Kaakkois-Suomessa matkaaja kohtaa maamme jylhän ja erämaisen luonnon, nauttien samalla mitä mainioimmista palveluista. Vain lyhyen matkan päässä Helsingistä voit kokea koskien kuohunnan ja metsien huminan, nauttien samalla herkullisista paikallisista ruuista ja juomista, suloisien kahviloiden tunnelmasta ja erinomaisien ravintoloiden tarjonnasta. Kokosimme vinkkilistan 15 kohteesta tai paikallisherkusta, jotka jokaisen Kaakkois-Suomeen matkaavan kannattaa ehdottomasti kokea!
1. Keisarinmajan Kahvilan pannukakku on maailman parasta
📌 Osoite: Keisarinmajantie, Kotka
ℹ Kotisivut (Facebook)
Vuonna 1889 Venäjän keisari Aleksanteri III rakennutti Langinkosken kauniisiin maisemiin kalastusmajan, tai pikemminkin tyylikkään huvilan, jossa keisarillinen perhe seurueineen vietti huolettomia kesäpäiviä. Nykyään löydät täältä ihanan Keisarinmajan Kahvilan, jonka pannukakun kerrotaan olevan maailman parasta.
Kuva: Sari Selkälä
2. Suloinen kahvila keltaisessa talossa – upea maisema Langinkoskelle
📌 Osoite: Keisarinmajantie, Kotka
ℹ Kotisivut (Facebook)
Keltainen kahvila Langinkosken rannalla toimi aikoinaan keisarillisen kalastusmajan vahtimestarin ja hänen perheensä asuntona. Kahvilan terassilta on kauniit näkymät alas Langinkoskelle. Kahvilassa on monta viihtyisää soppea, jonne voi istahtaa nauttimaan maisemista ja kahvilan antimista. Tarjolla on päivittäin myös lounasta!
Kuva: Sari Selkälä
3. Kymen Paviljonki: ruokaa, yrttejä, kotieläimiä ja koskimaisemia
📌 Helsingintie 408, Kuusankoski
ℹ Kotisivut
Keskeistä kuutostietä matkatessa on monta hyvää syytä pysähtyä Kymen Paviljonkiin. Täältä saat hyvän lounaan, ja paikka on viihtyisä pienen virkistystauon viettämiseen. Kävele alas Kymijoen rantaan, nauti kotieläimien seurasta ja tutustu ihanaan yrttipuutarhaan, josta saat poimia yrttejä myös ruoka-annokseesi.
Kuva: Sari Selkälä
4. Nauti retkinuotion tunnelmasta: tulistele Repoveden kansallispuistossa
📌 Riippusillantie 55, Kouvola
ℹ Kotisivut
Repoveden jylhästä kansallispuistosta löytyy monenmonta komeaa taukopaikkaa, joissa voi nauttia eväistä ja luonnon kauneudesta. Taukopaikkojen nuotiokehillä saa tulistella, kunhan metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Luonnon helmassa valmistuu helposti vaikka mehevä hodari omaan makuun sopivilla täytteillä.
Kuva: Tomi Pohja
5. RepoTassun kautta Repoveden kansallispuistoon
📌 Riippusillantie 55, Kouvola
ℹ Kotisivut (Facebook)
RepoTassu on mainio kioski Repoveden kansallispuiston portilla, Lapinsalmen sisääntulossa. Näppärä sijainti tekee RepoTassusta helpon kohteen poiketa vaikka mennen tullen, ja hintataso on kohtuullinen. Lounaan ja kahvin lisäksi RepoTassusta löytyy myös muita virvokkeita. Lisäksi jopa kanoottien varaaminen onnistuu kioskin kautta.
Kuva: Tomi Pohja
6. Orilammen Maja tarjoaa majoitusta ja mainiota ruokaa
📌 Voikoskentie 138, Hillosensalmi
ℹ Kotisivut
Orilammen Maja on Repoveden alueen legenda. Orilammen Maja on perheyritys, joka vuosien saatossa on kasvanut kokonaiseksi lomakyläksi mitä kauneimmassa maisemassa järven rannalla. Täällä herkuttelet itsesi todella kylläiseksi ja nautit samalla luonnon rauhasta. Tämä paikka kannattaa ehdottomasti ottaa ohjelmaan esimerkiksi, kun vierailet Repoveden kansallispuistossa!
Kuva: Tomi Pohja
7. Historiallinen linnoitussaari: Fort Elisabeth ja Ravintola Vaakku
📌 Varissaari, Kotka
ℹ Kotisivut
Vanha merilinnoitus Fort Elisabeth tunnetaan myös Varissaarena, ja se on suosittu retki- ja ulkoilukohde Kotkassa. Yhteysalus Klippan liikennöi kesä-elokuussa saareen Sapokasta, Kotkan kantasatamasta. Varissaaren linnoitus valmistui 1796 ja se nimettiin Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnan mukaan. Linnoitus tuhoutui Krimin sodassa, mutta muistoja ja maamerkkejä historiasta saarella on paljon. Ravintola Vaakun mottona on fun dining.
Kuva: Sari Selkälä
8. Linnoitusravintola Kamussa koet Haminan huikean historian
📌 Raatihuoneenkatu 12, Hamina
ℹ Kotisivut
Haminan linnoitus on yksi harvoista niin sanotuista ympyrälinnoituksista Suomessa. Sen esikuvana on toiminut Palmovan kaupunki Pohjois-Italiassa, ja se on lajityyppinsä harvinaisuus. Muhkeita linnoituksia Haminaan ovat rakentaneet niin ruotsalaiset kuin venäläiset. Haminan Bastionissa, linnoituksen uumenissa, palvelee Ravintola Kamu, jonka herkkuja kannattaa ehdottomasti käydä Haminan-reissulla nautiskelemassa.
Kuva: Julius Koskela
9. Anjalan Kartano lumoaa Ankkapurhan jylhissä koskimaisemissa
📌 Ankkapurhantie 15, Anjala
ℹ Kotisivut
Ankkapurha on muinaissuomalainen nimi Kymijoen suurimmalle koskelle. Koski on sittemmin valjastettu tuottamaan vesivoimaa, mutta Anjalan Kartanon miljöö kosken kupeessa on ehdottomasti yhä kokemisen arvoinen. Alueella on luontopolkuja, ja kaikkia kävijöitä halutaan kannustaa luonnosta nauttimiseen. Anjalassa kannattaa herkkusuiden suunnata Makasiinikahvilan huomaan nautiskelemaan vaikkapa kakkukahvit.
Kuva: Julius Koskela
10. Salmiakkicheddaria ja vetyautoja Kirjokiven kartanolla
📌 Rudolf Elvingintie 109, Vuohijärvi
ℹ Kotisivut
Idyllinen Kirjokiven kartano miljöineen on nähtävyys jo itsessään, ja paikalla saa myös vatsansa täyteen mitä mainioimpia makuja. Miltä kuulostaisi vaikkapa salmiakkicheddar? Kirjokiven kartano on osa Woikoski Feeling -elämyskeidasta. Paikan erikoisuus on automuseo, jonka ajoneuvot kertovat jotain Woikosken ja koko Suomen historiasta.
Woikosken ruukki. Kuva: Julius Koskela
11. Mitkä ihmeen Vety ja Atomi? Maista Lappeenrannan erikoisuudet
📌 Lappeenranta
Vety ja Atomi ovat jo vallan legendaariseen maineeseen nousseet erikoisuudet Lappeenrannasta. Nämä paikallisherkut löydät nakkikioskeilta, ja ne suositellaan syömään lappeenrantalaisesta kaupunkimiljööstä samalla rennosti nauttien. Suomalaisittain kyytipoikana voi juoda tietenkin maitoa. Vety on laadukas lihapiirakka, jonka täytteenä on joko kinkkua tai kananmunaa. Atomin täytteenä on näitä molempia.
Atomi ja lasi maitoa. Kuva: Julius Koskela
12. Särä on suomalainen ruoka, jolla on tuhatvuotinen historia
ℹ Säräpirtti Kippurasarven kotisivut
Särä on vanhin tunnettu ruokalaji Suomessa, ja sen historia tiedetään ainakin tuhatvuotiseksi. Särä nimi tulee puukaukalosta, jonka päällä lampaanviulut ja perunat kypsytetään. Valmiissa annoksessa lihat makaavat perunapedillä ja ne tarjoillaan rieskan sekä kotikaljan kera. Näyttää aika todella hyvältä, vai mitä?
Kuva: Julius Koskela
13. Suussa sulavaa savulohta Lohelassa
📌 Karjalantie 372, Puntala
ℹ Kotisivut
Saako täältä peräti koko maailman parhainta savulohta? Kannattaa testata itse. Moni hakee Lohelan savukalaa mukaansa pidemmänkin matkan takaa, tai herkuttelee rauhassa paikan päällä. Suloisessa myymälässä on myynnissä paljon muutakin mukavaa, matkaajalle mieluista herkkua ja muistoa.
Kuva: Julius Koskela
14. Korpikeitaalla pääset kalastamaan ja tapaamaan eläimiä
📌 Vesikkolantie 415, Joutseno
ℹ Kotisivut
Korpikeitaalla pääset onkimaan ja savustamaan lohesi itse. Paikka on mitä mainioin valinta mukavaa puuhaa ja elämyksiä kaipaavalle lapsiperheelle. Lohien lisäksi täällä voi tutustua erilaisiin kotieläimiin, jopa alpakkaan ja riikinkukkoon.
Korpikeitaan alpakka. Kuva: Julius Koskela.
15. Pulsan asema on somettajien paratiisi
📌 Pulsan Aseman tie 21, Pulsa
ℹ Kotisivut
Pulsan Asema on vanhaan asemarakennukseen entisöity kahvila, kodin sisustustuskauppa ja aamiasmajoitus. Asema sisutuksineen on todella kuvauksellinen: tällainen paikka ei voi syntyä muuten kuin suuresta intohimosta. Media- ja somehuomio on ansaittu, tämä paikka kannattaa käydä kokemassa itse!
Kuva: Julius Koskela
16. Konditoria Huovila – jos muumimammalla olisi kahvila…
📌 Fredrikinkatu 1, Hamina
ℹ Kotisivut
Haminan kauniissa katukuvassa kannattaa ehdottomasti piipahtaa Konditoria Huovilaan. Värikkäät kakut, yltäkylläinen pullatiski ja vaalean raikas sisustus tuovat mieleen lapsuuden väritetyt muumikirjat. Tämä kahvila on osa Haminan katukuvaa, ja sen toiminta jatkuu nyt jo kolmannessa sukupolvessa. Maista täällä ainakin ihanaa kruunuviineriä!
Kuva: Julius Koskela
17. Tutustu kuuluisaan Ylämaan spektroliittiin Korupirtillä
📌 Kivikyläntie 7, Ylämaa
ℹ Kotisivut
Spektroliitti on tumma, valossa sinertävänä ja kullankeltaisena hohtava korukivi. Korupirtti tarjoiluineen toimii hyvänä tukikohtana kaikille mainareille. Korupirtin vieressä sijaitsee kaivosmuseo, ja myös itse kaivokselle on mahdollista päästä käymään.
Ylämaan spektroliittia. Kuva: Julius Koskela
18. Mustilan Arboretumin satumetsä ja Mustilaviini
📌 Mustilan Puistotie 21, Elimäki
ℹ Kotisivut
Suomalaiset marjat ja hedelmät ovat tunnetusti varsinaista superfoodia, mutta tiesitkö, että niistä valmistetaan jopa viiniä? Mustilan viinipuoti ja ihastuttava puutarhamyymälä löytyvät läheltä Kouvolaa. Viinpuodissa poikkeamisen ohessa voit lähteä kävelylle todelliseen satumetsään, Mustilan Arboretumiin.
Kuva: Milla von Konow
19. Viini Verla
📌 Salonsaarentie 127, Verla
ℹ Kotisivut
Idyllinen Verlan ruukkikylä on Unescon maailmanperintökohde. Vanhan puuhiomon ja pahvitehtaan pittoreskit ruukkirakennukset ovat kuin aikamatka menneeseen, ja miljöö on todella kaunis ja kuvauksellinen. Täällä vieraillessa kannattaa poiketa Viiniverlassa, jonka valikoimaan kuuluu viinien ja kuohuvien lisäksi useita marjalikööreitä ja pöytäviinejä sekä väkeviä alkoholijuomia.
Kuva: Milla von Konow
Tämä artikkeli kuuluu laajempaan Kaakkois-Suomen ruokakohteita esittelevään sarjaan, jonka tavoitteena on nostaa esille hienojen luontokohteiden läheisyydestä löytyviä ruokapalveluita. Juttusarjan avulla jokainen voisi löytää sen juuri itselleen parhaan ratkaisun reissussa ruokailuun, oli se sitten trangialla kokkailu, valmiiseen pöytään istuminen tai mitä tahansa siltä väliltä.
Lue myös juttusarjan aiemmat osat
Makuja Kymijoen rannoilla: Keisarinmajan Kahvila ja Kymen Paviljonki
Kotkan saariin seilataan tuurilla: Fort Elisabeth eli Varissaari
Ikivanhoja ja vähän uudempia ruokaperinteitä Itä-Suomessa: esittelyssä vety, atomi ja särä
Herkuttele suussa sulavalla savulohella kutostien varrella: näistä taukopaikoista ei kannata ajaa ohi!
Kahvilaelämää kaakossa: kolme kohdehelmeä, joihin kannattaa poiketa kauempaakin
Yhteistyössä Visit Kotka
Reilun meiningin merikaupunki, sitä Kotka totisesti on. Nopealla kyselyllä Kotka tuo mieleen meren, satamat, meripäivät, puistot, Kotkan ruusun, merikeskus Vellamon ja Junnu Vainion. Näihin tunnelmiin sukelsin, kun helteinen heinäkuu vaihtui paahteiseksi elokuuksi. Kun Kotkassa viettää merellistä päivää, kuuluu siihen ehdottomasti mukaan tuore kala.
Sapokassa, Merikeskus Vellamon vieressä, on ravintola, joka perustettiin vuonna 1990 intohimosta kalaan. Ja kuinkas sattuikaan, ravintola Wanhan Fiskarin osoite on Juha Vainion katu 2. Niin kotkalaista, eikä syyttä!
Ravintola Wanha Fiskari
1920-luvulla rakennettu rakennus toimi aikoinaan yleisenä saunana. Junnu Vainion isä oli tehdastyöläisenä ja puheiden mukaan miesten saunassa ahkera löylynlyöjä, ilmeisesti Junnukin on päässyt miesten kanssa saunan lauteille.
Tarinaa saunareissuista vahvistaa ravintolan edestä löytyvä riimikivi.
Voiko sopivampaa nimeä olla kotkalaisella kadulla?
Wanha Fiskari on Kotkan perinteisimpiä kalaravintoloita, jonka toiminta-ajatus oli kirkas perustajapariskunnalle, Riitta ja Matti Hortolle, heti alusta alkaen. Matti hankki aikoinaan perheen elannon pöytään ammattikalastajana, ja Riitalta kalaruokien valmistus sujui luontevasti. Uskomaton, asiaansa vihkiytynyt pariskunta, joka on pyörittänyt ravintolaa jo 44 vuoden ajan! Pakko kurkistaa peremmälle.
Onkohan mallina toiminut vanha kalastaja vai omistaja Matti itse?
Kalaa pitää käsitellä kuin lasta
A la carten ja vaihtuvien teemojen lisäksi Wanha Fiskari tunnetaan erityisesti runsaasta Kalastajan buffetista, joka katetaan arkisin klo 11 alkaen. Pöydän antimet vaihtelevat hiukan vuodenajan tai päivänkin mukaan. Runsaiden ja maukkaiden kasvisten lisäksi tarjolla on aina takuuvarmasti eri tavoin valmistettuja kylmiä kaloja, sillejä, graaveja, lämpimällä puolella maukasta liharuokaa lisukkeineen ja artesaanimakkaroita.
Ja tietysti Fiskarin kuuluisaa kalakeittoa, jonka kyytipojaksiksi täytyy napata Reittisen juureen tehtyä ruisleipää. Silmät kiinni, ja voi kuvitella olevansa saaristossa. Maut ovat kohdallaan.
Alueen kansalliskalaa, hailia eli pieniä silakoita, pöydässä on aina saannin mukaan. Lämpimillä vesillä hailit uivat syvissä vesissä, troolarit lopettavat pyynnin kesäkuussa ja kausi käynnistyy taas syyskuussa. Hyvä syy tulla uudelleen!
Fiskarin mehevyydestään kuuluisa savulohi savustetaan Riitan reseptillä vuodesta toiseen tismalleen samalla tavalla ravintolan takapihan omassa savustimessa. Savustusaika on kahdeksan tuntia, ei enempää eikä vähempää, Riitan sanojen mukaan.
Kalaa kuluu vuosittain tuhansia kiloja, mutta raaka-ainetta kunnioitetaan. Keittiöhenkilökunta perehdytetään ruokafilosofiaan Matin sanoilla:
Kalaa pitää käsitellä kuin pientä lasta, sitä ei paiskota ja se lasketaan hellästi pöydälle.
Erikoisuutena Fiskenit eli kalatapakset
Kalastajan buffetin lisäksi ruokalistalla on kalaherkkuja, joita tekisi mieli tilata samantien: Fiskenit eli alkukala”tapakset”, tiikeriravun pyrstöt, voissa paistetut silakat, kuhaa. Suomukalojen päivittäinen saanti varmistuu aina aamupäivisin. Sitä syödään, mitä on parhaiten tarjolla. Säiden ja vuodenajan mukaan. Suomukalan pyynnissä Riitta luottaa paikalliseen luottokalastajaansa, Antero Haloseen.
Kuha, ahven ja siika ovat yleisimmät Kotkan merialueelta saatavat kalat. Turha edes mainita, että olipa kyseessä liharuoka, kala tai jälkiruoka, raaka-aineet tulevat läheltä ja valmistus tapahtuu omassa keittiössä. Moni resepteistä on omia, vuosien mittaan testattuja tai uusia makuja ideoimalla syntyneitä.
Kalastajan buffetti oli mukava päättää kesäisesti marjaisaan mustikka-mansikkapiirakkaan, kaverina loraus vaniljakastiketta ja Fiskarin Veeran itse tehtyä kirsikkahilloa.
Mustikkaa, mansikkaa ja kirsikkaa – maut kohdallaan!
Miellyttävästi ilmastoidusta ravintolasalista siirryimme helteiselle kadulle. Kuulimme, että kotkalaiseen kulttuuriin kuuluu meneminen saarille. Vaikka Kotka itsessään on saari, ympäristöstä löytyy monia muitakin vierailun arvoisia saaria. Suuntana siis Kotkan saaret, hii-ohoi!
Yhteystiedot:
Ravintola Wanha Fiskari
Juha Vainion katu 2, Kotka
Kotisivut ja tuoreimmat uutiset Facebook-sivuilta.
Yhteistyössä Visit Kouvola
Kuvat: Tomi Pohja
Hyvä ruoka on onnistuneen retken tärkeimpiä tekijöitä. Niinpä into oli korkea, kun saimme Tomin kanssa aloittaa hieman erilaisten retkien sarjan Repovedelle: tällä kertaa pääosassa eivät olleetkaan Olhavanvuori, Lapinsalmi, Kirnuhuoko tai muut Repoveden luonnonnähtävyydet, vaan se, miltä Repovesi maistuu.
Hyvien ruokapaikkojen löytäminen on tien päällä aina oma haasteensa. Toivomme, että nyt alkava juttusarja tekisi siitä aavistuksen helpompaa: tämä artikkeli kuuluu laajempaan Kaakkois-Suomen ruokakohteita esittelevään sarjaan, jonka tavoitteena on nostaa esille hienojen luontokohteiden läheisyydestä löytyviä ruokapalveluita. Juttusarjan avulla jokainen voisi löytää sen juuri itselleen parhaan ratkaisun reissussa ruokailuun, oli se sitten trangialla kokkailu, valmiiseen pöytään istuminen tai mitä tahansa siltä väliltä.
Nyt itse asiaan: missä Repovedellä kannattaa syödä?
Helsinki oli jäänyt taaksemme jo aamutuimaan, ja matkamme varrella olimme poikenneet upeassa Mustilan arboretumissa sekä Lapinjärven seudulla. Niinpä kello oli jo hyvinkin lounasajassa, kun jalkauduimme Repoveden kansallispuiston pääportille eli kuuluisaan Lapinsalmen sisääntuloon. Ensimmäinen paikka, jonka haluan esitellä, löytyykin heti niiltä sijoilta.
RepoTassu: Helppo poiketa vaikka mennen tullen
RepoTassu on mainio kioski Lapinsalmen sisääntulossa, ja varmasti vähintään näöltä tuttu jokaiselle paikalla käyneelle. Itsekin olin kahvitellut RepoTassussa useaan otteeseen, mutta ruoka oli jäänyt aiemmilla kerroilla kokeilematta.
Listalla oli kolme keittovaihtoehtoa sekä aasialainen pata. Kokeiluun päätyivät kalaseljanka ja savuporojuustokeitto, jotka kumpikin osuivat napakymppiin. Reilu annos keittoa, pari palaa leipää, suolakurkkua ja kannullinen kotikaljaa luonnon lähellä nautittuna ravitsivat mutkattomasti ruumiin. Sielun ravintoa taas oli luvassa kansallispuistoseikkailun merkeissä.
Ruokailumme aikana paikalla oli tai kävi kaikkiaan parikymmentä retkeilijää lounastamassa. Näppärä sijainti tekee RepoTassusta helpon kohteen poiketa vaikka mennen tullen, ja hintataso on kohtuullinen, kuten kansallispuiston portin ruokapaikassa tulee ollakin. Lounaan ja kahvin lisäksi RepoTassusta löytyy myös muita virvokkeita. Lisäksi jopa kanoottien varaaminen onnistuu kioskin kautta.
Osoite: Riippusillantie 55, Kouvola
Katso RepoTassun Facebook-sivu >>
Luonnossa evästeleville: Repoveden nuotiopaikat
Taukopaikkoja löytyy Repovedeltä koko joukko: muun muassa Olhavalta, Kuutista ja Lapinsalmelta löytyvät komeat tulistelupaikat. Tulistelun suhteen tulee ensimmäiseksi tarkastaa aina voimassa olevat metsäpalovaroitukset. Jos varoitus on voimassa, ei tulen tekeminen ole mahdollista, vaan tilalle pitää keksiä jotain muuta. Toinen tärkeä maastoruokailussa huomioitava asia ovat roskat. Mitä vähemmän niitä syntyy, sen parempi, ja kaikki syntyvät roskat jokainen jaksaa aivan varmasti tuoda myös maastosta pois. Nämä kaksi perusasiaa huomioimalla kaikkien on mukavampaa nauttia luonnosta ja retkiruuasta.
Me herättelimme nälkää kolmen tunnin pienellä patikalla auringon hellimässä kansallispuistossa. Tuulenvire leikkasi helteeltä pahimman terän, ja varjoissa oli suorastaan miellyttävää liikkua. Taipaleen loppupuolella nälkä alkoi taas ilmoitella itsestään, ja Lapinsalmen tulipaikalle päästyämme ryhdyimme oitis ruuan valmistukseen.
Evääksi olin suunnitellut helpon herkkuhodarin, jonka aineksiksi olin varannut juustosämpylöitä, raakamakkaraa, juustoa, paahdettua sipulirouhetta, maustettua majoneesia, sinappia ja ketsuppia.
Ensitöiksemme pilkoimme puut ja pistimme tulet. Sitten siirryimme vaiheeseen kaksi, eli raakamakkaroiden paistamiseen. Jos raakamakkaran konsepti on vieras, niin kyseessä on yksinkertaisesti makkara, jota ei ole esipaistettu valmiiksi, vaan jonka kypsennys tapahtuu kokonaisuudessaan sillä hetkellä, kun se valmistetaan nautittavaksi. Aikaa paistamiseen on siis hyvä varata hiven pidempään kuin perusmakkaralle.
Makkaroiden näyttäessä melkein kypsiltä, laitoimme aukitaitetut sämpylät hetkeksi lämpenemään niiden viereen. Sitten vain hetki odottelua, ja pääsimme kasaamaan hodarit: ensimmäisenä juustosiivu lämmitetyn sämpylän väliin ja makkara heti perään. Yhdessä sämpylän ja makkaran lämpö sulattavat juuston herkullisen pehmeäksi. Sitten, kun tämä hodarin ydin on valmis, viimeistellään se oman maun mukaan mausteilla. Itsessäni se tapahtuu järjestyksessä sinappi, kurkkumajoneesi (joskus käytän myös jalapenomajoneesia), ketsuppi ja viimeiseksi mukavan rapeat sipulirouheet. Majoneesin suhteen kannattaaa muistaa, että se on herkästi pilaantuvaa, joten pidemmillä reissuilla se kannattaa jättää pois.
Ja siinä se! Retkihodari on valmis nautittavaksi. Ruokajuoman voi valita oman maun mukaan. Kylmä maito, raikas lähdevesi, huurteinen olut tai pirskahteleva limu toimivat kaikki. Tällä kertaa juomaksi oli valikoitunut listan toinen, eli raikas lähdevesi. Ruoka oli ilmeisen hyvää ja ruokailijat nälkäisiä, sillä paljoa siinä ei puhuttu, kun hodarit katosivat retkeiljöiden naamariin.
Oli aika siirtyä jälkiruokaan, eli avata pussillinen tuoretta paikallista herkkua: Kouvolan lakritsia.
Kaikkiaan Repovedeltä löytyy 12 tulipaikkaa. Tulenteko muualla kuin näillä virallisilla tulipaikoilla on kielletty, vaikka alueella onkin lukuisia jäänteitä luvattomasta tulenteosta. Viralliset tulipaikat on selkeästi merkitty ja varustettu puuvajalla, ja ne myös löytyvät kartoista. Repoveden viralliset tulipaikat ovat retkeilijöiden käytössä ympäri vuoden ja vuorokauden. Kaikilla tulipaikoilla on järjestetty polttopuuhuolto, mutta ennen kuin tulenteko onnistuu, pääsee harrastamaan pientä liikuntaa puiden sahaamisen ja pilkkomisen kanssa. Saha ja kirves kuuluvat tulipaikkojen varustukseen.
Eväsrepun voi täyttää pohjoisesta päin tultaessa esimerkiksi Mäntyharjulla, ja etelästä päin tultaessa Kouvolassa.
Orilammen Maja: Maistuva ratkaisu kovaan nälkään
Orilammen Maja on Repoveden alueen legenda, joka on palvellut alueella retkeilleitä ja muutoin vierailleita jo kauan ennen kuin kansallispuisto perustettiin. Orilammen Maja on perheyritys, joka on aina ollut saman perheen hallinnassa. Irja ja Väinö Siikava aloittivat vesibussiristeilyt vuonna 1957, ja sittemmin, Orilammen majan oston kautta, yritys on kasvanut kokonaiseksi lomakyläksi. Vetovastuu on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle, joka on tarttunut reippaasti paikan kehittämiseen.
Testiryhmämme jalkautui paikalle illallisaikaan. Helteinen päivä patikointeineen tuntui painona jaloissa, nihkeytenä vaatteissa sekä janossa, joka sai ensimmäisenä tarttumaan vesilasiin. Kolmannen lasin jälkeen olo helpotti. Aivotoimintaa oli palautunut sen verran, että pystyimme syventymään paikan ruokalistaan.
Herkullisista vaihtoehdoista löysin alkuun Emännän ape -nimisen annoksen: grillattua halloumjuustoa, rapeita valkosipulitikkuja, Mustilan hilloa ja mehustettua rucolaa. Tomi otti blinin savulohella. Kohta annokset kannettiin keittiöstä pöytään. Ne todella olivat odotusten mukaiset, elleivät jopa niitä selkeästi runsaammat. Köykäisempi nälkä olisi lähtenyt jo alkuruuilla, varsinkin, kun maku oli molemmissa kohdallaan.
Ruokailun ohessa jutustelimme talonväen kanssa paikan historiasta, nykytilasta ja kävijöistä. He kertoivat, että monet Repovedellä retkeilevät käyvät pitkän retkipäivän päätteeksi syömässä Orilammella, eikä tätä kyllä tarvinnut alkupalojen jälkeen ihmetellä: kyllä niiden takia mielellään teki Lapinsalmelta pienen koukkauksen. Kuulimme myös, että Lapinsalmen riippusillan turma on näkynyt kävijämäärissä.
Pääruuaksi sitten Tomi tilasi klassikon, talon hampurilaisen. Oma valintani oli Nanan leipä, joka listan mukaan sisälsi Orilammen omassa uunissa paistettua maalaisleipää, ylikypsää, revittyä naudanrintaa, rapsakoita ruissipsejä ja aurajuustoa, hillottua punasipulia, talon bearnaisekastiketta ja maustekurkkuja. Jo listaa lukiessani arvelin, että annoskoko olisi reipas.
Nanan leipä
Talon hampurilainen
Odotellessa kertasimme Repovesi-tarinoita ja katselimme ulkona välkehtivää vedenpintaa, tuulessa keinuvia auringonkukkia ja ihmisiä, jotka yrittivät ottaa niistä kuvaa. Kotvan päästä saimme ruokapainotteisen retkemme viimeiset annokset eteemme. Arveluni piti tismalleen kutinsa: annos ei jättäisi ainakaan nälkäiseksi, varsinkaan, kun ensimmäinen suupala jo kertoi, että vatsalaukku ja makuhermot olisivat pian keskenään eri mieltä. Jotakuinkin samoilla sanoilla saattoi luonnehtia myös hampurilaista.
Jos alkuun ajatus oli sumea janosta, niin lopussa sama tila johtui hyvin sammutetusta nälästä. Istuimme nauttimassa rennosta tunnelmasta tovin, kiitimme, ja sitten olikin aika lähteä paluumatkalle kohti kotia.
Osoite: Voikoskentie 138
Katso Orilammen Majan kotisivut >>
Testaamiemme vaihtoehtojen lisäksi kannattaa vielä kysellä vaihtoehtoja maastossa tapahtuvaan ruokailuun ainakin Repovesikeskukselta ja KymiSunilta, jotka järjestävät myös retkiä puistoon. Seudulla on myös muita hyviä vaihtoehtoja herkkusuille. Poiketa kannattaa ainakin Kahvila Kaakkurissa, jossa makeannälkä talttuu vaikkapa jäätelöllä tai muhevilla korvapuusteilla. Kaakkuri löytyy Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalolta.
Lue lisää: Retkipaikan vinkit Repoveden kansallispuistoon >>
Juttu julkaistu aiemmin Retkipaikka.fi-sivustolla.
Olen ollut Iitin Maatilatorin vannoutunut asiakas siitä lähtien, kun elämä johdatti minut ja perheeni paikkakunnalle. Tosin jo ennen sitäkin, Kouvolan Korialla asuessani vierailin maatilatorilla usein. Tuolloin lähinnä sen mainion kalatorin takia. Kalatorilta sain nimittäin hyvin henkilökohtaista palvelua, ehkä parasta ikinä. Kalakauppias tiesi mieltymykseni savustettuun ankeriaaseen ja soitti minulle henkilökohtaisesti, kun ankeriasta oli vesiltä noussut. ”Pistänkö savustaen? Nyt olisi teikäläisen herkkua taas tarjolla.” Näin saattoi kuulua puhelimen toisesta päästä useamminkin kuin kerran kesässä, ja harvoin tuli kieltäydyttyä. Onnekseni Kalatori jatkaa samalla, taatulla kylämeiningillä tänäänkin Iitin Maatilatorin pihapiirissä.
Iitin Maatilatori palvelee keskiviikosta sunnuntaihin, Valtatie 12:n varrella, Lahden ja Kouvolan välisellä matkalla
Kalatorin tarjonnan lisäksi Iitin Maatilatorilta löytyy erinomaisen monipuolinen valikoima vaikka minkälaisia paikkakunnan herkkuja, niin arkeen kuin juhlaankin. Maatilatori sijaitsee valtatie 12:n varrella Lahden ja Kouvolan välimaastossa, Kausalan taajamassa. Matkalaisen kannattaa pitää kahvipaussi juuri Maatilatorin kohdalla, sillä tarjolla on aina sen aukioloaikoina taatusti tuoretta kahvia ja paikkakunnan leivonnaisia moneen makuun.
Kahvitauon paikka
Rauhallinen näkymä idyllisen Iitin Maatilatorin kahvion ikkunasta
Kahvit nautittuaan on mukava tutustua torin laajaan tarjontaan, tehdä ostoksia kotiin ja kesäkylään viemisiksi. Maatilatorin tarjontaan kuuluvat leivonnaiset, juustot ja levitteet, vihannekset ja juurekset, yrtit, säilykkeet, mausteet, teet ja juomat, jauhot ja pastat sekä uniikit käsityötuotteet, makeisia unohtamatta. Iitin Maatilatorin sydän on kuitenkin sen lihatiski, joka on lähiseudun tuottajien yhteistyön taidonnäyte.
Suolaista ja makeaa moneen makuun. Lauantaisin Maatilatorilla on tarjolla usein myös lounasta.
Iitin Maatilatorin lihatiskin takaa löytyy neljä mielenkiintoista tarinaa, joiden summa tiskin tarjonta on. Tarina ja Maatilatorin tarjonnan ydin alkaa Lukkarin Maatilalta Myllykoskelta, jossa isäntäpari Satu ja Lasse Lukkari hoitelevat possujaan.
Tilan asukeilla on hyvät oltavat, sillä huolellinen ja aidosti elinkeinostaan välittävä isäntäpari valvoo paitsi sikalan lämpötilaa ja ilmastointia, myös valaistusta ja sitä, että asukeilla on riittävästi tilaa ja virikkeitä ympärillään. Jo ensisilmäyksellä näkee, ettei possujen tarvitse tilastaan taistella; eläimet näyttävät hyvävointisilta, tilat ovat siistit ja lattioilla on kuivia olkia pöyhittäväksi.
Satu ja Lasse Lukkari Lukkarin tilalta.
Lukkarin tilalla possu itsekin nauttii lähiruoasta, kun sitä ruokitaan monipuolisesti oman kylän peltojen antimilla, kuten vehnällä, ohralla ja härkäpavuilla. Iitin Maatilatoria kohti possun matka alkaa noin 23 viikon iässä, sen painaessa 120 kilon verran. Antti Raanoja noutaa sen Liha REM Oy:n teurastamotiloihin Iittiin.
Suuria logistisia järjestelyitä ei tarvita: matka Lukkarin maatilalta Iittiin kestää vain noin kolme varttia. Matka on poikkeuksellisen lyhyt, sillä lyhyestä kuljetuksesta alalla puhutaan yleensä silloin, kun kuljetukset kestävät enintään kymmenen tuntia.
Possun matka lihatiskille on tarkasti ennakoitua. Teurastamon pihamaalla aamuista kuormaa vastassa on Eviran virkaeläinlääkäri, joka tarkastaa eläimet ennen teurastusta. Jo puolilta päivin kuormassa saapuneet possut on teurastettu ja tarvittavat näytteet otettu. Näytteiden perusteella saadaan kirjalliset lihatarkastuspäätökset. Tämän jälkeen lihaa jäähdytetään seuraavaan aamuun.
Aamulla lihasta suurin osa karkeapaloitellaan 3–4 osaan ja pakataan siirtoa varten. Siirtomatka naapuriin, Maatilatorille, on kilometrin pituinen. Paikallisuus, nopeus ja kylmäketjun varmuus takaavat sen, että asiakas saa pöytäänsä taatusti tuoretta ja kotimaista lihaa.
Kun kylällä ja sen Maatilatorilla asioidaan, vaihdetaan tiskillä kuulumiset ja joskus reseptejäkin lihamestarin kanssa.
Osa Maatilatorin lihatiskiin päätyvästä lihasta käväisee hakemassa lisämakua naapurikylällä, Korian Palvilihalla. Se tuottaa makuja 40 vuoden kokemuksella. Palvilihan osuus ketjusta valmistuu päivässä, ja Maatilatorille palvatut tuotteet päätyvät jo kolmen päivän kuluttua teurastuksesta.
Iitin Maatilatorilla tuore liha leikataan, jauhetaan tai maustetaan omassa lihaleikkaamossa tiskin välittömässä läheisyydessä.
Maatilatorin lihatiskin takaa löytyy ”aina lihasta elänyt”, lihamestari Ilkka Ripatti. Lihamestari pitää itsekin ruoanlaitosta ja on innokas uusien reseptien kokeilija. Hän jakaa niitä mielellään asiakkaidenkin iloksi.
Hyllyt notkuvat herkkuja Iitin Maatilatorilla
25 vuotta sitten perustetun Iitin Maatilatorin tarjonnan muodostavat kaikkiaan yli sadan tuottajan voimin tuotetut kotimaiset ja tuoreet tuotteet, joilla on kevyt hiilijalanjälki. Käynti Maatilatorilla jää taatusti mieleen monestakin syystä. Eikä vähintään siksi, että laadukas lähiruoka yhdistettynä leppoisaan kylätunnelmaan on erittäin toimiva yhdistelmä.
Yrtit houkuttelevat
Iitin maatilatori
Kymenrannantie 1 47400 Kausala 0400 721202
Tallenna
Tallenna
Kotimaiset pienpanimot elävät nousukauttaan. Kotimaisista, puhtaista raaka-aineista tuotetaan laadukkaita viinejä. Lähellä tuotettua on tarjolla jo ilahduttavissa määrin. Näistä ainesosista ja niiden tarpeesta syntyivät Makumatkat. Järjestettyjen retkien tarkoituksena on tuoda kotimaassa tuotettu helpommin lähestyttäväksi, paremmin ja sankempien väkijoukkojen saavutettavaksi.
Malmgårdin kartanon tiluksia.
Makumatkat on suosittujen ruokafestivaalien, Tapasfestivaalin ja BBQ Festin, tuotantotiimin uusi tuote. Tarkoituksena on tuoda kotimaan matkailuun uusia tuulia ja vastata järjestettyjen matkojen muodossa erityisesti pienpanimoiden tuotosten ja lähiruoan nousevaan kysyntään. Pienpanimot, viinitilat tai kotimaiset viskitislaamot eivät ole valinneet helpointa tietä, ja matkojen tarkoituksena on omalta osaltaan loiventaa tuolla tiellä olevia mutkia.
Mustilan viinitilan tunnelmallinen viinipuoti
Matkoja makujen maailmoihin järjestetään paketoimalla sopivia kohteita yhteen, tuoden kohteet helposti lähestyttäviksi ja kiireisempäänkin aikatauluun mahtuviksi kokonaisuuksiksi. Matkoja tuotetaan sekä helposti lähestyttävinä pakettimatkoina että kysynnän mukaan, räätälöimällä ja erillisistä tilauksista aina tarpeen vaatimalla tavalla.
Ensimmäisen matkan kohteiksi ovat valikoituneet Malmgårdin pienpanimo Loviisassa ja Mustilan viinitila Elimäellä, molemmat noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.
Malmgårdin panimomestari Tuomas Markkula
Makumatka starttaa Helsingin Rautatientorilta, lauantaina 27. toukokuuta 2017. Malmgårdin pienpanimolle saavutaan ennen puolta päivää. Perillä panimolla nautitaan olut-tastingista olutmestari Markku Pulliaisen perehdyttäessä Malmgårdin oluen saloihin. Tämän jälkeen päästään tutustumaan edelleen kreivisuvun isännöimään ja asuttamaan, historialliseen Malmgårdin linnaan.
Malmgårdin panimo valmistaa noin kymmentä vakituista suosikkituotetta. Oluet ovat suodattamattomia, ale-tyyppisiä oluita, jotka syntyvät luonnollisesti ilman lisäaineita. Malmgårdin tuotteita kiitellään paitsi hyvästä mausta, myös tasalaatuisuudesta.
Oluen maailmaan ja kreivisuvun historiaan tutustumisen jälkeen Makumatkalla mukana olevilla on mahdollisuus tehdä ostoksia Malmgårdin Kartanopuodista, joka on erikoistunut paitsi omilla kartanon maillaan luonnon mukaisesti tuotettujen, mutta myös muiden paikallisten tuottajien tuotteiden myyntiin.
Maltaista olueksi Malmgårdissa
Malmgårdin kartano viljelee erityisesti spelttiä sekä emmer-vehnää, muinaisviljaa, jota viljeltiin jo tuhansia vuosia sitten. Kartanopuodista saatavilla on erilaisia jauhoa, mausteita, öljyjä, viinietikoita, hunajaa ja hilloja sekä viikonloppuisin myös ihanan tuoreita, kartanon peltojen viljasta leivottuja leivonnaisia.
Malmgårdin panimon jälkeen Makumatka jatkuu Elimäellä, jossa sijaitsee Mustilan viinitila. Tilalla vieraat vastaanottaa Mustilan emäntä, Maria Tigerstedt, joka tutustuttaa vieraat Mustilan viinitilan tarinaan. Sielun ruokaa ja emännän lämpimän vastaanoton saatuaan seurue pääsee nauttimaan katetulla terassilla ”soppaa ja läppää” elimäkeläisen vieraanvaraiseen tapaan. Ruokailun jälkeen vieraille on katettuna kolmen viinin tasting, lähituottajien tapaksilla höystettynä tottakai. Myös Mustilassa pääsee tekemään maistuvia ostoksia ja hankkimaan kotiin viemisiä.
Kesäistä tunnelmaa Mustilan Viinitilalla
Mustilan viinitilan viinit valmistetaan aidoista ja puhtaista, kotimaisista raaka-aineista. Raaka-aineet saadaan pääosin paikallisilta sopimusviljelijöiltä ja kotipuutarhoista. Osa tuotteiden raaka-aineista saadaan villistä luonnosta, kuten karpalosoilta. Kaikki Mustilan tilaviinit ovat joutsenlipun arvoisia. Tilan palkittujen viinien lisäksi, valikoimiin kuuluvat myös erilaiset hyytelöt, hillot, mehut, glögit ja muut herkut, kuten erilaiset sinapit ja kurkkusalaatit tai Mustan Everstin kynnet.
Mustilan viinitilan emäntä, Maria Tigerstedt
Makumatkoja tuotetaan jatkossa paitsi yleisön, myös paikallisten pienyrittäjien kanssa yhteistyössä. Kohteita lisätään monipuolisesti eri puolille kaunista ja ainutlaatuisen puhdasta kotimaatamme edustamaan.
Yhteisenä tavoitteenamme on kotimaisen tuotannon tunnettuuden lisääminen. Pieni on suurta ja kaunista, maamme makuja täynnä.
Varmista ja varaa paikkasi makumatkalle sähköpostilla: makumatkalle@gmail.com tai soittamalla numeroon 040 197 7002.
Makumatka Malmgårdiin ja Mustilaan, lauantaina 27. toukokuuta 2017 klo 10–18
Facebook
Malmgårdin panimon kotisivut
Mustilan viinin kotisivut