena, sillä kurvailu kumpuilevien järvi- ja metsämaisemien kautta on paljon mielekkäämpää kuin valtaväylillä jonotus.

Leipomo Puustellin kahvila-myymälä palvelee asiakkaita Pielaveden keskustassa.

Leipomo Puustelli sijaitsee Pielaveden keskustassa, ja kahvila-myymälä palvelee arkisin ja lauantaisin sekä paikallisia leivännälkäisiä että ohikulkevia herkkusuita.

Puustellilla on pitkät perinteet, sillä leipomo on perustettu jo vuonna 1965. Lauantaiaamuna kymmeneltä ovi käy tiuhaan, ja paikalliset istuvat aamukahvilla tai noutavat leivonnaisia mukaansa. Leipomon myymälä on sisustettu kotoisasti vanhoilla kahvipannuilla ja erilaisilla kuppipareilla.

Hyllyssä on irtomyynnissä kauraleipää ja ruisleipää. Vitriinissä komeilevat laskiaispullien rinnalla paikan erikoisuudet: munksantit.

Munksantti on Leipomo Puustellin kehittämä syntisen hyvä herkku.

Yrittäjä Pekka Savolainen kertoo munksantin historiasta, sillä tämä leivonnainen kehitettiin Leipomo Puustellissa v. 2013. Munksantti on croissantti, joka paistetaan upporasvassa ja täytetään hillolla ja kermalla. Makuvaihtoehtoina kerman kaverina ovat vadelma, mansikka, suklaa tai kinuski. Asiakkaiden suosima makuyhdistelmä on myös ananas-greippi ja tuorejuusto.

Jouluksi munksantti saa piparkakun makuisen täytteen, ja kesällä väliin sujautetaan tuoreita mansikoita ja kermaa. Itse en ole uppopaistettujen leivonnaisten ystävä, joten tämä syntisen hyvä herkku jää tällä kertaa muiden iloksi.

Kauraleipä on yksi Leipomo Puustellin suosituimmista tuotteista.

Leipomo Puustellin  tuotteita on oman myymälän lisäksi saatavilla Nilakka-järven ympäryskuntien kaupoista (Tervo, Vesanto, Keitele) sekä Iisalmen ja Kuopion seudulta.

Yrittäjä Pekka Savolaisen mukaan suosituimpia Puustellin tuotteita ovat kauraleivät, kaura-mallasleipä, ruisleipä ja Antin GI ihmeleipä sekä makeista tuotteista hillomunkit ja munksantit. Antin GI ihmeleipä on jälleen leipomon oma erikoisuus, jolla on runsaan kuitupitoisuutensa ansiosta veren sokeritasapainoa ylläpitävä vaikutus. Nimi tuo asiakkaalle mieleen myös paikalliseen keihässuuruuden, mutta yrittäjän mukaan asioiden yhteys jää savolaisittain kuulijan vastuulle.

Yhteystiedot

Leipomo Puustelli Oy
Puistotie 9
72400 PIELAVESI

 

Kotisivut

FB-sivut

Helsingin kahvipaahtimon Päiväkahvibaari ei jätä kylmäksi

Helsingin Puu-Vallilassa on tunnelmallinen Päiväkahvibaari. Viisi vuotta sitten täällä aloitti toimintansa Helsingin kahvipaahtimo. Paahtimon kyljessä oli pieni kahvila. Kysyntä kasvoi, ja tilat kävivät paahtimolle ahtaaksi, oli edessä muutto suurempiin tiloihin Helsingin Teurastomolle. Pieni kahvila sai lisää tilaa, syntyi Päiväkahvibaari, Helsingin kahvipaahtimon oma myyntipiste ja kahvila.

Tilan tarina on saanut alkunsa jo 1920 luvulta. Alunperin tila toimi hevostallina, sitten linja-autotallina ja sen jälkeen yli 40 vuoden ajan rakennusliikkeen varastona. Nyt rouheassa tilassa tarjoillaan höyrävän kuumaa kahvia vastajauhetuista pavuista, kyytipojaksi on tarjolla pieniä suolaisia ja makeita herkkuja. Moni käy hakemassa täältä pavut mukaansa tai jauhattamassa oman lempikahvinsa. Letkeän kiireetön tunnelma vetää puoleensa. Hyvän kahvin kanssa ei hötkyillä.

Helsingin kahvipaahtimon perusti runsas viisi vuotta sitten Benjamin Andberg. Jo pienenä Benjamia vaivasi, miksi sama juhlamokka maistuu paremmalta isoisän keittämänä nokipannukahvina kuin kotona. Tähän ei ollut isoisälläkään Benjamia tyydyttävää vastausta. Asia jäi vaivaamaan, ja vuosien varrella kahvi oli Benjaminilla enemmän tai vähemmän kuvioissa mukana. Hankenilla opiskellessa syntyi erilaisia liikeideoita kahviin liittyen. Benjamin mm. perusti kaverinsa kanssa kahvilan, ja paahtoi pavut popcorn-koneella. Siitä se ajatus omasta paahtimosta kai lähti kasvamaan.

Ideana on ollut etsiä, sekoittaa ja paahtaa helposti lähestyttäviä kahveja. Nyt ei puhuta kahvihifistelystä, vaan maukkaista kahvilajikkeista, joita on helppo juoda. Sama henki on jotenkin päällä koko paikassa. Päiväkahvibaarin sisustuskin on syntynyt kuulemma  flow with the team -meiningillä. Tavarat ovat löytäneet paikkansa vuosien mittaan. Ja niin myös paahdettavaksi valittavat kahvilajikkeet. Tarkkaan harkiten, maistellen, sitä oikeaa etsiskellen. Benjamin on matkan varrella maistellut yli 400 robusta-lajiketta, kiertänyt maailmaa ja valinnut kahveja esimerkiksi Kolumbiasta suoraan tiloilta. Tavoitteena on ostaa kahvipavut ilman turhia välikäsiä.

Robusta on se toinen kaupallisessa tuotannossa oleva kahvilaji. Toinen, ja ylivoimaisesti yleisempi, on arabica. Molempien lajikkeiden alkuperä on Afrikka; arabica tulee Etiopiasta, robusta Kongosta. Nykyisin niitä kasvatetaan eri puolilla maailmaa.

Visiitillämme meitä kahvin vivahteisiin opasti Tomi. Kokemukseen ja tietoon perustuen Tomin tuntuma on, että  vajaa 20 % suomalaisista tykkää robustasta, valtaosa on arabican ystäviä. Etelä-Euroopasssa juodaan enemmän robustaa. Lajikkeiden merkittävimmät erot ovat kasvupaikan lisäksi maussa. Arabica pavut ovat pehmeämpiä ja happamampia, vivahteet tulevat hedelmistä, marjoista, jopa sokerista. Robustaa Tomi luonnehtii voimakkaammaksi ja terävämmäksi. Maussa on pähkinää, pavut sisältävät myös lähes kaksi kertaa enemmän kofeiinia kuin arabica pavut. Paitsi espresso-sekoituksissa, robusta pavuista jauhetusta kahvista syntyy erinomaiset maitokahvit. Vatsalle robusta-pavut ovat jopa hieman hellempiä kuin arabica-pavut.

Helsingin kahvipaahtimolla on viisi erilaista kahvia myynnissä.

Nyt sitten valitsemaan, tehtävä ei ollut helppo. Viisi lajiketta, joista kaikki Tomi esitteli makuhermoja kutkuttavilla kuvauksilla.

Blend №3

Lempeän täyteläinen ja miellyttävä kahvi. Tätä voi kuulemma nauttia aamulla, päivällä ja kupillinen menee vielä myöhemmin illallakin. Sopii yhtä hyvin suodatinkahviksi kuin presso- tai mutteripannulla keitettäväksi.

№ 4

Erittäin tumma paahto, muhevan täyteläinen bitter. Suklaamaisen savuinen arabica-kahvisekoitus. Kuulostaa oivalta päiväkahvi-kahvilta. Tästä jälkkäriksi espresso, kiitos nam!

Espresso Fifty Sixty

Arabican ja Robustan sekoitus. Ronski, sikarinen, jopa hieman puumainen kahvi, joka toimii myös suodatinkahvina. Tämä alkoi kiinnostaa, ja päätin maistaa suodatinkahvina. Toimii, erinomainen iltapäivän piristäjä. Hiukan makea, puumaisuutta en hoksannut, mutta mukavan täyteläinen mokka, ehkä jopa hiukan pähkinäinen vivahde.

Espresso Buli

Voimakkuudeltaan kolmosen ja nelosen väliin sijoittuvassa Bulissa on Tomin mukaan tummaa suklaamaisuutta, paahteisia makuja ja ripaus makeutta hapokkuuden rinnalla. Nam, tasapainoinen ja täyteläinen espresso, joka sopii erinomaisesti maitokahveihin. Maistuu myös tummana. Millan jälkiruoka cappuchino syntyy näistä pavuista.

El Salvador

Myyntipuhe oli ytimekäs – jos haluat heittäytyä villiksi, valitse El Salvador. Voimakas kahvi, jossa vastapainona on makeutta ja hapokkuutta. Sopii hyvin maitokahveihin, mutta kannattaa maistella myös mustana. Tähän makuun tarttui Milla.

Ei muuta kuin kahvin keittoon. Ensin punnataan eli mitataan tarkasti kahvin ja veden suhde. Yhteen kupilliseen menee noin 12-13 grammaa papuja. Mitä parempi kahvimylly, sitä parempi kahvi. Näin se vain on. Eli kunnon mylly jauhaa pavut hienoksi eikä jauhettuun kahviin jää karheutta ja väkevyyttä kahvipapujen kuorista. Kunnon kahvimyllyssä voi tietenkin säätää jauhatusta. Espressolle todella hieno jauhatus, suodatinkahville hiukan karheampi ja pressopannulle karkeampaa. Vain kokeilun ja erehdysten kautta löytää juuri sen oikean karheuden. Ja näin kahvimaallikolle on se vähän niinkin, että hyvistä aineksista on vaikea keittää huonoa kahvia.

Asiantuntija Tomi ei tyytynyt keittämään kahvia sinne päin, otteista paistoi vuosien kokemus ja ammattitaito. Siinä ne nyt ovat. Maidolla pehmennetty El Salvador Millalle ja Fifty Sixty naturel minulle. Mikä tuoksu ja maku, päiväkahvit!

Mustana vai valkoisena?

Jälkkäriksi pehmeä Buli.

Aika pitkälle on popcorn-koneella paahdetusta kahvista tultu. Helsingin kahvipaahtimo työllistää paahtimolla viisi henkeä ja Päiväkahvibaarissa neljä. Kahveja myydään noin 50 myyntipisteessä pääkaupunkiseudulla. Ja tietysti täällä Päiväkahvibaarissa. Jos sydän sykkii erinomaiselle kahville, rennolle tunnelmalle ja mukavalle jutustelulle kahvikupin äärellä, kannattaa piipahtaa päiväkahville. Hyvä kahvi, parempi mieli!

Muuten, voisiko lähikahvin määritellä kahviksi, jonka pavut on paahdettu Suomessa? Niitä kun ei meillä Suomessa kasva.

Helsingin kahvipaahtimo
Päiväkahvibaari

Päijänteentie 29
00510 Helsinki

Avoinna:
Ma-Pe 07:30-18.00
La 10.00 – 16.00

Helsingin Kahvipaahtimon myymälä ja kahvila

Kotisivut
Facebook-sivut
Instagram

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ravintola Wille - Olohuone ja keittiö

Hyvää ja kaunista Äänekoskella: Wille – Olohuone ja keittiö

Kävin Willessä ensi kertaa viime elokuussa, kun kahvila-ravintola oli virallisesti ollut auki vajaan viikon, ”harjoiteltuaan” Äänekosken vilkkaimman musiikkitapahtuman eli Keitelejazzin aikaan ravintolointia pop-up-meiningillä. Tämä upeaksi remontoitu paikka houkutti välittömästi.

wille-krysanteemit

Ihastuimme heti ravintolaan niin sisältä kuin ulkoa. Ei voi mitään, mutta 1800-luvun puutaloissa on sitä jotain. Ja kun siihen vielä lisätään herkullisia makuja ja tuoksuja…

willen-ruutulattia-upenykanen

Kun avara ravintolasali vielä hehkui keltaisen Birger Kaipiaisen Kiurujen yö-tapetin kajossa ja puulattia oli ihastuttavasti ruutumaalattu, olin aivan myyty. Teetä tai kahvia ja jotain makeaa? Ehei, lounasnälkä voitti.

Wille - Olohuone ja keittiö

Seuralaiseni valitsi makkaroiden ja hapankaalin kruunaaman annoksen. Minä nautin tuolloin kausivihanneksesta eli kukkakaalisopan pehmeästä mausta.

Seuraavallakin visiitillä olin liikkeellä lounasaikaan, joten olin valinnan edessä: maistaako tällä kertaa Willen nimikkoannoksiksi muodostuneita vohveleita vai… No, ei se lopulta niin vaikea valinta ollut.

wille-konneveden-muikut

Ravintolan emäntä ja isäntä pyrkivät käyttämään läheltä saatavia raaka-aineita mahdollisuuksien mukaan, mutta näin alkutaipaleella tuottajissakin on vielä hakemista. Onnekseni lounaalla oli tarjolla naapurikunnan kalaa eli ihania Konneveden muikkuja…. Ehdottomasti siis niitä! Muikut eivät olleet ihan viereisestä järvestä eli Kuhnamosta tai Ala-Keiteleen puolelta, mutta hyvin läheltä kumminkin eli naapuripitäjästä. Sieniä ja marjoja on ravintolaan onnistuttu saamaan lähempääkin. Leivonnaiset valmistuvat Willen omassa keittiössä.

wille-timohonkonen-paivipeltola

Ravintolaa luotsaava omistajapariskunta Timo Honkonen ja Päivi Peltola käytti lukemattomia työtunteja käytössä kuluneen, 1880-luvulla rakennetun Harjulan remontointiin, mutta kuuleman mukaan myös talkooapua oli tarjolla. Olin itse käynyt rakennuksessa edellisen kerran vuotta aiemmin kesällä, kun korkeat huoneet olivat vielä Äänekosken kaupunginmuseon käytössä. Kun kaupunki vuoden 2015 lopulla myi Harjulan, siirtyivät museon kokoelmat siirtyivät tästä myös Kuntala-nimellä tunnetusta rakennuksesta varastoon, odottamaan parempia museoaikoja.

Willen historiaa

Viehättävä Wille – Olohuone ja keittiö sai nimensä rakentajansa, Sumiaisissa syntyneen Wille Rutasen (1858–1911) mukaan. Alun perin rakennus oli hänen asuintalonsa. Wille Rutanen Wille ehti paiskia ennen liikemiesuraansa töitä myös esimerkiksi suosikkialuksellani, nyt jo yli satavuotiaalla (1878) höyrylaiva s/s Keiteleellä. Rutanen testamenttasi toisen talon ohella tämän rakennuksen Äänekosken kunnalle ja toivoi tästä sairaalaa, mutta sen sijaan Harjula palveli ennen ravintola- ja museouraansa kuntalaisia ja kaupunkilaisia muun muassa tehtaan kouluna, kunnallistoimistona, säästöpankkina, kirjastona ja huonekaluliikkeenä.

Willen nimikkoravintola löytyy aivan Äänekosken keskustasta, puiston laidalta Viiskulmasta. Puiston toisella laidalla pääsee tutustumaan Äänekosken taidemuseoon. Wille Rutanen oli Äänekoskella tunnettu paikkakunnan hyväntekijänä, joten eiköhän hänen hengenperintöään seuraamalla tässäkin olohuoneessa ja keittiössä tehdä vielä paljon hyvää! Ainakin minulle jäi erittäin hyvä maku suuhun.

Ensi kerralla aion maistaa niitä mainetta niittäneitä, belgialaistyyppisiä vohveleita, oli listalla mitä muuta hyvänsä.

Wille – Olohuone ja keittiö

Äänekoskentie 311
44100 Äänekoski
Willen kotisivut
Willen Facebook-sivu

Chjoko on Helsingin Kruunuhaan suklaataivas

Liisankatu 9, Helsingin Kruunuhaassa, 100 vuotiaan jugendtalon kivijalassa. Siinä paikka, jonne on suorastaan pakko suunnata, jos rakastaa suklaata, macaroneja ja syntisen hyviä praliineja. Chjoko on ihana suklaabistro, jonka kaikki tuotteet valmistetaan käsin myymälän takaosan keittiössä. Varmasti tuoretta ja herkullista.

tiedosto_000-17

Chjoko sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, marraskuussa 2006. Siitä asti myymälän takahuoneen keittiössä on syntynyt taivaallisia makuja osaavissa käsissä. Chjokon perustaja Mika Gröndahl on paikan suklaamestari, pitkän linjan kokki, joka aiemmin loihti annoksia Helsingin huippuravintoloissa. Chjokon pyöritys tempaisi myös vaimon mukaansa, nykyisin liike työllistää keittiön puolella Mikan lisäksi kaksi muuta ammattilaista ja myymälässä yhdestä kahteen, vaihdellen sesongin mukaan.

tiedosto_000-8

Kaikki tehdään täällä käsin paikan päällä. Suklaalevyissä käytetään venezuelalaista 70 % tummaa suklaata, maitosuklaata ja samenttisen pehmeää valkosuklaata. Kaikkien tuotteiden maut ovat peräisin aidoista pakastekuivatuista marjoista, hedelmistä, pähkinöistä, mausteista ja tuoreista yrteistä. Kaikki herkut ovat säilöntäaineettomia. Mausteena olevat marjat ovat kotimaisia, jotka pikapakastekuivataan Espoossa.

Luontaisena säilöntäaineena käytetään vain sokeria. Tuotteissa ei käytetään mitään esanssia, ei gluteiinia tai kananmunaa. Mikä parasta, myös kauraproteiiniin valmistettuja praliineja löyty useampia makuja. Valko- ja maitosuklaa itsessään sisältää laktoosia, tummat suklaalevyt ovat laktoosittomia.

tiedosto_000-16

 

tiedosto_000-13

Mikan ja tiimin käsissä syntyy myös ehkäpä suussa sulavimmat macaronet, mitä olen koskaan maistanut. Makuja on useita, minttua, lakritsia, sitruunaa, vaniljaa… Oma suosikkini on ihanan pinkki ja pirteä karpalo. Täydellinen pehmeän ja kirpeän yhdistelmä. Varma vinkki uudenvuoden kuohuvan juoman kera.

tiedosto_000-12

Joulun alla Chjoko on täynnä lahjaideoita. Valmiita lajitelmia, joista helposti löytyy ideoita pienten ja suurten ilahduttamiseksi, ja tietysti valtavasta praliinivalikoimasta voi valita mieleisensä. Tässä herkkukeitaassa päätöksen teko ei ole helppoa. Tuumausta helpottaa kun nauttii kupillisen vastajauhetuista pavuista keitettyä tuoretta kahvia.

img_0170-copy

Rakas Joulupukki, toivoisin lahjakääröön SUKLAATA!

tiedosto_000-18

Myymälässä on myös mukavan runsas teevalikoima ja tietysti kaakaojuomia, jotka vievät kielen mennessään. Kaakaota todella kannattaa tulla juomaan pidemmältäkin, ja niin moni tekeekin. Suklaisten herkkujen lisäksi löytyy lounasleipiä ja pientä suolaista.

Suositut Chjokon suklaabrunssit jatkuvat taas tammikuussa. Lauantaisin katetaan kolme kattausta, joihin paikka täytyy varata etukäteen. Herkuttelusetti sisältää suklaisia herkkuja sekä pieniä suolaisia paloja. Lisäksi tarjoillaan kahvia/haudutettua teetä tai mehua. Suklaabrunssin hinta on 25 € / henkilö.

tiedosto_000-14

Kesäisin Chjokon edustalla on aurinkoinen terassi. Myymälä jalkautuu myös pyörille kun Chjoko fillari kiertelee pitkin Helsinkiä myymässä taivaallista jäätelöä. Kyydissä on italialaisia gelato-tyylisiä suklaajäätelöitä, mukana myös kaksi maidotonta makua; vanilja ja suklaa.

Chjoko on ympärivuotinen herkkukeidas, jonka nimi ja osoite kannattaa tallentaa muistiin. Helsingin Kruunuhaka on mukava matkakohde muutenkin; kivoja pieniä myymälöitä, hyviä ruokapaikkoja ja kotiin viemiseksi kassillinen herkkuja.

CHJOKO

Liisankatu 9
00170 Helsinki
0400 199 868
myynti@chjoko.com

Chjokon kotisivut
Facebook-sivut

Kuvat: Chjoko/Laura Gröndahl, Sari Selkälä

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kai me sitten taas mennään joku päivä sinne Somaan? Café Soma, Kittilä

Levillä riittää vilinää kun turistit kävelevät, kelkkailevat ja pulkkailevat teillä, jalkakäytävillä ja parkkipaikoilla posket pakkasesta punaisina. Sukkuloin autoni parkkiin, sammutan CD-soittimesta Lasse Hoikan ja astun ulos.

Pakkasta on tosiaan parikymmentä astetta, ja sormet käpertyvät nopeasti nyrkin lämpöön.

cafesoma-20

Vaapun tottuneesti kohti Café Somaa. Soma on vakkaripaikkani, joka ei petä koskaan. Astun sisälle lämpimään ja valitsen istumapaikan ikkunan vierestä. Kahvilassa käy hyväntuulinen puheensorina pääasiassa brittienglanniksi.

Näen ikkunasta kun Minttu kaartaa pihaan. Somassa on ihana tavata ystäviä, jotka yleensä ovat tulleet matkojen takaa! Minttukin oli aamulla saapunut Luostolta ja pysähtyi kanssani lounaalle, ennen kuin jatkoi matkaansa Muonioon.

cafesoma-15

Tutkailtuamme hetken ajan tarjontaa, päätimme nälkäisinä tilata hampurilaisateriat. Minttu otti vuohenjuustohampparin tavallisilla ranskalaisilla, mutta itse valitsin ananashampurilaisen ja pienellä lisähinnalla bataattiranskalaiset mangodipin kera.

Café Soman makeansuolaiset bataattiranut ovat niin hyviä, että kun niitä kerran maistaa, ei niitä voi jatkossa enää vastustaa.

cafesoma-2

Pakkaspäivänä lämmin ja maukas hampurilaisateria on parasta mitä kuvitella saattaa. Annokset katoavat parempiin suihin nopsaan samalla kun vaihdamme Mintun kanssa kuulumisia.

Täydellinen maanantailounas kruunataan tietenkin jälkiruualla. Itse valitsen After Eight -kakkua ja kahvia, Minttu valitsee kaakaon vaahtokarkeilla.

cafesoma-19

Sitten onkin sen perinteisen, onnellisen ähkyn vuoro.

cafesoma-18

Ensimmäinen Café Soma perustettiin Kittilän kirkonkylälle lokakuussa 2013, ja paria vuotta myöhemmin Levi sai oman Somansa. Molempien kahviloiden ilme on yhtä sievä: värikäs, leikkisä, kotoisa ja tunnelmallinen.

Minusta on mukava viedä Kittilään tulevat vieraat Somaan muun muassa siksi, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Soman valikoimassa on houkuttelevia kakkuja ja muita makeisia, sekä suolaiseen ja isoonkin nälkään muun muassa hampurilais- ja toast-aterioita sekä arkipäivittäin vaihtuvat keitot.

Esimerkiksi ihanat hampurilaisateriat ja toastit saa halutessaan gluteenittomina. Keitot ovat gluteenittomia aina.

– Levillä on tarjolla myös muun muassa gluteenitonta kääretorttua, muta- ja juustokakkua ja cookieseja. Kittilän valikoima on hieman pienempi, kertoo Café Soman yrittäjä Heli Alatalo.

cafesoma-3

Tanja Autto ja yrittäjä Heli Alatalo (oik.) olivat työvuorossa, kun piipahdin Levin Somassa joulukuisena maanantaina.

Lisäksi Somassa on hyvä salaattitiski, josta asiakas saa valita salaattiannokseensa haluamansa täytteet. Itse syön useimmiten juuri salaatin. Salaattipassini alkaakin kohta olla jo täynnä, ja ilmainen salaattiannos häämöttää…

Salaatin, tomaatin ja kurkun lisätäytteiksi valitsen yleensä lohta, aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa, kastikkeiden kera tietenkin. Sellaisella salaatilla lähtee isompikin nälkä.

cafesoma-9

Somasta voi ostaa myös kittiläläisiä lahjoja ja matkamuistoja. Heli on tehnyt myyntiin muun muassa hauskoja korviksia, joissa on värikkäitä kakkupaloja ja muita herkkuja. Lisäksi nyt joulukuussa myytävänä on mummon käsitöitä ja monenlaista muuta pientä ja sievää – lahjatavaravalikoima vaihtelee tilanteen mukaan.

cafesoma-7

Otsikon lainaus – kai me sitten taas mennään joku päivä sinne Somaan – on äitini vakiokysymys, jonka hän esittää yleensä aina ensimmäisenä vierailupäivänään saapuessaan etelästä kylään meille Kittilään.

Ja ainahan me sinne jossain vaiheessa mennään.

Soman hyvä puoli ovat myös kesäaukiolot – kas kun Levillä monet paikat sulkevat ovensa kesäksi kokonaan! Molemmat Somat ovat auki käytännössä jokaisena päivänä vuodessa. Ainoastaan keväisin, talvisesongin päättyessä ja kesän alkaessa, saattavat Somien ovet olla pienen hetken suljettuina.

Café Soman kotisivut

Kittilän Café Soma

Valtatie 36, Kittilä
Facebook

Levin Café Soma

Leviraitti (LeviMarketin pihapiiri)
Facebook

Torvisen maja – 60 vuotta Luoston hiihtäjien taukopaikkana

Luostotunturin pohjoispuolella, aivan Pyhä-Luosto-kansallispuiston rajalla, sijaitsee idyllinen ja vanhan ajan tunnelmaa huokuva kahvila, Torvisen maja. Tupa oli täydessä toiminnassa paljon ennen kuin Luostosta tuli matkailukohde. Suosittelen lämpimästi vierailemaan täällä, kahvilan tunnelma ja tarjonta yllättää positiivisesti.

torvismaja1

Helppo pääsy autolla, suksilla, pyörillä, jalan

Törmäsin itse Torvisen majaan hiihtolenkillä joulukuussa. Kun lähtee Luoston “keskuksen” hujakoilta sivakoimaan pohjoiseen, näkee kyltit Torvisen majalle. Kahvilaa ei voi olla huomaamatta, koska latu viistää aivan vierestä ohi. Autolla sinne pääsee Pyhä-Luostontietä, nelisen kilometriä Luostolta pohjoiseen. Tien varrella on kyltti joka opastaa perille.

torvisenmaja3

Takka on tuvan sydän. Kahvilanpitäjä Mariakin viihtyy lammastajalla tulen äärellä, sillä aikaa kun munkkitaikina kohoaa köökin puolella.

60-vuotias taukopaikka

Jo ovensuussa aistit herkistyvät. Hämärässä tuvassa odottaa lämpöä huokuva takka, ja joka puolella on kynttilöitä. Pöytäliinoina on värikkäitä räsymattoja. Sisustus on perinteistä, vanhaa ja autenttista.

Kahvilan historiaan mahtuu vaikka mitä kiinnostavaa. Alun perin se oli retkeilymajana. Toiminnan perusti Sodankylään kuuluva Torvisen kyläseura vuonna 1957. Tupa toimi vaeltajien hostellina, yläkerrasta väsynyt vaeltaja tai hiihtäjä sai maksullisen nukkumapaikan ja alakerrasta ruokaa. Vuosikymmenten aikana maja on ollut myös autiotupana, ja viimeiset 30 vuotta aktiivisesti kahvilana.

torvisenmaja6

Tämä on Torvisen majan ensimmäinen vieraskirja vuodelta 1957. Silmiini pisti teksti: “Varmaan tämä maja on yhtenä askeleena johtamassa nykyajan ihmisiä takaisin luontoon, josta ehkä olemme vieraantuneet jo liian kauas.” Mitäköhän tämä vieraileva vaeltaja tuumisi tämän päivän Suomesta!

Majassa ei ole edelleenkään sähköä tai juoksevaa vettä. Tämä on kahvilanpitäjälle haaste, mutta vierailijalle suuri osa paikan viehätystä.

Valtteina tunnelma ja vaihteleva valikoima

Nykyiset kahvilanpitäjät ovat Maria Heikkilä ja Toni Vaarala. Luostolainen pariskunta tuo vedet kahvilalle joka päivä, ja tekee tuoreet leivonnaiset itse. Aamuisin majan lämpötila voi olla -5 astetta, joten aikaa menee jo tuvan lämmittämiseen. Munkit paistetaan kaasuliedellä. Puuhellakin on, mutta siinä on Marian mukaan hankalaa säätää oikeaa paistolämpötilaa munkeille.

tosrvisenmaja4

Maria sanoo positiivisen asiakaspalautteen yllättäneen. Hän arvioi Torvisen majan autenttisuuden, sähköttömyyden ja perinteiden vetoavan asiakkaisiin. Tällä paikalla on ollut latukahvila niin kauan kun Luostolla on ollut matkailutoimintaa.

Viereisessä pöydässä vanhempi mieshiihtäjä maistelee pannukahvia ja toteaa tämän olevan tunnelmallisin kahvila, jossa hän on käynyt. Ja hän on kuulemma käynyt monissa.

torvisenmaja5

Maria ja Toni painottavat, että heillä on poikkeuksellisen laaja tarjonta. Joka päivä on jotain erilaista tarjottavaa, aina tuoretta ja itsetehtyä.
Itselläni oli suuria vaikeuksia päättää mitä ottaa hiihtoretkeni hiukopalana, sillä ruokalistalta löytyi tänään:

– maistelulautanen sisältäen karhupatéeta, porosalamia, poronmaksaa, graavilohta ja siianmätiä
– lohileipä
– poro-puolukkapiirakka
– puolukka-kinuskipiirakka
– tuoreet munkit
– lettu (suolaisella ja makealla täytteellä)

torvisenmaja7

Lopulta päädyin perinteiseen, mutta tässä kahvilassa ah-niin-herkulliseen yhdistelmään pannukahvia ja munkkia. Oi että kun suussa suli! Voisin sivakoida tänne joka päivä pelkästään tuoreen munkin perässä.

Torvisen maja on avoinna syksyn ruskasesongista aina vapun tienoille saakka lähes päivittäin klo 11–15, niin kauan kuin lunta riittää maassa.

Torvisen maja kartalla

Kuvat ja teksti:
Minttu Heimovirta

Café Herkkuhetki tarjoaa enemmän kuin kahvia

Olen viime aikoina kulkenut paljon Kuopion ja Tampereen väliä. Matkalla on hyvä pysähtyä tauolle ainakin kerran. Tällä kertaa poikkesin hieman 9-tieltä Orivedellä sijaitsevaan Café Herkkuhetkeen.

Café Herkkuhetki sijaitsee Oriveden keskustassa.

Café Herkkuhetki on leipomo, kahvila ja ravintola.

Nimestään huolimatta kyse ei ole aivan muutaman pöydän kahvilasta. Itse asiassa täällä kuuluu olevan yli sata asiakaspaikkaa sekä kahvilatoiminnan lisäksi leipomo, lounas ja à la carte -lista. Vaan pienestä Herkkuhetken tarina yrittäjä Johanna Luiro-Ojasen mukaan kuusi vuotta sitten alkoi.

– Silloin kahvilassa oli neljä pöytää. Se lähti ihan lapasesta. Ilmeisesti osattiin tehdä jotain oikein, kun jo ensimmäisenä kesänä asiakasmäärä aivan rysähti ravintolaan, hän sanoo.

Vitriini on täynnä erilaisia herkkuja.

Vitriini on täynnä erilaisia herkkuja.

Se jotain on Luiro-Ojasen arvelun mukaan aitojen ihmisten lisäksi oikeissa raaka-aineissa.

– Aidosta voista ja aidosta kermasta teemme, ja se vaikuttaa suoraan makuun. Meillä on myös kattava gluteeniton valikoima, sillä en voi itse syödä viljoja, yrittäjä kertoo.

Myös laktoosittomia versioita löytyy lähes kaikesta. Ainoastaan valkosuklaata ei ole olemassa laktoosittomana.

Vitriinin leivokset näyttävät herkullisilta. Niin herkullisilta, että niistä voisi ottaa kuvan jos toisenkin. Puhumme valokuvauksesta kahvilassa työskentelevän Sanna Hellekosken kanssa. Hän on toiselta ammatiltaan ruokakuvaukseen erikoistunut valokuvaaja. Hellekoski kertoo kuvanneensa kahvila-ravintolan tuotteita ja päätyneensä ravintolan mukavan ilmapiirin takia myös tiskin taakse.

Sanna Hellekoski valmistaa cappuccinoa. Erikoiskahvit ovat löytäneet asiakaskuntansa Herkkuhetkessä.

Sanna Hellekoski kaataa maitovaahtoa cappuccinoon. Erikoiskahvit ovat löytäneet asiakaskuntansa Herkkuhetkessä.

Keskustellessamme eri annoksien kuvauksellisuudesta saapuu huoneeseen Herkkuhetken keittiömestari Jarmo Räisänen. Suomen kokkimaajoukkueessakin toiminut keittiömestari ehdottaa minulle paahdettua siikaa kantarellirisoton kera. Kuulostaa herkulliselta. Räisänen kertoo kantavansa päävastuun à la carte -listan suunnittelusta.

– Lähtökohta on, että ruoka on hyvälaatuista, puhdasta ja paikallisista raaka-aineista valmistettua, hän sanoo.

Olen kuullut, että lähiruoan ja satokausituotteiden käyttäminen ravintolassa on haastavaa. Räisäsen mukaan se vaatii ainoastaan hyvää yhteistyötä lähitilojen kanssa, eikä eläminen satokauden mukaan ole erityisen vaikeaa.

– Raaka-aineiden hinta on korkeampi, mutta toisaalta silloin raaka-aineita oppii kunnioittamaan enemmän, hän kertoo.

Keittiömestari Jarmo Räisänen valmistaa kantarellirisottoa.

Keittiömestari Jarmo Räisänen valmistaa kantarellirisottoa.

Räisänen ryhtyy valmistamaan annosta ja kehottaa minua ottamaan salaatin lounaspöydästä. Lounaskaan ei näytä hullummalta, ja salaattipöydästä löytyy harvinaisen paljon valinnanvaraa. Kokoan lautaselleni vähän kaikkea.

Salaattipöydässä riittää valinnanvaraa.

Salaattipöydässä riittää valinnanvaraa.

Kohta eteeni tuodaan komea siika-annos. Odotan vesi kielellä, että pääsen maistamaan sitä, mutta tällaisesta annoksesta täytyy ensin saada hyvät kuvat, varsinkin kun vieressä on huippukokki ja ruokakuvaaja. Kantarellirisotto ja siika sopivat hyvin yhteen. Rapeat ruusukaalit tuovat mukavan lisän kokonaisuudelle. Annoksen kruunaavat Lauhtuan luomutilan keltaiset kääpiösamettikukat.

Paahdettua siikaa ja kantarellirisottoa.

Paahdettua siikaa ja kantarellirisottoa.

Syötävät keltaiset kääpiösamettikukat tuovat annokseen mukavasti väriä.

Syötävät keltaiset kääpiösamettikukat tuovat annokseen mukavasti väriä.

Jälkiruoaksi Hellekoski ehdottaa Chocoronia, joka on suolakinuskilla ja suklaalla tuunattu macaron-leivos. Pehmeä leivos on kuorrutettu suklaalla ja maistuu aivan taivaallisen hyvältä. Vielä seurana on kuppi cappuccinoa, ei voi kuin olla tyytyväinen.

Chocoron on suolakinuskitäytteinen macaron-leivos suklaakuorrutuksella.

Chocoron on suolakinuskitäytteinen macaron-leivos suklaakuorrutuksella.

Yhteystiedot

Café Herkkuhetki
Anttilantie 6
35300 Orivesi

Aukioloajat löytyvät ravintolan nettisivuilta.

Nettisivu
Facebook

Matkan väärti – Kehla Stallcafé Siuntiossa

Kilometreissä lyhyt, mutta tunnelmassa pitkä siirtymä vilinästä maaseudun rauhaan. Siuntion maalaismaisemissa, mutkaisen hiekkatien varrella putkahtaa esiin mahtavan kokoinen tiilinavetta. Olemme perillä Kehla Stallcaféssa. Vuonna 1901 rakennettu jyhkeä rakennus pitää sisällään kahvilan, kokoustilan, juhlasalin ja muurausliikkeen.

Kehla Stallcafe

Syyskuun aurinkoisessa säässä olisi mainiosti voinut nauttia keittolounaan ulkona, lampaankarvojen päällä istuskellen. Pienen kahvilan tunnelmalliset puitteet ja mukava rupattelu paikan emännän, Kati Riesenin kanssa sai meidät kuitenkin istahtamaan sisätiloihin. Porkkana-mangokeitto oli sopivan samettista, sopi hyvin lämpimän syyspäivän tunnelmaan.

Kehla Stallcafe

Paikalla on pitkä historia, Kehlan kartano on muodostettu vuonna 1683, mutta tilan omistajat tunnetaan jo vuodesta 1540 lähtien. Tila ja sen komeat navettarakennukset ovat olleet saman suvun hallussa jo vuodesta 1907.

Ennen toista maailmansotaa karjan lisäksi tallissa oli sekä työhevosia että ratsukoita. Sodan jälkeen kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunta vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä, ja silloin lähtivät myös Kehlan punatiilisen tallirakennuksen asukkaat. Vuokra-ajan päätyttyä hevoset eivät enää talliin palanneet, mutta rakennukset toimivat karjatilana 80-luvun alkuun saakka.

kehla_stallcafe-7

Tilan emäntä Kati on pitänyt tallirakennuksessa kahvilaa ja juhlatiloja jo kuuden vuoden ajan. Katille kahvilanpito on viikonloppujen harrastus, päivätöihin kuuluu työnohjausta, tunnetaitovalmennusta ja eläinavusteista terapiaa. Pari nelijalkaista työntekijää piipahtikin kahvilassa meitä tervehtimässä. Koirien lisäksi eläinavustajina toimivat tilan lampaat ja hevoset.

Sunnuntaivapaalla hänkin.

Sunnuntaivapaalla hänkin.

Kahvilassa on myynnissä tilan omien lampaiden villasta tehtyjä lankoja. Kerät oli hauskasti nimetty tuottajan mukaan, myynnissä on mm. Comon, Loitsun, Blackin ja Laalaan lankoja. Myös lampaan taljoja löytyi, ne eivät ole omien, mutta suomalaisia taljoja kuitenkin. Onneksi ilman nimilappuja…

Kehla Stallcafe

Keittojen ja pienten suolaisten lisäksi Kehla Stallcafé on tunnettu herkuistaan; prinsessatortuista, omenatoscakakuista ja erityisesti munkeista. Niitä tullaan kuulemma hakemaan kaukaakin, ja joskus myydään ei-oota, kuten tänään. Parissa tunnissa tämän päivän munkkivuori oli hävinnyt. Meille maistui hyvin jälkiruoaksi omenapiirakka vaniljavaahdon kera ja kuppi hyvää kahvia.

Kaikki leivotaan täällä itse ja maku on sen mukainen.

Kaikki leivotaan täällä itse ja maku on sen mukainen.

Navettarakennuksen toiselle puolelle on kunnostettu hulppeat juhlatilat, noin 260 neliötä ja istumapaikkoja lähes 200 henkilölle. Tila on remontoitu kauniisti ja paikka on suosittu häiden pitopaikkana. Tunnelmalliset tilat sopivat erinomaisesti häiden tai vaikka 5-kymppisten viettoon. Hyvissä ajoin kannattaa kuitenkin olla liikkeellä, ensi kesän viikonloput on jo varattu! Juhlatila on käytössä vain kesäkaudella ja pitopalvelu järjestyy Kehla Stallcaféen toimesta.

Komeat tilat löytyvät tallirakennuksen toisesta päästä.

Komeat tilat löytyvät tallirakennuksen toisesta päästä. Kuva Tinka Riesen.

Jos ei suunnitelmissa ole omia juhlia, voi osallistua Kehla Stallcafén järjestämiin tapahtumiin. Kalenteriin kannattaa laittaa 8.10. sushi-ilta ja 12.11. lammasmarkkinat. Tulossa myös maalaisjoulumarkkinat ja jazz-ilta.

Auki ympäri vuoden!

Moni mukavista pienistä kahviloista sulkee ovensa sesongin eli kesäkauden jälkeen. Kehla Stallcafén herkuista ja tunnelmasta pääsee nauttimaan ympäri vuoden. Voin vain kuvitella miten mukavalta maistuu lämmin keitto reippaan ulkoilun jälkeen, antaa ulkona räimiä vettä, kaakeliuunissa hehkuu kotoinen lämpö.

Kehla Stallcafe

Talvisin tallin nurkalta lähtee noin 7,5 kilometrin mittainen hiihtolatu, josta pääsee Meikon luontopoluille asti. Kahvilan eteen saa jättää auton hiihtoreissun ajaksi. Hiihtoreissun jälkeen maistuu varmasti vaikka talon juureskeitto tuoreen leivän kera, vadelmajuustokakku tai ne kuuluisat munkit. Kehla Stallcaféessa kannattaa siis käydä ympäri vuoden, avoinna viikonloppuisin la-su klo 11.00 – 16.00.

Yhteystiedot:

Kehla Stallcafé
Niittykyläntie 299
02580 Siuntio I Google-maps

kati.riesen(at)elisanet.fi
puh. 045 635 2841

Nettisivut

Facebook

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Alusta loppuun itse tehtyä kotiruokaa – Hiltun pirtti, Hämeenkyrö

Lempeä syksyinen aurinko valaisee pihamaan lupaillen lämmintä päivää. Vielä on hiljaista, sillä lounasaikaan on tovi aikaa.

Kävelen Heiskan pihapiiriin, jossa puutalot muodostavat kehän ja tuntuu, kuin olisin tullut jonkinlaisen museon pihalle. Paikalla on asuttu jo 1500-luvulta asti, tai ehkä jopa kauemmin, mutta kirjallista tietoa siitä ei ole.

Paikan historiaan liittyy paljon mielenkiintoisia käänteitä. Kun venäläiset sotajoukot valtasivat Suomen useampaan otteeseen 1800-luvun taitteessa, marssivat sotajoukot Pohjanmaata kohti aivan nykyisen Heiskan vierestä. Historiankirjoitus kertoo, että sotilaat itse asiassa yöpyivätkin läheisellä pellolla.

Heiska on Uskelan kylän entinen kylätalo. Talossa asui Heiskan suku, kaksitoista sisarusta, joista seitsemän kuoli sota-aikana. Viidestä jäljelle jääneestä sisaruksesta vain yksi meni naimisiin, eikä hänkään saanut lapsia. Kun viimeinen Heiskoista muutti vanhainkotiin 90-luvun puolivälissä, luovutettiin tila kunnalle.

Hiltun pirtti on kodikas lounaspaikka ja kahvila.

Rakennukset olivat päässeet jo pahoin ränsistymään, ja esimerkiksi Heiska-salin kohdalla oli vain kivijalka pystyssä. Rakennukset kunnostettiin vapaaehtoistyönä, ja Heiskalla alettiin järjestää erilaisia tapahtumia. Tarvittiin myös ravintola, joka huolehtii nykyisin niin Heiskan kesäteatterin kahvituksista kuin ympärivuotisesta lounaasta.

Ravintolan ovi on auki, joten kurkistan sisälle keittiöön. Yrittäjä Johanna Koivu pyytää istumaan alas. Hän on juuri paistamassa silakkapihvejä tämän päivän lounasta varten. Tuoksuu hyvälle.

– Teemme kaiken itse. Emme käytä puolivalmisteita, hän kertoo.

Silakkapihvit valmistuvat Hiltun pirtin keittiössä.

Silakkapihvit valmistuvat Hiltun pirtin keittiössä.

Yrittäjä Johanna Koivu välttää puolivalmisteita ja valmistaa muun muassa paistetut kasvikset joka kerta erikseen.

Yrittäjä Johanna Koivu välttää puolivalmisteita ja valmistaa muun muassa paistetut kasvikset joka kerta erikseen.

Koivu kertoo, että Hiltun pirtti on pysäkki etenkin matkalaisille. Siellä käy varsinkin kesälomien aikana paljon lounasruokailijoita. Kesällä Hiltun pirtissä tarjotaan lounasta myös viikonloppuisin.

Salaattipöydästä löytyy vihreitä herkkuja.

Salaattipöydästä löytyy vihreitä herkkuja.

Salaattipöydän antimia.

Salaattipöydän antimia.

Kun silakkapihvit ovat valmistuneet, paistaa Koivu vielä tuoreita sieniä lounasta varten. Ensimmäinen asiakas odottaa jo varttia ennen lounaan alkamista. Silakkapihvien lisäksi tarjolla on perunamuusia, monipuolinen salaattipöytä ja Hiltun pirtissä leivottuja leipiä.

Yhteystiedot

Heiskankuja 1,
39100 Hämeenkyrö

Aukioloajat löydät yrityksen nettisivuilta.
Nettisivu 
Facebook 

Ahlmanin tilapuotiin Tampereella kannattaa poiketa ajan kanssa

Ahlmanin tilapuoti Tampereella oli täysin uusi tuttavuus minulle. Myös paikalla aiemmin vierailleiden kannattaa tilapuodissa jälleen piipahtaa, sillä sen toimintaa on uusittu aivan hiljattain.

Koivistonkylän ja Korkinmäen rajalla sijaitsee Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto, jonka alaisuudessa tilapuotikin toimii. Saavuin paikalle melko varhain aamusta, kuten myös kymmenet opiskelijat, joiden kahvihammasta aamutuimaan kolotti.

Kierrellessäni elokuun lopulla yöllisten sateiden jäljiltä vielä kosteassa pihapiirissä, huomasin paikan todella olevan retken arvoinen.

ahlmanin_tilapuoti9

Portti yrttitarhaan ja perinnepihalle.

Kuvankaunis kartanoalue pitää sisällään paitsi tilapuodin, myös ravintolat Kapustan ja Annan, sekä monia muita rakennuksia. Kivenheiton päässä tilapuodista on kaunis yrttitarha, jonka tuoksut syksynkin lähestyessä olivat huumaavat. Yrttitarhaa tutkiessani mielenkiintoni kohdistui opiston ulkoilmaopetustilaan.

Opetustilan infotaulut ovat mielenkiintoista tutkittavaa.

Opetustilan infotaulut ovat mielenkiintoista tutkittavaa.

ahlmanin_tilapuoti11

Opetustilan vieressä on valoisa kasvihuone, jonka tunnelma on hyvin rauhallinen.

Alueelta löytyi myös perheen kanssa paikalle tuleville mielenkiintoisia tietotauluja kysymyksineen, sekä kanoja ja tietenkin lehmiä ihmeteltäväksi.

Oma lukunsa olivat vielä luontoon sijoitetut opiskelijoiden taideteokset, joiden etsiminen sinällään käy jo hauskasta leikistä. Tilan omien lehmien maitotuotteita myödään paitsi tilapuodissa, myös paikallisessa maitobaarissa, josta voi ostaa käsittelemätöntä maitoa.

Tilapuoti löytyy heti alueelle tullessa vasemmalta, mutta se on valitettavan helppo ohittaa vahingossa.

Tilapuoti löytyy heti alueelle tullessa vasemmalta.

Ihasteltuani alueen ulkotiloja palasin takaisin Tilapuodille haastattelemaan työvuorossa olleita Anna Alkiomaata ja Anette Melliniä. Alkiomaa kertoi aloittaneensa opinnot Ahlmanilla vuoden alusta ja päässeensä siihen liittyvien harjoittelujen kautta Tilapuotiin.

– Tämä on siinä mielessä juuri mahtava opiskelupaikka, että pääsee opintojen ohessa oikeisiin töihin, Alkiomaa toteaa.

Ravintolapäällikkö Anette Mellin puolestaan osasi kertoa kattavasti muun muassa paikan historiasta. Vanhin rakennus tilalla on yli 110 vuoden ikäinen, ja sen on testamentannut Suomen talousseuralle kruununvuoti Gabriel Ahlman opetuskäyttöön rahvaan lapsille. Testamenttiin kuului, ettei koulutus olisi keskittynyt pelkästään talouden ja maatalouden hoitoon ja askareisiin, vaan myös lukemiseen ja laskemiseen.

Luonnollisesti testamentista ja sen toimeenpanemisesta neuvoteltiin melko pitkäänkin. Alkuun koulu toimi kiertokouluna, ja ensimmäinen pysyvä koulu perustettiinkin juuri tälle tontille, Seppälän tilalle, vasta vuonna 1904.

Alueen vanhin ja samalla sen päärakennus.

Alueen vanhin ja samalla sen päärakennus.

– Kouluna tämä on hyvin persoonallinen, ja tilana varmaan myös ihan Suomen mittakaavassakin, Mellin kertoo. Kierrän Aregaala-nimisen keittiömestariporukan kanssa ympäri maailmaa opettamassa ravintolakouluissa, ja kyllä tämä tila joka paikassa herättää kiinnostusta.

Mellin jatkaa, että Tilapuoti on avattu alkujaan vuonna 2009. Sen haluttiin tukevan maatalouden elinvoimaisuutta parantamalla pienten tuottajien mahdollisuutta saada tuotteitaan myyntiin. Vaikka lähiruoka onkin jo saavuttanut lähes trendin aseman, ei tämänkaltainen toiminta vielä tuolloin ollut itsestäänselvyys. Nyttemmin lähiruokaan on selvästi liitetty myös eettisyys ja terveellisyys, joiden molempien Mellin korostaa edelleen olevan Tilapuodin merkittäviä kulmakiviä.

Tarjolla on päivittäin tuoretta leipää sekä pullaa. Kuvassa Anette Mellin.

Tarjolla on päivittäin tuoretta leipää sekä pullaa. Kuvassa Anette Mellin.

Kysyessäni Tilapuodin valttia nimenomaan ruokaretken tekemisen suhteen, Anna ja Anette suosittelevat ehdottomasti kokeilemaan paikan lounasta ja vielä mieluummin niin, että ehtii rauhassa katsella ympärilleen ja nauttia hetkestä vielä paikan päällä leivotun pullan ja kahvin kera. Erityisesti tilan juustoja Mellin kehottaa maistamaan, ja ostankin tuliaisiksi kaksi herkutteluun sopivinta.

Koska syksyisin näyttää olevan paljon tarjontaa tapahtumien suhteen, niin kalenteriin voi myös lisätä Ahlmanin perinteiset syysmarkkinat eli Läheltä hyvää -lähiruokatapahtuman 24. syyskuuta 2016. Paikalla on kymmeniä paikallisia tuottajia, ravintolat ovat auki ja luvassa on ohjelmaa myös lapsille!

Yhteystiedot

Ahlmanin Tilapuoti
Hallilantie 24
33820 Tampere
tilapuoti@ahlman.fi
puh 050 995 0096

Aukioloajat voit tarkistaa tilapuodin nettisivuilta.
Nettisivut
Facebook

Kahvila Rosta tarjoilee karjalaista sydämellisyyttä Kirkkonummella

Kahvila Rosta Kirkkonummella. kahvilan omistaja, leipuri, mervi Äikäs. Kuvaaja Milla von Konow

Mervi Äikäs on Kahvila Rostan iloinen omistaja.

Nii jot teilkii ois lustii!

Ja olihan meillä! Kirkkonummelaisen Kahvila Rostan omistajan ja itse paakarin sukujuuret ovat syvällä Karjalankannaksella, Sakkolassa. Pitkän matkan on karjalan tyttö matkannut, ennen kuin ryhtyi kahvilanpitäjäksi Kirkkonummelle. 40 vuotta vakuutusalalla kypsytti tekijänaisen. Pari vuotta sitten Mervi Äikäs opiskeli itsensä leipuri-kondiittoriksi Omnian aikuisopistolla, ja toukokuussa 2015 avautui Kahvila Rosta.

Kahvila Rosta Kirkkonummella. Kuvaaja Milla von Konow

Kuuma ja kuohkea pulla kutsuu luokseen.

Munkinmäentiellä, juna-asemaa vastapäätä sijaitsevassa rakennuksessa oli ennen huonekalukauppa. Kahvila-konditoriaa varten rakennettiin ensimmäisenä täysin varusteltu keittiö, jossa paistuvat leivät, pullat, kakut ja piirakat. Sitten alkoi tilan sisustaminen.

Bingo – siinä on onnistuttu paremmin kuin hyvin. Ensimmäisellä käynnillä pää pyöri villisti, kun yritin bongailla kaikki hauskat yksityiskohdat. Mervin mies on vastannut suurimmasta osasta tekemisestä. “Maalaistalon poika, jolla pysyy työkalut käsissä“, kehaisi vaimo. Ja kyllä näyttää pysyvän. Merviltä syntyy ideoita ja herra Äikäs toteuttaa. Huonekaluja on hankittu kirpputoreilta. Tunnelma on iloisen runsas, mutta silti tyylikäs. Lämmin olohuone oli sisustamisen punaisena lankana ja hyvin aistittavissa. Kivoja, erikokoisia istuinryhmiä, joissa saa olla omassa rauhassa tai istahtaa tarinoimaan. Mervin puhe pulppuu karjalaisittain ja koko henkilökunta on aidon ystävällistä.

Kahvila Rosta Kirkkonummella. Kuvaaja Milla von Konow

Kahvila Rosta Kirkkonummella. Kuvaaja Milla von Konow

Vispilöistä on tehty hauskat lamput.

Hauska oli myös huomata viereisessä pöydässä istuvan pikkuisen katseen vaeltelu; katosta roikkuvaan vispilälamppuun, kaverin kokoiseen taikinakoneeseen ja pöydällä olevaan reippaan kokoiseen vaahtokarkkipurkkiin. Tänne voi siis tulla pientenkin kanssa, saa koskea, maistaa, piirtää ja touhuta. Ja katseltavaa riittää.

Kahvila on samalla myös myyntinäyttely. Osan sisustuksesta voi ostaa mukaansa tai tilata verkosta, sillä Rosta ja kirkkonummelainen sisustuspuoti Flamente tekevät yhteistyötä. Kiva idea, usein käy mielessä, että onpa kiva lamppu, kynttilänjalka tai taulu, mistähän tuokin on hankittu. Rostassa sen saa selville, ja tavara on mahdollista hankkia myös itselleen.

Kaikki tehdään alusta asti

Valikoima on muodostunut kysynnän mukaan. Korvapuusteja ja voisilmäpullia menee paljon. Kakkupalat ja leivonnaisetkaan eivät kauan vitriinissä viihdy. Suolastakin on tarjolla, mutta asiakkaat ovat erityisesti löytäneet tämän paikan herkut. Kakkuja myös tilataan paljon kotiin. Suosittuja mukaan ostettavia pullien ja leivonnaisten lisäksi ovat juureen tehty ruislimppu ja kondiittorin mummin reseptillä paistettu saaristolaisleipä.

Kahvila Rosta Kirkkonummella. Kuvaaja Milla von Konow

Mummin reseptillä leivottu saaristolaisleipä ja juureen tehty ruislimppu.

Kahvila Rosta Kirkkonummella. Kuvaaja Milla von Konow

Korvapuusteja olla pitää. Ne menevät kuumille kiville.

Jos teestä tykkäät, tule Rostaan!

Mervi tunnustautuu teeihmiseksi ja se näkyy valikoimassa. Harvasta kahvilasta löytää tällaisen määrän erilaisia teelajeja. Kun Riina vielä asiantuntevasti kertoi eri teelaaduista, valmistusmenetelmistä ja -vinkeistä, olin myyty. Kahdeksastatoista vaihtoehdosta lähti tällä kertaa kahdenlaista teetä mukaan: musta teesekoitus Butter Truffle, jossa pistaasia, kuminaa, mantelia, korianteria sekä rosépippuria – koleiden päivien lämmike. Naapurin innokkaalle puutarhurille nappasin lahjaksi pussillisen Mummon puutarhaa, lämmin rooibos, jossa mansikkaa, vadelmaa, karhunvatukkaa ja mansikan lehtiä.

Kahvila Rosta Kirkkonummella. Kahvilan työntekijä Riina kuvassa. Kuvaaja Milla von Konow

Kahvilan työntekijä Riina kertoo teelaaduista asiantuntevasti.

Kahvila Rosta Kirkkonummella. Kuvaaja Milla von Konow

Rostassa on myynnissä monensorttista teelaatua. Teetä saa nuuskia rasiasta, joka on purkin kyljessä magneetilla kiinni.

Asiakkaat ovat löytäneet Rostan runsaan irtoteevalikoiman. Jos ei omaa suosikkia löydy, Rostan verkkosivujen kautta voi laittaa oman ehdotuksensa. Sivuilta voi käydä tarkistamassa juuri nyt myynnissä olevan valikoiman. Mervi myös vihjaisi, että suunnitteilla olisi erilaisia teen ympärille suunniteltuja teemoja kuten skonssi- ja teeiltapäivä. Jäämme seuraamaan.

Rosta tarjoaa enemmän kuin kahvia ja pullaa

Tähän lupaukseen on helppo nyökätä myöntävästi. Kun tunnelma ja tarjoilut solahtavat mukavasti yhteen, tuntui jopa vaikealta irrottautua Rostan tunnelmasta. Nimi Rosta tulee muuten Karjalasta, jossa Rosta-nimeä on käytetty karjalaisesta arinavehnäsestä, kiviuunissa paistetusta pullasta. Paperipussillinen juuri uunista nostettuja korvapuusteja jatkoi hyvää Rosta-tunnelmaa myös kotona. Maistui!

Juuri uunista nostetut korvapuustit lämmittivät kotimatkaa.

Juuri uunista nostetut korvapuustit lämmittivät kotimatkaa.

Yhteystiedot

KAHVILA ROSTA
Munkinmäentie 19
02400 Kirkkonummi I Google-maps Kahvila Rosta
+358 44 33 16 333
mervi@rosta.fi

Kahvila Rostan kotisivu
Kahvila Rostan Facebook-sivut

PS. Siitä valtavan kokoisesta vaahtokarkkipurkista saa ottaa maistiaisia:)

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna