Tänä vuonna suomalaista lähiruokaa maisteltiin myös Aarhusin ruokafestivaaleilla. Viisi kuopiolaista kokkia saapui maistattamaan tanskalaisille ruisleipää, muikkuja, kyytönjuustoa ja tillivotkaa. Ruokaretken Marjoannika lähti ottamaan selvää, miten suomalainen lähiruoka maistui. Bonuksena tunnelmia Tanskan maalta.
Rethinking Good Food. Lause kiteyttää Aarhusin kaupungin ruokatapahtumien tavoitteet kuluvalle vuodelle. Tanskan toiseksi suurin kaupunki kantaa tänä vuonna European Region of Gastronomy –tunnustusta. ”Rethinking” – teeman tavoitteena on kertoa maailmalle aarhusilaisten kyvystä innovoida, parantaa ja kehittää ruokalautasemme antimia.
Aarhus on juhlinut saamaansa tunnustusta kuluvan vuoden aikana täysillä, kuten asiaan kuuluukin. Ruokakulttuurin ympärille on rakennettu tapahtumia ja menoja lähes vuoden jokaiselle päivälle. Yksi näistä tapahtumista oli viime viikonloppuna järjestetty Food Festival –ruokafestivaali, joka keräsi 31 000 kävijää tutustumaan, miten aarhusilaiset tuovat rethinking-teeman kuudetta kertaa järjestetyille ruokafestivaaleilleen. Tapahtuma on yksi Pohjoismaiden johtavista ruokafestivaaleista.
Tapahtuman yleisöohjelmasta vastasi tänä vuonna 250 toimijaa. Arla ja osuustoiminnallinen päivittäistavarakauppias Coop ottivat haltuun ohjelmanumerot perheen pienimmille pyörittämällä muun muassa suosittua pomppulinnaa ja elämyksellistä lehmälaidunta. Suosituin tapahtumapiste jonon pituuden perusteella oli ehdottomasti tuoretta Pohjanmeren kalaa ilmaiseksi jakaneiden kalayrittäjien tiskit. Jännittävimmät hetket koettiin tapahtumateltassa, jossa ratkottiin Hot Dog –sämpylän valmistamisen Tanskan mestaruus vuodelle 2017.
Tältä näyttää tanskalainen hot dog vuosimallia 2017. Kuva: Jonas Bech Langer (Foodproject.dk)
Food Festivaalien tapahtumaohjelmaa oli laajennettu edellisvuosista. Uutta tapahtumassa oli 277 metriä pitkä illallispöytä, minkä äärelle mahtui nauttimaan yhteistä illallista peräti 830 ihmistä. Uutta olivat myös kansainvälisiä makuja esittelevät World of food –näytteilleasettajat.
Osana tapahtumaa järjestettiin teemallisia ruokatyöpajoja ja ihkauutena teemana mukana oli nyt myös suomalainen ruoka! Työpajan vetovastuussa oli viisi kokkia Kuopion alueelta. Mauissa painottuivat suomalainen ja erityisesti Kuopion alueen lähiruoka kuten Liepuskan ruisleipä, savumuikut ja kyytön maidosta tehty juusto. Juomapuolella oli mahdollisuus kokea muun muassa Lignell & Piispasen kansainvälisesti tänä vuonna palkittu tillivotka.
European Region of Gastronomy –tunnustus on mielenkiintoinen tapa kehittää kulttuurin ohella alueen gastronomiaa, tapahtumia, alueen tunnettuutta ja aluetaloutta. European Region of Gastronomy -tunnustusta haetaan erikseen eurooppalaisten alueiden yhteistyöverkostolta ja se myönnetään maksimissaan kolmelle eurooppalaiselle alueelle vuodeksi kerrallaan. Tunnustus on myös ajankohtainen aihe Suomessa, sillä Kuopion alue on hakenut tunnustusta ensimmäisenä alueena Suomessa vuodelle 2020. Eläköön suomalainen ruokakulttuuri!
Suomiruoan tunnettuuden kehittämiselle on tilausta. Kun eräs tanskalainen kuuli suomalaisen ruokateeman mukana olosta festivaaleilla, hän ei saanut päähänsä ainoatakaan mielikuvaa suomalaisesta ruoasta ja totesi: ”Millaista ruokaa te suomalaiset oikein syötte siellä Suomessa? Olette kyllä onnistuneet pitämään sen hyvin omana tietonanne”.
Lisätietoa tapahtumasta: Food Festival 2017 – tapahtumasivut
Lisää kuvia tapahtumasta: Food Festival – tapahtuman Instagram
Teksti: Marjoannika Nyman
Kuvat: Katoni
Artikkelin kirjoittaja on matkailututkimusta Lapin Yliopistossa opiskellut yhteiskuntatieteilijä. Lapissa asuessaan hän pääsi mukaan edistämään suomalaisen ruoan tunnettuutta kansainvälisille matkailijoille tarjoilemalla kuumaa marjamehua moottorikelkkasafarien taukopaikoilla. Kirjoittaja asuu nykyisin Tanskassa ja auttaa yrityksiä viestimään tehokkaasti toiminnastaan viestinnän strategina.
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tallenna
Tanskalainen ruoka – mitä Tanskassa syödään?
Tanskalainen keittiö on maan pienuuden vuoksi varsin yhtenäinen, eikä paikallisia erikoisuuksia juuri ole. Tanskalaiset tunnetaan erityisesti mieltymyksestään sianlihaan, mutta myös meren antimet ovat suosittuja. Maan suosituin ruokalaji on tanskalainen voileipä eli smørrebrød.
Smørrebrød – Tanskan tunnetuin ruoka
Smørrebrødin pohjana on yleensä ruisleipä, joka sivellään voilla tai laardilla. Päälle laitetaan usein paksulti makkaraa, kalaa tai juustoa, mutta päällysteenä voi käyttää mitä tahansa muutakin ruoka-ainetta. Juuri runsaat päällysteet tekevät avoleivästä kokonaisen aterian.
Kala ja savusilli
Bornholmin saarella tuotetaan toukokuusta lokakuuhun tanskalaista savusilliä, røget sild. Se syödään usein fileoituna sipulin, ruohosipulin, pienten retiisien ja raa’an munankeltuaisen kera. Ankerias oli ennen tanskalaisten arkiruokaa, mutta nykyään se on harvinainen ja kallis herkku. Tanskan kalansaaliit ovat runsaat, mutta suurin osa kalasta menee vientiin, vaikka kalaruoat ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan.
Sianliha ja olut
Tanskalaiset kuuluvat Euroopan innokkaimpiin sianlihan syöjiin, ja karjankasvatus on Tanskan tärkeimpiä elinkeinoja. Tanskalaiset juovat myös paljon olutta, vaikka maassa on korkea olutvero. Olut valmistetaan ohramaltaasta, riisi- tai maissitärkkelyksestä ja humalasta, ja se on vaaleaa ja melko mietoa. Tunnetuin ja markkinoita lähes täysin hallitseva olutmerkki on Carlsberg.
Viineri – tanskalainen leivonnainen maailmalla
Kertoman mukaan noin vuonna 1860 Tanskassa keksitty viineri on kansainvälisesti tunnettu tanskalainen herkku. Ruokamatkalla Tanskaan kannattaa siis maistaa ainakin smørrebrød, savusilli ja viineri, niin saa hyvän käsityksen maan ruokaperinteestä.
Usein kysyttyä
Mikä on Tanskan suosituin ruoka?
Avoleipä smørrebrød, jonka pohjana on yleensä ruisleipä.
Mitä Bornholmilla syödään?
Saaren tunnetuin erikoisuus on toukokuusta lokakuuhun valmistettava savusilli, røget sild.
Mikä on tunnetuin tanskalainen leivonnainen?
Viineri, joka keksittiin kertoman mukaan noin vuonna 1860.
Juovatko tanskalaiset paljon olutta?
Kyllä, vaikka maassa on korkea olutvero. Tunnetuin merkki on Carlsberg.