Artikkelit

Frantsilan Luomuyrttitilalta löytyy parannuskeino flunssan lisäksi nälkään

Puutarha on täynnä erilaisia yrttejä. Olen Hämeenkyrössä Frantsilan Kehäkukan vieressä olevalla näyteyrttitarhalla, jota ravintola Kehäkukka käyttää myös maustamiseen. Puutarha on tarkoitettu lähinnä opiskelua varten, mutta nyt saan luvan maistaa joitain kasveja, sillä oppaanani on Frantsilan Luomuyrttitilan perustaja, Virpi Raipala-Cormier.

– Yrttien mauilla on omat rohdolliset vaikutuksensa, hän kertoo.

Useat maustekasvit ovat Raipala-Cormierin mukaan rohtoja. Kaikilla maustekasvien mauilla on terapeuttinen vaikutus. Makeat maut auttavat esimerkiksi pernan, vatsalaukun ja haiman toimintaan.

Oppaani antaa minulle palasen saksankirveliä. Se maistuu yllättävän paljon lakritsilta. Sopisi vaikka jälkiruoaksi. Makeiden yrttien lisäksi muillakin mauilla on kuulemma rohtovaikutuksensa.

Frantsilan Luomuyrttitilan perustanut Virpi Raipala-Cormier tuntee kasvien parantavat vaikutukset.

Frantsilan Luomuyrttitilan perustanut Virpi Raipala-Cormier tuntee kasvien parantavat vaikutukset.

– Pikantit maut, joita löytyy esimerkiksi piparjuuresta, sinapista ja pippureista, laittavat keuhkot toimimaan paremmin. Monet ovat myös desinfioivia keuhkorohtoja, Raipala-Cormier kertoo.

Opin monta uutta asiaa, kuten että karvaat maut ovat sydämen ja verenkierron makuja, joita löytyy esimerkiksi rosmariinista, ja että oregano eli mäkimeirami on maukas luonnonyrtti, joka on myös lämmittävä kasvi.

Maistelemme erilaisia yrttejä. Monet ovat tuttuja maustehyllyiltä, mutta osa on vieraampia. Yrteistä myös löytää paljon uusia makuja, kun niitä oikein tietoisesti maistelee.

Yrttipuutarha on Pappilajoen varressa.

Yrttipuutarha on Pappilanjoen varressa.

Seuraavaksi kuljemme puutarhan vieressä olevan Kehäkukka-ravintolan takaterassille, josta aukeaa hienot näkymät. Maisema Pappilanjoen rannassa on rauhoittava.  Kesällä järjestetään myös veneretkiä M/S Purimolla, joka risteilee Yrjölän marjatilan ja Kehäkukan välillä ja aina Siuroon asti.

Lounas Kehäkukassa

Kasvisravintola Frantsilan Kehäkukka.

Kasvisravintola Frantsilan Kehäkukka.

Astumme sisään ravintola Kehäkukkaan. Kehäkukka on eräänlainen Frantsilan ensimmäinen portti, josta saa paitsi maittavaa kasvisruokaa, myös lukemattomia erilaisia Frantsilan yrttitilan tuotteita.

Lounas on täynnä väriä. Salaattipöydästä löytyy vihersalaatin lisäksi muun muassa syksyinen pastasalaatti ja intialainen kaalisalaatti. Pääruokana on kasviskiusausta, rakuunaporkkanoita, papu-kasviskiusausta ja kasvislasagnea. Yritän parhaani mukaan saada lautaselle mahtumaan kaikkea.

Kehäkukan emännän Tiina Ahosen mukaan kasvisruoan ei tarvitse muistuttaa liharuokaa.

Kehäkukan emännän Tiina Ahosen mukaan kasvisruoan ei tarvitse muistuttaa liharuokaa.

Kasvisruokaan on joskus vaikea saada makua, mutta tällä kertaa ruoka on täynnä tuoreita makuja. Eri ruokalajeja yhdistää yrttien runsas määrä. Aion viedä opin mukana myös omaan keittiööni, sillä vaikka syön lähinnä kasvisruokaa, on välillä hankalaa löytää siihen riittävästi erilaisia sävyjä. Ruokahan on parhaimmillaan paitsi maukasta myös mielenkiintoista – ja siihen Kehäkukan kasvislounas yltää loistavasti.

Ravintolan emäntä Tiina Ahonen kertoo, ettei kasvisruokaravintola Hämeenkyrön kokoisella paikalla ollut aivan itsestään selvä asia, kun ravintola vuonna 1987 perustettiin.

– Kauheasti oli sellaista puhetta, että mitä tämä kasvisruoka on, minä en syö pupunruokaa, mutta sitä ei kuule enää ollenkaan.

Tiinan mukaan lähes kaikki lounasruokailijat ovat sekasyöjiä. Kasvisruoka maittaa lähes kaikille, ja kysymällä saa myös esimerkiksi vegaanisen vaihtoehdon. Itse asiassa tänään koko lounas on vegaaninen.

Kehäkukan emäntä Tiina Ahonen kerää Frantsilan Luomuyrttitilan tuotteita ostoskoriin.

Kehäkukan emäntä Tiina Ahonen kerää Frantsilan Luomuyrttitilan tuotteita ostoskoriin.

Jälkiruokana on marjarahkaa, jonka kanssa otan kupillisen Ystävyyden yrttiteetä, joka on oikeastaan koko Frantsilan yrttitilan alkupiste, sillä Virpi Raipala-Cormier kehitti sen jo 14-vuotiaana.

Virpi Raipala-Cormier kehitti ensimmäisen teereseptinsä jo 14-vuotiaana.

Virpi Raipala-Cormier kehitti ensimmäisen teereseptinsä jo 14-vuotiaana.

– Keräsin yrtit, kuivasin ne, laitoin pusseihin ja annoin ystäville sekä läheisille. Siitä nimi tuli, Ystävyyden yrttitee, hän kertoo.

Frantsilan Luomuyrttipellot

Herkullinen lounas on takana ja lähdemme tutustumaan muutaman kilometrin päähän Frantsilan yrttipelloille, joissa moni tuotteista saa alkunsa. Nyt oppaakseni lähtee Anna Karhu-Cormier.

Hän kertoo olevansa ammatiltaan kuvataiteilija, mutta siirtyneensä Frantsilan tilalle avioiduttuaan Virpi Raipala-Cormierin pojan, Jupiterin kanssa. Anna kertoo opiskelleensa Virpin järjestämällä kurssilla fytoterapiaa eli lääkeyrttejä hyödyntävää yrttiterapiaa.

Pysähdymme matkalla Frantsilaan kuuluvan Hyvän Olon keskuksella, jossa järjestetään erilaisia kursseja ja kokkaillaan kasvisruokaa. Tänään pöytä ei ole katettuna, sillä keittiössä vasta valmistaudutaan tekemään ruokaa huomista varten. Ruokaretkeilijöitä kiinnostavat todennäköisesti etenkin kasvisruokakurssit, joilla Hyvän Olon keskuksen emäntä Aija Lento opettaa itämaisia kasvisruokareseptejä.

Frantsilan Hyvän Olon keskus on Virpi Raipala-Cormierin entinen kotitalo, joka nykyisin toimii kurssikeskuksena.

Frantsilan Hyvän Olon keskus on Virpi Raipala-Cormierin entinen kotitalo, joka nykyisin toimii kurssikeskuksena.

Jatkamme idyllisessä maalaismaisemassa kohti yrttipeltoja. Karhu-Cormier kertoo, että Hyvän Olon keskuksesta yrttipellolle kulkee myös teemaan sopiva luontopolku, Yrttipolku. Polun varrelta voi löytää erilaisia suomalaiseen luontoon kuuluvia yrttikasveja.

Frantsilan peltojen kehäkukat ovat alkavasta syksystä huolimatta täydessä loistossa. En ihmettele, että tästä on saatu nimi ravintolallekin. Suuri osa vuoden sadosta on jo kerätty. Yrttien kerääminen on käsityötä, ja pellolla on tälläkin hetkellä töissä useampi käsipari, jotta erilaisiin Frantsilan yrttitilan tuotteisiin saataisiin raaka-aineita.

Anna Karhu-Cormier kerää kehäkukkia Frantsilan pellolta.

Anna Karhu-Cormier kerää kehäkukkia Frantsilan pellolta.

Anna Karhu-Cormier ojentaa minulle kauniin purppuranpunaisen kukan, joka on nimeltään kaunopunahattu. Frantsilassa kaunopunahattua on viljelty Hämeenkyrön luomupelloilla jo vuodesta 1982.

– Tästä on apua immuniteetin vahvistamiseen ja saattaa jopa tuntua puuduttavalta suussa, hän sanoo.

Maistan rohkeasti. Suuni todellakin tuntuu puutuvan. Jos en tietäisi, luulisin kasvia myrkylliseksi, mutta se kuuluu olevan lähinnä flunssanhoitoon tarkoitettava yrtti.

Tumma sadepilvi vyöryy uhkaavasti päällemme. Nyt on lähdettävä, ennen kuin sade kastelee niin läpimäräksi, että flunssaa hoitaville yrteille tulee oikeasti tarvetta.

Auringonhattu puuduttaa suuta. Sitä käytetäänkin hengitystieinfektioiden hoitoon.

Kaunopunahattu puuduttaa suuta. Sitä käytetäänkin hengitystieinfektioiden hoitoon.

 

 

Yhteystiedot

Frantsilan Luomuyrttitila

Osoite: Tippavaarantie 6, 39200, Kyröskoski

Nettisivu

Facebook

Frantsilan Kehäkukka

Osoite:  Yrjö-Koskisentie 1, 39100 Hämeenkyrö

Nettisivu

Facebook

Frantsilan Hyvän Olon keskus

Osoite: Kyröspohjantie 320, 39100 Hämeenkyrö

Nettisivu

Facebook

Tulisia burgereita Kaivannon Keitaalla

Längelmäveden rannalla, Vehoniemen harjun pohjoispuolella, Kaivannon keidas paistattelee vielä viimeisten kesäpäivien auringossa. Kangasalta päin tultaessa emme pääse kääntymään Lahdentieltä suoraan ravintolalle, vaan ajamme hetken eteenpäin ja käännymme seuraavassa risteyksessä ympäri – koska se kannattaa.

Varmaankin pitkälti yli toistakymmentä vuotta sitten muistan isäni kanssa poikenneeni kahvilassa munkille. Sen jälkeen olen ajanut kahvilasta ohi useat kerrat, ja aina on ollut muka liian kiire kotiin tai sokerihammasta ei ole kolottanut.

Mutta tänä keväänä, palatessamme Kirvunlinnan linnavuorelta Pälkäneeltä, halusin poiketa verestämässä muistoja ja syömässä munkkia. Munkit jäivät sillä reissulla syömättä, koska tarjolla olikin jotain, mitä emme osanneet lainkaan odottaa – herkullisia hampurilaisia!

Tätä kylttiä kannattaa seurata!

Tätä kylttiä kannattaa seurata!

Tämän kesän aikana poikkesimme muutamaankin otteeseen syömässä Keitaalla, ja töissä sain kuulla muidenkin paikallisten pitävän ravintolaa erinomaisena. Joten kun Ruokaretki.fi avattiin, varasin välittömästi Kaivannon Keitaan itselleni. Ei edes minkään lukkarin rakkauden vuoksi, vaan ihan siitä rehellisestä syystä, että tuliseen ruokaan tottuneena Keitaan chilimajoneesin kanssa kyyneleet kohosivat silmiin ja hiki pintaan.

Kaivannon keidas jää Lahdentiellä ajaessa helposti huomaamatta, sillä ainoastaan sen kattoterassi on tien tasolla. Mutta Keitaan pihaan kaartaessa löytääkin rinteen alta mukavan näköisen kahvilan, jonka pihassa kesäaikaan oli vielä jäätelökioskikin. Paikalla oli tällä kertaa hieman hiljaisempaa, joten mahduimme syömään ulkona, ja sain hetken rauhassa haastella ravintolan omistavien Jouni ja Tarja Hietakankaan kera.

Ravintolaa pyörittävät Jouni ja Tarja Hietakangas.

Ravintolaa pyörittävät Jouni ja Tarja Hietakangas.

Ravintolan historia heidän osaltaan on mielenkiintoinen. Kun he kuusi vuotta sitten aikoivat avata paikan, ei Ely-keskuksella tai pankeilla uskottu ravintolan mahdollisuuksiin. Kuulemma olisivat saaneet olla onnellisia, mikäli paikalla kävisi yhtään asiakasta.

– Me aateltiin silloin kun tätä remontoitiin, että jos ei täällä ketään käy, niin onhan tää mökkinä pirun hyvä, Jouni totesi naureskellen.

Toisin kuitenkin taisi käydä. Huolimatta entisten Hesburger-yrittäjien karenssista Hietakankaat loivat kestävän jalansijan toiminnalle, ja karenssin päätyttyä lisäsivät hampurilaiset listalle. Tulisia kanansiipiä Keitaalla on alusta alkaen ollut tarjolla, mutta niiden suosio on jo osoittanut hiipumista, mihin varmasti Keitaalle itse maustetut herkulliset majoneesit ovat osasyyllisiä.

Huolimatta hiestä, vetisistä silmistä ja seuraavan päivän tuskasta (tai ehkä juuri niiden vuoksi) chiliburgeri on henkilökohtainen suosikkin.

Huolimatta hikoilusta ja vetisistä silmistä (tai ehkä juuri niiden vuoksi?) chiliburgeri on henkilökohtainen suosikkini.

Omakohtaisesti uskoisin, että hampurilaiset ovat se kirsikka kakussa, joka Kaivannon Keitaasta tekee paikkana loistavan. Sen tunnelma on hyvin lämminhenkinen ja välitön, mutta samalla siinä on aavistus amerikkalaisesta roadhouse-kulttuurista, johon burgerit lähtemättömästi kuuluvat. Kun paikka on vielä aivan Vehoniemen automuseon lähettyvillä, en hetkeäkään epäile, etteivätkö amerikanraudat täyttäisi kesäisin ravintolan parkkipaikkaa.

Kaivannon_keidas06

Toinen selkeä etu Keitaalle on vieraslaituri. Längelmävettä pitkin isommatkin veneet pääsevät Heposelälle ja Kaivannon laiturille. Ranta on myös paikoin niin matala ja kirkasvetinen, että uimishommat ovat varmasti kiinnostaneet monia matkaajia.

Venelaituri on kirjaimellisesti kivenheiton päässä Keitaasta.

Venelaituri on kirjaimellisesti kivenheiton päässä Keitaasta.

Nyt elokuussa kesäkausi on päättymässä ja Kaivannon Keidas siirtymässä niin sanottuun talviruokinta-aikaan. Kaivannon keidas on auki viikonloppuisin melkein jouluun asti, ja tammi-helmikuun kokonaan suljettuna. Kuulemma koulujen alkaminen näkyy selvästi kävijämäärissä, vaikkei toimintaa ilmeisestikään hiljaiseksi voikaan kutsua.

– Silloin kun käytiin ennen remonttia paikkoja mittaamassa, meille kerrottiin, että hyvä jos yksi asiakas käy päivässä, Jouni muistelee.

– Nyttemmin ei taida olla tuntiakaan ilman asiakkaita.

Kyselen vielä lopuksi hieman ravintolan ruokapolitiikkaa. Kesäisin tarjolla on viikottain vaihtuva lounas. Ainoastaan torstain menu on aina sama: hernekeittoa ja pannaria. Se on kuulemma taattu hitti, samoin kuin itsetehdyt munkit.

Rannalla mahtuu juoksemaan, leikkimään tai vaikka uimaan.

Rannalla mahtuu juoksemaan, leikkimään tai vaikka uimaan.

Tehdessäni lähtöä Hietakankaat myhäilevät, että Keitaalla on nyt selvästi ollut hyvä ja mielenkiintoinen kesä. Jopa elokuvaa on kuvattu paikalla, enkä ihmettele sitä yhtään. Harvassa paikassa yhdistyy näin hyvä ruoka kauniisiin maisemiin ja loistavaan palveluun.

Mainittakoon vielä, että tulevana lauantaina 27.8. kesäkausi Kaivannon keitaalla huipentuu Venetsialaisiin: valon, tulen ja valon juhlaan.

Yhteystiedot

Kaivannon Keidas
Lahdentie 1779
36570 Kaivanto
050 518 5017
cafento@kaivannonkeidas.fi

Cafe Aurlahti – suppailua & rentoa kahvilaelämää

Mainiosta rantakahvilasta löytyy iso terassi (varmuuden vuoksi osa terassista mielellään lämmittimillä varustettuna, koska Suomi…), hyviä ja nopsasti tilattavia herkkuja, suolaista ja makeaa, myös mukaan otettavaa, rantahärpäkkeitä vuokrattavaksi tai lainattavaksi ja rento meininki.  Ja tietysti ranta lähellä. Yksi tällainen bongattiin toukokuun hellepäivänä Lohjan Aurlahden rannasta. Uudet innokkaat yrittäjät panostavat viihtymiseen, tänne saa tulla vaikka koko päiväksi!

Ja mikäs on ollessa. Cafe Aurlahtea voi hyvällä mielellä sanoa rannan viihtymiskeskukseksi. Terassi on iso, näkymä suoraan Lohjan järvelle ja uimaranta nurmikenttineen vieressä. Ihanat säkkituolit ja mukavat istuinryhmät houkuttavat, mutta löhöäminen ei ole tämän paikan koko kuvio. Vuokrattavana on supp-lautoja (20 €/tunti) ja testaamaan pääsee myös flyboardia (60 €/10 min.) Jos viihtyy mieluummin kuivalla maalla, löytyy minigolf-rata ja vuokrattavia pelivälineitä.

Purtava on mutkattoman nopsaa rantaruokaa, pulled pork tortillaa, rantakoiria chorizomakkaralla, maukkaita ja reilun kokoisia salaatteja. Toukokuun hittituote oli hedelmäkippo. Ei mitään ihmeellistä, mutta hyvin tehtyä ja maistuvaa. Suolaisten lisäksi löytyy herkkuja, kakut (lurps!) leipoo paikallinen yrittäjä Jani Suominen, taivaallisia! Jäätelövalikoimasta bongasin tofu-jäätelöä, pisteet sille.

Suolaista ja makeaa, ei jää nälkä.

Suolaista ja makeaa, ei jää nälkä.

 

cafe_aurlahti-4

Raikasta ja maistuvaa, niin kuin rantakahvilassa pitää olla.

Annoksia ja eväitä voi ostaa mukaan omalle viltille – Aurlahden ranta-alue on iso, yksi eteläisen Suomen parhaista. Matala, loivasti syvenevä hiekkaranta ja isot nurmialueet, täällä on helppo vaihtaa paikkaa paahteesta puiden varjoon.

cafe_aurlahti-9

Testasimme suppailua, 20 € / tunti, seuraavat tunnit 15 €. Ekakertalainen pysyi hyvin pystyssä!

Terassilla on langaton verkkoyhteys eli ei hullumpi etätyöpaikkanakaan. Voittaa moninkertaisesti toimistohuoneen.
Viikonloppuisin on erilaisia tapahtumia, lähinnä rantafiilikseen sopivaa rentoa ja letkeää livemusiikkia. Cafe Aurlahti on avoinna ma-la klo 11.00 – 20.00, su 12.00 – 18.00. Tapahtumailtoina klo 22.00 asti.  Ajankohtaiset tapahtumat ja tarjoilut Cafe Aurlahden Facebook-sivulta.

Jäätelö ja kesä, siinä se!

Jäätelö ja kesä, siinä se!

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna